Shepard & Solas
Shepard herää.
Normandyn humina peittää osittain miehistön aiheuttamaa hälyä. Se kantautuu kapteenin (tai no Shepardin) oven takaa vaimeasti, mutta varmasti. Shepard nousee, pukeutuu ja avaa terminaalinsa. Ei mitään. On siis parempi siirtyä katsomaan onko mahdollista päästä suihkuun tai syömään. Melusta päätellen vastaus on ei, mutta koskaan ei voi olla täysin varma. Hän sulkee terminaalin huokaisten, käännähtää ja astuu varmasti kohti poistumistietä.
Liiankin varmasti.
Ovesta ulos astuessaan Shepard melkein törmää Solakseen. Komentajan ja haltijamiehen välille syntyy hetkeksi naurettava tanssi, kun kumpikin yrittää välttää toista. Solaksen kädessä olevasta kupista lentää jotain, mutta onneksi vain lattialle.
"Shepard." Solas lausahtaa, kun molemmat saavat pysäytettyä itsensä paikoilleen. "Etsinkin sinua."
"Onko sinulla jotain ongelmia?" Shepard kysyy ja ohittaa haltijan. Kansi on melko täynnä, mutta kyynärpäiden avulla hän saa raivattua itselleen tilaa. Eikö miehistön pitäisi väistää Komentajaansa edes vähän? Varsinkin kun Normandyn ensimmäinen missio on aivan alkuvaiheessa. Jotain rotia! Ei sitä, että Shepard arvostaisi hitaasti tapahtuvaakaan arvon menetystä ja rappiota.
Solas astelee Shepardin perässä suojellen kuppiaan nostamalla sen lähes kasvoihin kiinni.
"Et ole ottanut minua mukaan maa-operaatioihin."
"Jaa." Komentaja toteaa lakonisesti.
Taikuutta.
Mitäköhän siitäkin tulisi?
Tulipallo lennähtää Shepardin pään yli ja läiskähtää vasten pienehkön gethin naamaa, tai pikemminkin koko vartalon yläosaa vasten. Shepard nousee hieman suojansa takaa, ja heittää noston raukkaa kohti. Geth inisee sähköisesti, ja kaakosta alkaa sataa Shepardin tiimiä kohti enemmän tulitusta. Shepard painuu alas.
"Tulta!" Shepard huutaa maanisesti. "Juggernaut!"
Punainen Juggernaut tulee täysin nurkan takaa pois siinä ajassa kuin edellinen geth-alusta särähtää ja kaatuu maahan. Shepard kulkee kumarassa vasempaan ja viittoo Solaksen peräänsä.
"Garrus, haluan sen kilvet vittuun!" Shepard käskyttää. "Annan merkin, pysy takana!"
Juggernaut kävelee nopeaa tahtia lähemmäksi. Punainen raketti räjähtää päätyseinään. Shepardin korvaimplantit vaimentavat ääntä, mutta Solas säpsähtää voimakkaasti ja nostaa toisen kätensä hetkeksi korvalleen. Aivan. Näin sitä käy, kun ei tenttaa alaisiaan tarpeeksi ennen tulitaistelua. