Puck istui Meghanin kanssa Rautahovin puutarhassa, jos sitä nyt sellaiseksi olisi voinut kutsua. Rautaiset puut, jotka täyttivät maiseman, hopeisina kimaltelevat lehdet, jotka näyttivät niin teräviltä, että olisivat varmasti viiltäneet, jos niihin olisi kajonnut. Pensaat, joiden oksisto kilisi kuivan tuulen puhaltaessa niiden läpi. Puck ihaili puutarhan sulokasta, mutta samalla kuitenkin hiukan vaarallista tunnelmaa. Pian hänen ajatuksensa keskeytyivät Meghanin aloittaessa puhumisen. "Miten sinun ja Ashin matka sujui tänne?" Meghan kysyi näpläten samalla puseronsa hihansuuta, kun hän vilkaisi Puckia. Puck vilkaisi nopeasti Meghania, siirtäen ajatuksensa nopeasti Ashiin. Tämä oli jäänyt suunnittelemaan Glitchin kanssa linnan puolustusmekanismia hänen ja Meghanin siirryttyä puutarhan rauhalliseen, mutta kuitenkin hiukan melankoliseen tunnelmaan. Puck vilkaisi Meghania ja hymyili hiukan tätä katsoessaan. Meghan oli rautakuningattareksi vähän aika sitten kruunattu Kesähovin kuningas Oberonin puoliverinen tytär. Tämä ei ollut tiennyt ennen 17 ikävuottaan, että oli sukua haltijoille. Kuitenkin Machinan, Rautahovin aikaisemman kuninkaan siepattua Ethan, Meghan oli astunut ensimmäistä kertaa haltijamaahan pelastaakseen veljensä. Nyt hänestä oli tullut kuningatar, jonka harteille oli kasaantunut suuri vastuun taakka. Meghan ei ollut kuitenkaan muuttunut melkein ollenkaan kruunajaisten jälkeen. Hän oli vieläkin epävarma ja katsoi ujosti Puckia silmiin. Olisi luullut, että aateliseksi tuleminen olisi muuttanut jotain hänessä, mutta ei. Suloiset sirot kasvot, vaalean hopeat hiukset, jotka ulottuivat olkapäille saakka sekä vaalean vihreät silmät, jotka eivät herättäneet muuta kuin luottamusta häntä katsoessaan. Puck hymyili hänelle takaisin. Onneksi hän omisti tällaisen ystävän.
"Meidän matkammeko?" Puck vilkaisi Meghania ja huokaisi väsyneesti, mutta kuitenkin pieni hymynkaarre huulillaan. "Hyvin, jos otetaan huomioon minkälaisia esteitä tiellemme tuli matkamme aikana." Puck sanoi ja haroi hiuksiaan taaksepäin. "Punalakkeja, hibnokkeja, narskuja ja vielä se, kun eksyimme suolohikäärmeiden maille." Puck huokaisi ja Meghan katsoi tätä kysyvästi, mutta samalla myös hiukan huvittuneesti. "Eksyittekö te ihan oikeasti vai teitkö sinä kenties jotain?" Meghan kysyi ja katsoi Puckia, jonka poskille nousi kevyt puna, kun tämä vastasi vältellen samalla Meghanin katsetta: "Ehkä minulla oli siihen jotain osuutta…" hän sanoi ja Meghan räjähti nauramaan. "Ei voi olla totta Puck!" Meghan huudahti naurun seasta. "Olisi luullut Ashin saaneen pidettyä sinut aisoissa, mutta taisin olla aivan väärässä." Meghan sanoi ja katsoi virnuillen Puckia. "Anna olla. Jos tietäisit kuinka monta kertaa minun piti pelastaa jääprinssi pulasta et sanoisi noin." Meghan vain hymyili kevyesti ja Puck tajusi ettei ollut lainkaan kysynyt Meghanin kuulumisia, mutta korjasi nopeasti virheensä. "Rankkaa suorilta sanoen. Valtakunnan lakiasiat ja rajoista kiisteleminen on tullut jo tavaksi." Meghan sanoi, mutta jatkoi samalla: "Välillä mietin, että miten Machina jaksoi tätä kaikkea? Meghan sanoi ja huokaisi. "Kaikkeen tottuu ajallaan." Puck sanoi ja hymyili Meghanille myötätuntoisesti. "Sanoo sinä." Meghan hihitti ja heitti Puckia ruohotupolla leikkisästi. "Sinä senkin!" Puck huudahti ja ravisti ruohot päältään ja virnisti viekkaasti. "Tiedätkö miten käy, jos julistaa sodan minun kanssani?" hän kysyi ennen kuin alkoi jahtaamaan tyttöä kehäkukkaa muistuttavan kasvin kanssa Meghanin kiljahdellessa karkuun juostessaan.
