ONLY IN FINNISH!

Nimi – The Royal (= kyläsairaala)

Ikäraja – K-13

Tyylilaji – Sairaaladraama, 60-luku

Varoitukset – Sisältää tappelua, hieman verta ja paljon kyyneleitä. Sijoittuu Royalin viimeiseen jaksoon (sekä kuviteltuun jatkoon)

Disclaimer – En omista Royalia taikka siinä olevia henkilöitä

1. Avajaiset

Jean McAteer katseli hyvillä mielin Royalin ensiapu-osaston suuntaan. Pian olisi avajaisten aika, vaikka uudistettu ensiapu oli ollut jo jonkin aikaa käytössä. Tohtori Ormerod oli vastahakoisesti lupautunut pitämään puheen, kun Jean oli sitä häneltä kysynyt.

"Ralph!" Jean kuuli naisen äänen jonkin matkan päästä. Hallintojohtaja kääntyi ja lähti kävelemään löytääkseen naisen, joka oli huutanut erään tohtorin etunimen. Jean pysähtyi ja uskoi leikkaussalihoitaja Carol Selbyn olleen äänessä, sillä äskeisen etunimen omaava anestesiologi Ellis oli naisen seurassa. Miehen kasvoissa oli jälki pari päivää sitten sattuneen räjähdyksen jäljiltä, kun hän oli joutunut kaatuneen lautaseinän alle. Myöhemmin sinä päivänä hän oli ollut nokikkain ensiavun rahoittajan kanssa. "Mikset kertonut, että olet miljonäärin poika, jonka isä pelasti sairaalan", Carol totesi kysyen Ellisiltä tämän pimitettyä asioita itsestään. "Mitä isäsi voi tehdä enempää?" Carol kerkesi kysyä ennen kuin vastaanottovirkailija Lizzie Hopkirk keskeytti kaksikon jutusteluhetken. "Tohtori Ellis, lisäisittekö listaan käynnin St. Agathan hoitokodissa?" Niine sanoineen Lizzie palasi takaisin työalueelleen. "Minun pitää mennä", Ellis sanoi ja oli luomatta katsetta Caroliin.

Jean yritti pysäyttää Ellisin, sillä hän oli kuullut tämän ja leikkaussalihoitajan keskustelun. Se jäi yritykseksi, koska Ellis ei aikonut pysähtyä. "Myöhemmin, Jean. Käväisen tekemässä työni", Ellis sanoi ja poistui sitten lääkärinlaukkunsa kanssa ulko-ovesta ulos. Jean jäi katselemaan miehen perään kääntäen sitten katseensa Caroliin. Tämä ei huomannut hallintojohtajan katsetta tai sitten tämä ei vain kiinnittänyt siihen huomiota.

Tohtori Ormerod saapui samaiselle käytävälle, jossa Jean ja Carolin olivat yhä. Ormerod ohitti heidät pienesti tervehtien, sillä hänellä oli varsinaista asiaa vain vastaanotossa olevalle Lizzielle. Tohtorin hälytysvalo välkkyi taululla. "Tohtori Ormerod, Andrea Bennett soitti. Hänellä on ongelmia Geoffin kanssa", Lizzie kertoi nopeasti asiansa. "Kiitos, lähden saman tien", Ormerod vastasi pikaisesti ja poistui Ellisin tapaan lääkärinlaukkunsa kanssa Royalin tiloista.

Jean päätti jatkaa matkaansa, sillä hänen oli laitettava paikat kuntoon ennen kuin pormestari saapuu pian oleviin avajaisiin. Matkallaan Jean tapasi iäkkään ylihoitajan, jonka hän oli ensimmäisenä tavannut tullessaan Royalin sairaalaan. "Ovatko avajaisten valmistelut kohta valmiina?" Jean kysyi ja samalla siisti lyhyitä hiuksiaan. "Ovat", ylihoitaja vastasi naisen kysymykseen miellyttävällä äänellä. "Hienoa." Kaksikko nyökkäsi toisilleen ja jatkoi omia tekemisiään.

"Jean McAteer?" hyvin brittiläinen miesääni kutsui naista. Jean kääntyi yllättyneenä, sillä hän ei ollut aivan varma kuka häntä oli kutsunut. "Oh.. Pormestari. Luulin teidän tulevan myöhemmin", nainen sanoi. "Olemme nyt täällä", pormestari sanoi ja viittasi sitten takanaan oleviin hyväntekijöihin ja muihin arvokkaisiin henkilöihin. Jeanin, pormestarin sekä tämän seurueen huomio siirtyi ambulanssin hälytysääneen.

