-1Nimi:
Toisen kuolema on toisen elämä
Kirjoittaja:
Maikki
Ikäraja:
13
Paritus:
Ginny/Harry
Genre:
One-shot
Beta:
Eräs ystäväni
Toisen
kuolema on toisen elämä
Hän
oli naimissa, raskaana ja yksin. Harry oli jättänyt hänet
heidän hääyön jälkeen. Kirjoittanut kirjeen,
jossa oli kertonut palaavansa, kun aika oli oikea. Harry oli kadonnut
kuin tuhka tuuleen tietämättä, että yhdeksän
kuukauden kuluttua hänestä tulisi isä.
"Ginny,
sinun pitää pysyä hereillä", hänelle
huudettiin, mutta hän oli jo luovuttanut. Tästä ei
tulisi mitään, ei hän selviäisi yksin lapsen
kanssa, ilman Harrya, ilman miestä, jota rakasti. "Ginny sinun
on taisteltava, lapsesi tähden."
Pyhän Mungon vaaleat
ja kuvia täynnä olevat seinät vilisivät hänen
silmissään, kun hän makasi sängyssä,
jota työnnettiin vauhdilla eteenpäin. Hänen
ympärillään pyöri kymmeniä ihmisiä,
yrittäen pelastaa hänet ja hänen lapsensa. Se ei
tulisi onnistumaan.
Alun alkujaan hän oli tiennyt
jommankumman kuolevan, mutta vain toisen. Toinen lähtisi, mutta
toinen jäisi odottamaan Harrya. Hän oli tiennyt sen jo
silloin, yhdeksän kuukautta aikaisemmin.
Hän palasi
nykyisyyteen, aikaan, jossa hän kuolisi, jättäen
jälkeensä tytön tai pojan. Nimet hän oli jo
päättänyt, oli lapsi kumpi tahansa. Harry Ronald tai
Ginerva Lily Potter. Hän oli kertonut ne Hermionelle, joka
antaisi nimen lapselle tai kertoisi Harrylle hänen
toivomuksensa, jos hän ei selviäisi.
"Hän on
tulossa", Ginny kuuli tiedon kiertävän jokaiselle
paikallaolijalle. Ihmiset huokaisivat helpotuksesta, miksi? Kuka oli
tulossa? Hän olisi tahtonut kysyä, mutta suu ei enää
toiminut, eivätkä ajatukset kulkeneet, eivät entiseen
tapaansa. Hän tunsi vain kaipuun ja ikävän
sydämessään. Hän kaipasi, ikävöi ja
tarvitsi Harrya. Hän haluasi kertoa tälle vielä kerran
rakastavansa tätä ja sanoa hyvästit.
Kipu iski
häneen, se otti hänet valtaansa ja tuntui kestävän
iäisyyden, mutta iäisyyden jälkeen kipu oli ohi.
Kaikki oli ohi.Hän oli vielä enemmän väsyksissä
ja kuoleman omana. Hän ei enää jaksanut nostaa edes
päätään ylös, joten sen tuettiin ylös
tyynyillä, jotta hän näkisi lapsensa, tyttärensä
Ginerva Lily Potterin, joka annettiin hänen syliinsä.
Hän
hymyili ensimmäistä ja viimeistä kertaa elämässään
tyttärelleen, jolla oli isänsä silmät.
"Ginny!"
joku huusi juostessaan huoneeseen.
Vieras polvistui hänen
sänkynsä viereen.
"Älä jätä
minua", hän pyysi ja Ginny käänsi päätään
nähdäkseen kuka vieras oli.
"Harry, minä rakastan
sinua, nyt ja aina. Minä pyydän, rakasta häntä
minunkin puolestani ja pidä hänestä hyvä huoli",
hän keräili viimeisiä
voimiaan.
"Kenestä?"
"Lapsestamme", Ginnyn aika
hupeni käsiin. "Hän on viimeinen lahjani sinulle. Muista,
rakastan sinua ja häntä aina ja ikuisesti."
Viimeisen
kerran hän tunsi rakkautensa, kun mies, jonka otsassa oli
salaman muotoinen arpi, suuteli häntä. Hän tunsi
aikansa tulleen.
"Rakasta häntä, niin minä olen
luonasi ikuisesti, kunnes jälleen tapaamme", hän kuiskasi
viimeiset sanansa. Hän kuoli siihen, tytär sylissään
ja rakastamansa miehen suudelmaan.
Tytär alkoi itkeä,
kuin tajuten mitä oli tapahtunut. Itku tarttui ja lopulta koko
huone itki ja suri. Maailmalla oli julma Harry Potterille, jolta
vietiin jälleen yksi hänelle rakas ihminen.
A/N Ensimmäinen ficini pitkään aikaan. Olen kirjoittanut sen keskiyöllä, kun uni ei ole tullut, joten jälki on sen mukaista. Itsestäni se on hieman outo, mutta kertokaa te mielipiteenne