Ash oli äsken huomannut, kuinka Puck ja Meghan nauttivat toistensa seurasta katsottuaan ikkunasta ulos kuulleessaan yhtäkkiä kiljuntaa. Tämä oli kääntynyt poispäin hammasta purren ja Glitchin kysyessä tältä oliko hän kunnossa, hän oli vain ärähtänyt toiselle mumisten samalla: "Jatketaan hommia." Glitch oli vain nostellut kulmiaan ja nyökännyt tämän jälkeen myöntymisen merkiksi.
Meghan ja Puck tulivat sisälle linnan eteishalliin hengästyneinä, mutta hyväntuulisina. He olivat juosseet ulkona kuin pikkulapset, mutta se oli selvästikin piristänyt kumpaakin. Puckin polvissa oli kuivunutta multaa ja Meghanin hiuksiin oli sotkeutunut lehtiä. He katsoivat toisiaan hetken ja alkoivat nauraa. "Kiitos." Meghan sanoi Puckille ja jatkoi: "Tuo piristi minua." Puck hymyili Meghanille ja sanoi: "Ilo oli puolellani kuningattareni." ja kumarsi syvään. Meghan hätkähti, mutta sanoi nopeasti: "Ei sinun tarvitse olla noin muodollinen minun kanssani." Puck nousi hitaasti pystyyn ja kosketti Meghanin hiuksia. "Mitä sinä-" Meghan aloitti, mutta Puck keskeytti tämän. "Sinulla on lehtiä hiuksissasi. Et varmaan pistä pahaksesi, jos otan ne pois?" Puck kysyi ja virnisti toiselle. Meghanin hämmästynyt ilme muuttui nauruksi, kun hän sanoi: "Totta. Eihän kuningatar voi kulkea käytävillä lehtiin pukeutuneena." ja alkoi nauraa. Puck naurahti pienesti ja ojensi kättään Meghania kohti ottaakseen lehdet pois, kun huomasi Glitchin ja Ashin tulevan nurkan takaa heitä vastaan. Glitch hymyili heille ja ja tervehti heitä. "Oliko kuningattarella hauskaa?" Glitch kysyi ja naurahti hyväntahtoisesti, johon Meghan vain nyökkäsi vastauksesi hymyilleen. Puck vilkaisi Ashia, joka näytti kuin olisi nähnyt aaveen. Ash seisoi hetken Glitchin rinnalla ja kääntyi yhtäkkiä ja lähti kävelemään käytävää pitkin askelin poispäin. "Ash? Minne sinä olet menossa?" Glitch huudahti, mutta Ash ei vastannut vaan katosi nurkan taakse. "No mikä ihme hänelle tuli?" Glitch kysyi ja vilkaisi Meghania ja Puckia. Meghan kohautti hartioitaan, mutta Puck aavisteli jotain. Hän lupasi Glitchille ja Meghanille tulevansa pian takaisin ja suuntasi sinne minne Ash oli juuri kadonnut.
Puck saapui Ashin oven eteen ja huokaisi syvään ennen kuin päätti koputtaa. Ei vastausta. "Ash oletko sinä siellä?" Puck huusi ja jyskytti samalla ovea. Pian huoneesta kuului ärtynyt huuto. "Voisitko häipyä!? Minulla olisi kiire!" Puck hätkähti huutoa ja ajatteli samalla: "Eli hän oli paikalla, mutta ei vain vaivautunut vastaamaan." "Ash avaa ovi." Puck pyysi ja potki samalla ovea ajatellen ettei onneksi Glitch ollut näkemässä. Hän olisi luultavasti hirttänyt hänet yrityksestä tuhota linnan kalusteet. "Ei minulla ole sinulle mitään asiaa!" Ash huudahti huoneesta ja Puck näytti hivenen ärsyyntyneeltä. "Jos sinä et tule sieltä ulos, niin minä jään hakkaamaan tätä hemmetin ovea tänne koko yöksi!" Puck huusi ja alkoi potkia ovea ja takoa tätä nyrkein niin kovaa kuin pystyi. Hetken päästä Puck ajatteli luovuttaa, mutta yhtäkkiä ovi aukesi hiljalleen. "Sinä käyt minun hermoilleni…" Ash vastasi hiljaa murhaavalla äänellä, kun Puck yhtäkkiä laittoi kätensä oven väliin ja työntyi sisälle huoneeseen Ashin vastusteluista huolimatta. "Oliko sinulla jotain asiaakin?" Ash kysyi välinpitämättönä ja Puck katsoi tätä vakavana ja sanoi: "Minusta tuntuu, että meidän täytyisi jutella." Tämän jälkeen Puck lukitsi oven ja hiljaisuus levisi linnaan.
"Sinä olet tainnut ymmärtää nyt jotain väärin." Puck aloitti ja katsoi Ashia joka kääntyi katsomaan takaisin. "Kuten mitä?" Ash kysyi ja Puck huokaisi ja vastasi: "Kyllä sinä tiedät mistä minä puhun Ash." Puck sanoi ja Ash vastasi tälle ärsyyntyneenä: " Tarkoitatko sinun ja Meghanin herkkää hetkeä juuri äsken? Mitä se minulle muka kuuluu? Tehkää mitä haluatte." Ash töksäytti ja oli kääntymäisillään lähteäkseen, kun Puck tarttui tämän käteen vetääkseen tämän takaisin. "Siinä ei ollut mitään herkkää. Minun ja Meghanin välillä ei ole mitään." Puck sanoi ja tiukensi otettaan Ashin kädestä. "Päästä irti." Ash sanoi, mutta Puck keskytti tämän sanomalla: "En, ennen kuin sinä kuuntelet minua." Puck sanoi ja katsoi Ashia vaativasti silmiin. "Minua ei kiinnosta sinun selittelysi-" Ashin lause jäi kesken, kun Puck tönäisi hänet lipastoa vasten ja sanoi: "Eikä minua kiinnosta tuo sinun marisemisesi." Puck sanoi ja painoi toisen lipastoa vasten ja suuteli Ashia. Ash yritti työntää Puckin pois yltään, mutta Puckin työntäessä kielensä tämän suuhun, Ashista tuntui kuin hän sulaisi hetkenä minä hyvänsä. "Pu-Puck haa…" Ash huohotti suudelman välissä, kun Puck siirsi toista kättään tämän rintakehälle ja alkoi avata paidan nappeja. "Odota!" Ash huudahti ja älähti, kun Puck alkoi hyväillä toisen rintakehää ja jättäen pieniä merkkejä Ashin huohottaessa hänen allaan. Ashista tuntui ettei hän kestäisi pitkään näitä ilmassa kieppuvia tunteita ja käänsi päätään sivulle sulkien silmänsä. Puckin huulet kulkivat Ashin rintakehältä kaulalle saaden kylmät väreet kulkemaan Ashin selkärankaa pitkin. Ash puri kieltään hiljentääkseen mielessä itsensä. Puck vilkaisi Ashia ja tarttui tämän leukaan ja käänsi tämän kasvot hänen suuntaansa. Ash näytti niin viattomalta. "Ash…" Puck aloitti ja siirsi kättään tämän poskelle, kun oveen koputettiin. "Puck? Ash? Oletteko te siellä?" Meghan kysyi oven takaa ja Puck huokaisi pettyneenä keskeytyksestä. "Olemme." Puck vastasi ja siirtyi pois Ashin päältä, joka siirtyi muutaman askeleen kauemmas Puckista kuin peläten tämän seuraavaa liikettä. "Illallinen on katettu. Tulin vain ilmoittamaan sen." Meghan sanoi ja Puck vastasi luvaten heidän pitävän kiirettä. Meghanin askeleiden vaimennettua Puck kääntyi katsomaan Ashia, joka seisoi epäilevän näköisenä vähän matkan päässä. "Jatketaan tästä myöhemmin." Puck sanoi ja oli jo poistumassa ovesta, kun Ash keskeytti tämän. "Miten niin myöhemmin?" Ash kysyi ja seurasi Puckia ovelle. "No luulitko sinä todellakin, että tämä oli tässä? Tulen myöhemmin illalla jatkamaan siitä mihin jäimme ennen keskeytystä." Puck sanoi ja Ashin kasvot punehtuivat häpeästä ja Puck vain virnisti tälle ja sulki oven lähtiessään. Ash jäi seisomaan ovelle, kun ensimmäiset sadepisarat alkoivat valua ikkunaa pitkin.