Paarit saapuivat ensiavun ovista sisään kahden ambulanssimiehen tuomina. Kyydissä oli Geoff-niminen mies, joka oli saanut sydänkohtauksen. Tämän jälkeen perässä tuotiin miehen vaimo, jonka kasvoilla oli pahannäköinen ruhje. Lisäksi kyseinen nainen oli raskaana ja näytti siltä, että kohta vauva tulisi maailmaan. Tohtori Ormerod siirtyi naisen vierelle ja katsoi, kun muutama hoitaja nosti naisen vuoteelle pyörätuolista. "Andrea, verenvuoto ei tarkoita välttämättä keskenmenoa", Ormerod kertoi naiselle tämän pelätessä keskenmenoa. "Hoidamme vuodon ja puhdistan sitten kasvosi", tohtori lisäsi. Juuri silloin Jean McAteer saapui ensiapuun pormestarin ja tämän seurueen kanssa. "Tohtori, esittelen uusia tiloja pormestarille ja hänen seurueelleen", Jean kertoi. Ormerod vastasi kieltävästi: "Valitettavasti ei käy nyt. Anteeksi." Jean joutui harmiksi viemään vieraat toiseen tilaan.

Ormerod poistui myös itse ensiavusta, sillä hänen oli juteltava pariskunnan tyttären ja tämän poikaystävän kanssa. Tohtori saapui huoneeseen, jossa tyttö ja Phil parhaillaan istuivat. Huoneessa ei ollut muita heidän lisäkseen. "Isäsi ei pysty tekemään töitä vähään aikaan", Ormerod kertoi. "Mistä saamme rahaa?" tytär kysyi huolissaan, jolloin tämän poikaystävä tuli ääneen: "Yhtiön piti siirtyä minulle häiden jälkeen." Tytär katsoi vihaisesti tämän suuntaan. "Häitä ei tule!" hän tiuskaisi sitten. "Äitisikin jää tänne, hän tarvitsee vauvan takia lepoa", Ormerod kertoi. "Toivottavasti hän kuolee ja vauva myös", tytär toivoi koko sydämestään, sillä hänen äitinsä oli tehnyt virheen maatessaan useampaan otteeseen tyttären poikaystävän kanssa. "En tarkoittanut", Phil aloitti ja jatkoi sitten niin, että kaikki olisikin ollut vain tytön äidin syytä: "Hän oli koko ajan kimpussani." Ovi avautui paukahtaen, kun pariskunnan toinen lapsi saapui huoneeseen. Raavas mies tarttui Philiä vaatteista ja veti tämän käytävälle. "Mitä teit isälleni! Ja äidilleni! Saasta!" mies karjui Philin korvaan ja löi sitten muutaman kerran nyrkkinsä tämän kehoon. Phil pääsi irrottautumaan miehestä ja väistymään muutaman askeleen. "Hän halusi sitä enemmän kuin minä", Phil puhui ja tarkkaili samalla, jos mies aikoi hyökätä uudelleen. "David!" Ormerod karjaisi, mutta mies kerkesi lyömään Philiä kohti uudelleen. Se ei kuitenkaan osunut Philiin, sillä tämä lähti karkuun, jolloin David lähti perään. Ormerod lähti itsekin näiden kahden perään. Davidin sisko seurasi edellään juoksevia miehiä.

David ja Phil suuntasivat juosten kohti ensiapuosastoa. Phil juoksi edellä ja välillä taakseen vilkaisten. Osaston ja käytävän erottava heiluriovi avautui ja sulkeutui useampaan otteeseen. Phil pysähtyi, jolloin David pääsi häneen käsiksi. Hän otti Philin takin kauluksista kiinni ja työnsi tämän päin sairaalakärryä. Ormerod juoksi tappelevien mieshenkilöiden viereen ja yritti saada vedettyä Davidia irti Philistä. Davidin päästäessä irti otettaan tappelupartneristaan, tämä oli kerinnyt saada käsiinsä kirurgiset sakset. Kohdettaan katsomatta Phil sysäisi sakset johonkin uppoavaan. "Ohh.." Ne olivat osuneet tohtori Ormerodin oikeanpuoleiseen alavatsaan. David kääntyi katsomaan Ormerodin suuntaan, jolloin myös Phil teki samoin. Miehet katsoivat järkyttyneinä tohtoria. "Tohtori…", jompikumpi tappelijoista tai Davidin sisko oli sanonut kyseisen sanan. Ormerod ei tiennyt kuka sen sanoi, sillä äänet sekoittuivat toisiinsa ja tulivat epäselviksi. Hän otti vatsassaan olevista saksista kiinni ja katsoi punaiseksi värjäytyvää paitaansa. Sitten hän nosti katseensa ja lähti huojuen kulkemaan kohti toisessa päässä olevia heiluriovia. Niiden takana oli ambulanssialue.