/Pahoittelen alun hidastempoisuutta, vauhtia tulee kyllä lisää loppua kohti :-D Uskottelen itselleni, että alussa ilmenevät asiat ovat välttämättömiä myöhempien tapahtumien kannalta, mutta who knows./
Uh-oh. Ihankohan nyt tosiaan päätin julkaista kirjoituksiani täällä o_o Edellisen kerran olen kirjoittanut fanfictiota noin 7 vuotta sitten, ollessani 14 :D Tässä välissä on tullut kirjoiteltua vähän kaikenlaista, lähinnä kuivaa asiatekstiä.
Kesän aikana osallistuin ystäväni kanssa pieneen novellihaasteeseen, jonka aikana kirjoittelin useammankin novellin, joista yksi alkoi jälkikäteen tuntua enemmän ja enemmän kertovan Sasukesta ja Narutosta. Joten muokkauksen jälkeen syntyi... Noh. Syntyi jotain.
Tässä vaiheessa iskee hirveä epäröinti, koska alku vaikuttaa hyvin köykäiseltä :D Ehkä luovalla puolella kirjoittamiseni on vain ruosteessa... Juuri siitä syystä monenlainen kritiikki olisi paikallaan.
Naruto ja Sasuke eivät tietenkään kuulu minulle, mutta kaikki epämääräiset tunnistamattomat hahmot ovat omiani.
Chapter 1.
Sasuke Uchiha painoi kätensä kivistäville ohimoilleen, tuijottaen työpöydällään makaavia kannattavuuslaskelman liitteitä. Hänen mustat silmänsä liikkuivat tottuneesti riveillä, tutkien terävästi lukuja. Hän väljensi solmiotaan. Hommassa menisi vielä tovi.
Sasuke kuljetti varovasti sormiaan huolellisesti muotoiltujen pikimustien hiustensa läpi, tehden samalla merkintöjä papereihin. Hän tunsi olonsa hieman huonovointiseksi ja pohti etäisesti, oliko hän syönyt mitään sitten aamiaisen.
"Herra Uchiha? Vieläkö te teette töitä? K-Kello on puoli kahdeksan!"
Sasuke nosti tympeän katseensa papereista ovellaan seisovaan naiseen. "Oliko sinulla asiaa?"
Nainen näytti häkeltyneeltä. "E-Ei... Minä vain– Olin vain huolissani, k-koska jäätte aina toimistolle kun muut ovat jo lähteneet..."
Sasuke kohotti kulmiaan tylsistyneesti. "Olette näköjään itsekin vielä täällä. Jos teillä on ylimääräistä aikaa, voisitte käyttää sen hyödyllisesti ja hankkia minulle tarvittavat tiedot tilinpäätösanalyysia varten."
"M-Minä... Teen sen heti ensimmäiseksi aamulla."
Sasuke nyökkäsi ja nainen kiiruhti matkoihinsa.
Typerä nainen, Sasuke miltei mutisi ääneen. Hän oli tuskallisen tietoinen siitä, että miltei kaikki toimiston naiset olivat ihastuneita häneen ja koettivat teennäisellä huolestumisellaan hakeutua hänen läheisyyteensä.
'Voi, herra Uchiha, teette aivan liikaa töitä. Hartianne näyttävät olevan pahasti jumissa...'
'Herra Uchiha, ajoin kotinne ohi ja ajattelin toimittaa nämä paperit jotka pyysitte jonkin aikaa sitten...'
Sasuke tuhahti itsekseen ja siirsi paperinsa takaisin kansioon. Hän poimi salkkunsa lattialta ja sammutti pöytälamppunsa.
Sasuke Uchiha oli yksi Sowenger's IT Plc:n kahdesta talouspäällikköstä. Hän oli edennyt urallaan huomattavan nopeasti, valmistuen vuosikurssinsa parhaana niin lukiosta kuin yliopistostakin. 32 –vuotiaana hän oli hyvää vauhtia saavuttamassa talousjohtajan asemaa yhdessä menestyneimmässä informaatioteknologian kehittämiseen keskittyvistä yhtiössä.
Sasuke oli rikas ja menestyny, mikä jo itsessään olisi riittänyt kiinnittämään naisten huomion, mutta hän oli myös poikkeuksellisen hyvännäköinen. Hänen pitkä ja lihaksikas vartalonsa sopi täydellisesti hienostuneisiin kasvoihin, jotka käänsivät naisten päät. Hänen tummien silmiensä pistävä katse toimi täydellisenä kontrastina hänen kalpealle iholleen.
Sasuke ei ymmärtänyt, miksi naiset parveilivat hänen ympärillään, vaikka hän ei ollut koskaan osoittanut kiinnostusta yhteenkään noista säälittävistä olennoista. Mutta mitä kylmemmin hän suhtautui lähentelijöihinsä, sitä kovemmin nämä tuntuivat häntä haluavan.
Sasuke avasi huokaisten autonsa oven ja heitti salkkunsa takapenkille. Hän oli kiitollinen siitä, että pääsisi takaisin oman asuntonsa rauhaan.
Maanantai alkoi kuin mikä tahansa päivä – assistentit, kirjanpitäjät ja jopa siivoojat keksivät kovasti asioita toimitettavakseen Sasuken huoneessa tai edes sen lähistöllä.
Sasuke hieroi ohimoitaan ja joi aamun kolmatta kahvikupillistaan. Hetken aikaa hän harkitsi jopa ovensa lukitsemista, mutta juuri silloin johtaja, herra Sowenger, pistäytyi sisään.
"Huomentapäivää, Sasuke", herra Sowenger huikkasi.
"Huomenta, herra Sowenger."
"Uppoutuneena paperipinoon jo tällä aikaa, Sasuke? Ahkera, kuten aina. Hyvä hyvä. Mutta keskeytä hetkeksi ja liity seuraani palaverihuoneeseen. Sinne toimitettiin juuri hillomunkkejakin."
Sasuke nousi tuolistaan ja suoristi pukunsa takkia. "Kyllä, herra Sowenger."
He siirtyivät käytävän poikki palaverihuoneeseen, Sasuke tuskallisen tietoisena jokaisesta katseesta, joka kiinnittyi hänen vartaloonsa matkan aikana.
Herra Sowenger avasi palaverihuoneen oven.
"Huommfnta", kuului huoneesta. Sasuke painoi silmänsä hetkeksi kiinni.
Ovea vastapäätä istui yhtiön toinen talouspäällikkö, Naruto Uzumaki, suu täynnä hillomunkkia ja huoleton hymy kasvoillaan. Naruto soi laiskanpuoleisen armeijahenkisen tervehdyksen herra Sowengerin puoleen.
"Huomenta, Naruto", herra Sowenger naurahti ja istuutui pöydän päähän. "Sait näköjään itsesi kerrankin ajoissa ylös."
Naruto hymyili pyyhkien sokeria suupielistään. "Minun täytyi. Irene vihjasi munkeista jo perjantaina."
Herra Sowenger nauroi ääneen. Sasuke istuutui pöydän ääreen Narutoa vastapäätä.
"No niin", herra Sowenger sanoi. "Olette molemmat varmaan tietoisia siitä, että Casper Clark on jättämässä toimensa talousjohtajana, jolloin joudumme toki täyttämään paikan. Oletan, että hoksaatte jo miksi kutsuin teidän tänne."
Sasuke nyökkäsi, Naruto näytti keskittyvän seuraavaan munkkiinsa.
"En ole vielä osannut päättää", herra Sowenger sanoi, "kumpi teistä sopisi paremmin tehtävään. Olette molemmat tehneet paljon yhtiömme hyväksi, joten päätös on vaikea. Siksipä aionkin seurata teitä lähiaikoina vielä tarkemmin, jotta kykenen tekemään varmasti oikean päätöksen."
Sasuke nyökkäsi uudestaan. Naruto imeskeli poissaolevasti sokeria sormistaan.
Herra Sowenger nousi ylös, napaten munkkilautasen pöydältä. "Hienoa! Tehkää parhaanne."
Naruto naurahti. "Selvä homma, pomo", hän huikkasi poistuvan miehen perään, luoden sitten leveästi hymilevät kasvonsa Sasuken puoleen.
"Mitä?" Sasuke vilkuili ärsyyntyneenä Narutoa.
"Ei mitään. Ajattelin vain toivottaa onnea, sillä sitä tulet tarvitsemaan. MINÄ nimittäin aion napata ylennyksen."
Sasuke ei kyennyt estämään kyllästynyttä tuhahdusta. "Varmasti. Et ole saanut edes solmiotasi suoraan."
Naruto kääntyi närkästyneenä kohentamaan solmiotaan.
Sasuke nousi paikaltaan ja käveli ovelle. "Katsokin, että budjetointiprosessin raportit ovat ajoissa valmiina."
