KÄÄNNÖS tarinasta Harry Potter and the Children of the Future (www . fanfiction . net / s / 2022903 / 1 /, poista välilyönnit) käyttäjältä Ahja Reyn.

Varoitus: luokitus M, tulee sisältämään SLASHIä (mies/mies) joten jos et pidä, älä lue.

En omista mitään, teki vain mieli kääntää tarina. Jos haluat huomauttaa virheistäni, tee se asiallisesti :)

Alkuperä: Ahja Reyn: Harry Potter and the Children of the Future

Luokitus: M: kieli, seksuaaliset teemat, väkivalta, vaihtoehtoiset elämäntavat

1. KAPPALE: S A A P U M I N E N

Harry Potter päästi äänekkään haukotuksen suunnatessaan Suureen Saliin lounaalle. Vaikka päivä oli vain puoleksi ohi, hän ei voinut olla tuntematta itseään väsyneeksi. Hän kävi nyt 7. ja viimeistä vuottaan Tylypahkassa, ja huispauksen, opintojen, McGarmiwan aurorituntien, ja Killan tapahtumien perässä pysymisen välissä hän tunsi itsensä lopen uupuneeksi. Oikeastaan Harrylla ei ollut mitään sitä vastaan. Kaikista kuluneiden vuosien menetyksistä huolimatta hän tajusi olevansa onnekas päästessään näinkin pitkälle. Joten murjottamisen sijaan hän päätti työntää kaikkien kuolemat mielestään ja elää elämäänsä täysin siemauksin, niin kuin he olisivat halunneet hänen tekevän.

"Hei! Harry, odota!"

Harry kääntyi näkemään parhaan ystävänsä, Ron Weasleyn hölkkäävän häntä kohti.

"Oikeasti Harry! Käänsin pääni puhuakseni Deanin kanssa hetken ja sinä häviät! Ei ihme, että Kilta meni takiasi ihan sekaisin lomalla." Ron sanoi kun he laskeutuivat viimeisiä rappusia.

Harry nauroi. Tottahan se oli; lomalla hän oli hiipinyt talosta ja Mundunguksen ohi, jonka piti pitää Harryä silmällä. Tuloksena muutama jästijengiläinen ajoi Harryn nurkkaan, aikeinaan hakata ja ryöstää hänet. Tämän he nopeasti unohtivat kun he löysivät itsensä puolen Killan saartamina ja kirousten lentäessä kohti. Sen jälkeen Harry päätettiin pitää loppukesän Kalmanhanaukio 12:a (joka oli Siriuksen testamentissa jätetty Harrylle).

"Sori Ron, en huomannut että pysähdyit. Olen kai ollut hieman muissa maailmoissa nyt kun on niin paljon meneillään." Harry sanoi kun he astuivat Suureen Saliin.

Yhtäkkiä pehmeällä poksahduksella heidän eteensä ilmestyi lapsi. Pojat pysähtyivät ja tuijottivat pientä tyttöä. Tyttö kääntyi ja katsoi ylös heihin. Kun hän näkin Harryn ja hänen arpensa hän päästi pienen pelästyneen 'iik'in ja juoksi pois.

"Ööh… Ron, luulen että olen hiukan enemmän muissa maailmoissa kuin luulinkaan." Harry sanoi kun he taas katsoivat ylös. Lisää ja lisää lapsia näytti ilmestyvän kuin tyhjästä. He vaikuttivat kaikki Tylypahkan oppilailta mutta kukaan ei näyttänyt tutulta.

"Niin kuule minäkin!" Ron huudahti, silmät suurina kuin lautaset.

Jopa pääpöydässä istuvat opettajat näyttivät olevan ympärillä tapahtumasta hämmentyneitä. Lopulta Dumbledore nousi ja kärhi kurkkuaan, ja Suuri Sali hiljeni välittömästi.

"Voisivatko Johtajapoika ja Johtajatyttö ystävällisesti tulla tänne ylös? Ilmeisesti meillä on joitain asioita puhuttavana."

