Se oli pieni määrä vettä, pieni verrattuna meriin ja jokiin. Järvi oli kuin lampi. Kuitenkin se oli todella tärkeä. Ei siksi, että ihmiset joivat sen vettä eikä siksi, että kuumina kesäpäivinä he kastelivat paahtuvan ruohonsa ja omat kehonsa sen viileydellä. Ihmisten tietämättä järvellä oli salaisuus. Ei uskoisi, että jokin niin matala ja ahdas voisi kätkeä mitään. Mutta se oli jotain muutakin kuin pelkkä järvi, sadepisaroista koostuva makeanveden säilytysastia.
Se oli hauta. Enkelin hauta.
Enkeli, Castiel oli kävellyt sen pehmeään syliin, verissään ja peloissaan, tuhansien ikivanhojen äänten käskystä. Castiel upposi pinnan alle ja suli kuin sokerinpala veteen. Kadonnut, kuollut, kun Leviatanit liukenivat hänen astiastaan. Vain kolme ihmistä oli nähnyt niin tapahtuvan, tummat hahmot kirkkaan veden alla. Ne katosivat, ja rannalle ajelehti enkelin ryvettynyt takki. Yksi heistä nosti takin ja otti sen mukaansa.
Kiirastulen hirviöt jättivät merkkinsä järveen, mutta niin teki enkelikin. Osa hänen taivaallisesta valostaan hautautui pohjaan, valui hiekan väliin. Pahuus peittää sen, mutta himmeä valo olisi voinut muutoin saada veden hohtamaan hämärän tullen. Kuin kuu ja tähdet olisivat laskeutuneet hautaan, muistuttamaan kodista josta hän oli lähtenyt maahan.
Melko tavallisen näköinen mies kävelee järven rannalle. Hän ei ole ensisilmäyksellä mitään erityistä, eikä kukaan huomaisi miestä, jos hän tulisi vastaan kadulla. Kukaan ei muistaisi hänen kasvojaan. Mutta se on niin, vain koska mies tahtoo sen juuri niin olevan.
"Olet langennut, Castiel."
Niin mies sanoo, mutta järvi ei vastaa. Yö on hiljainen ja vedenpinta ei liikahdakaan olemattomassa tuulessa. Mies nostaa katseensa taivaisiin, eikä kukaan siellä tai maanpäällä näe hänen kyyneliään.
"Minä annoin sinulle merkin."
Hän astuu veteen, kädessään lilja, joka on puhtauden ja viattomuuden symboli. Hän heittää sen veteen, poikansa haudalle. Viimeisetkin pahuuden rippeet hajoavat, antavat valolle tietä. Valolle taivaasta ja valolle pohjasta, missä enkeli Castielin viimeiset jäännökset nukkuvat hiekassa.
Kaikki on kirkasta.