Harry katsoi Rohkelikkopöytään ja näki Hermione Grangerin nopeasti nousevan ja suuntaavan opettajien pöytään. Toisella puolella Salia Draco Malfoy teki samoin.

Kaikkien suureksi yllätykseksi, myös kaksi muuta oppilasta lähestyivät pöytää. Välittömästi Suuri Sali täyttyi kuiskauksista ja juoruista. Dumbledore katsoi Salin poikki. Sauvan heilautuksella pöytien määrä kaksinkertaistui ja ruokaa ilmestyi.

"Syökää!" oli kaikki mitä hän sanoi ennen kuin syventyi keskusteluun neljän Johtajaoppilaan ja tuvanjohtajien kanssa.

Harry ja Ron vain katsoivat toisiaan, kohauttivat olkapäitään ja suuntasivat Rohkelikkojen pöytään etsimään istumapaikkaa ennen kuin koko pöytä täyttyisi.

"Hei, varo vähän!" ääni huudahti kun Ron vahingossa törmäsi johonkuhun yrittäessään istuutua.

"Häh? Oi, anteek-."

"Isä!"

"Ööh… Eikä?" Ron katsoi poikaa kuin hän olisi menettänyt järkensä.

Harry katsoi heihin ja ihmetteli miten kovin Ron oikein oli törmännyt poikaan, jotta tämä kutsuisi Ronia isäkseen. Ihme kyllä, poika näytti tyypilliseltä Weasleyltä punaisine hiuksineen ja pisamineen. Ja hän muistutti Ronia sillä poikkeuksella, että hänen kutrinsa olivat geelikammatut.

"Sinä olet Ronald Weasley, etkö olekin?" poika jatkoi herkeämättä.

"Olen…" Ron sanoi epäilevästi.

"Sitten olet Isäni!" poika huudahti iloisesti.

Ron katsoi poikaa vielä niin kuin luulisi pojan menettäneen järkensä. Juuri kun Ron avasi suunsa sanoakseen mielipiteensä, Harry keskeytti hänet.

"Anteeksi, mutta kuka olet?"

Poika käänsi huomionsa Harryyn ja hänen silmänsä laajenivat. "Hitsi Harry-setä! Draco-setä oli oikeassa! Sinä voisit hyvin olla koulun halutuin jos vain yrittäisit! Jopa ilman julkkisleimaa!"

Nyt oli Harryn vuoro katsoa poikaa kuin hän olisi menettänyt järkensä.

"Mistä helvetistä sinä puhut?" Ron kysyi, löydettyään vihdoin äänensä. "'Draco-setä'? Et kai tarkoita Draco Malfoyta? Hänestä en ikimaailmassa tekisi sinun setääsi!"

Poika katsoi Ronia ja hymyili. "Tietäisitpä vain." Sitten hän katsoi taas Harryä. "Oletan että se ei ole tapahtunut vielä?"

"Mikä ei ole tapahtunut?" Harry kysyi hänen aivojensa yrittäessä tajuta mitä oli meneillään.

"Ei mitään. Olen varma että poikasi selittää sen sinulle myöhemmin. Minä olen muuten Mack, Mack Weasley." Mack ojensi kätensä, jota Harry pudisti tyhmästi.

"Minulla… Minulla on poika?" Harry kysyi epäilevästi. Hän rupesi heti miettimään oliko hänen poikansa syntynyt avioliitossa. Hän ei koskaan oikeastaan odottanut elävänsä tarpeeksi kauan hankkiakseen lapsia, puhumattakaan perheestä, vaikkakin se olisi mukavaa. Hänellä ei ainakaan olisi aikaa kosiskella tulevaa vaimoa Killan ja Voldemortin roikkuessa perässä.

"On. Hänen nimensä on Gabriel, lyhyesti Gabe. Missähän hän mahtaa olla.." Mack nousi ylös ja rupesi katsomaan ympärilleen.

"Odotapa helkutin hetki!" Ronilta yhtäkkiä pääsi. "Jos minä olen isäsi, niin kuka hitossa on äitisi!"

"Hermione Weasley tietysti. Hei, tuolla on Gabe! Mutta hän kai vielä käyttää nimeä Hermione Granger. Hoi! Gabe! Tännepäin!" Mack heilutti käsiään.

"Her… Hermione? Olen HERMIONEN kanssa NAIMISISSA?" Ron huudahti, naama niin kalpeana että pisamatkin näyttivät häviävän.

"Ron, rauhoitu! Se oli kuin ennalta päätetty!" Harry vakuutteli.

"Rauhoitu? RAUHOITU! Miten minä voisin rauhoittua kun minun pitäisi mennä hänen kanssaan NAIMISIIN? En edes TAPAILE häntä vielä!" Ron vaikeroi.

Mack siirsi huomionsa isäänsä. "Et ole vieläkään pyytänyt äitiä ulos? Sinun pitäisi todella kiirehtiä jo!"

Ron vain mulkoili Mackiä, mutta ennen kuin hän ehti vastata, toinen poika lähestyi ryhmää.

"Hei Mack! Et uskoisi… Iskä!" poika huudahti kun hän näki Harryn.

Harry katsoi poikaa. Hän ei ollut elämässään nähnyt ketään yhtä oudon näköistä. Hän ei ollut mitenkään ruma, häntä oli vain kiinnostavaa katsoa. Pojan hiukset olivat mustat joissa oli vaaleat latvat, ja ne näyttivät tuulentuivertamilta, niin kuin Harryn. Hänen ihonsa oli erityisen kalpea ja hänen leukansa hiukan terävä. Kiinnostavin piirre hänessä oli kuitenkin hänen silmänsä. Ne näyttivät olevan hopeiset, jossa oli hiukan vihreää keskellä.

"Iskä? Iskä!" Gabe heilutti kättään Harryn kasvojen edessä.

Harry räpäytti silmiään ja heräsi tuijotuksestaan. "Mitä?"

Mack nauroi. "Hän näyttää ottavan koko isä-homman paljon paremmin kuin sinä Iskä."

Ron vain näytti happamalta. "Ai jaa? Hei… öhm… Gabrielkö se oli? Kuka on äitisi?"

Gabe katsoi Ronia kuin tämä olisi menettänyt järkensä. "Äitiä ei ole, Ron-setä."

"Mitä?" Ron huudahti. "Miten ei voi olla äitiä? Muistutat liikaa Harrya ollaksesi adoptoitu! Onko hän sitten kuollut?"

"Ron-setä, äitiä ei koskaan ollutkaan. Etkö muista?" Gabe sanoi hitaasti.

Mack myhäili. "Gabe, se ei ole tapahtunut vielä."

Gaben silmät laajenivat ja hän päästi suustaan pienen 'oho'n.

"Mistä hitosta te kaksi puhutte? Miten äitiä ei koskaan voinut olla olemassa?" Ron kysyi ja katsahti Harryyn.

"No, " Gabe aloitti selityksensä, "minulla on kaksi isää. Missä Isä muuten on?"

"Hän on tuolla puhumassa Dumbledoren kanssa." Mack sanoi haarukoidessaan ruokaa suuhunsa.

"Niinkö? Miksi?" Gabe kysyi.

"Hän on Johtajapoika." Mack sanoi olankohautuksella.

"…Johtajapoika?"

"Jep."

"Voi hitsi…"

Yhtäkkiä Harryn kalpeni kauhun iskiessä häneen.

"Kaksi isää?" Ron kysyi epäilevästi. "Mutta sehän tekisi Harrystä homon! Hän ei ole homo! Etkö vain Harry!"

Harry ei välittänyt kysymyksestä. "Gabe, kuka tarkalleen ottaen on sinun toinen isäsi?"

"Draco. Draco Malfoy."

Yhtäkkiä Harry tajusi mitä Mack oli tarkoittanut sanoessaan, ettei sitä ollut vielä tapahtunut. Sitten hänen silmänsä pyörähtivät ylös ja hän pyörtyi pää edellä simpukkakeittoon.

Jatkuu…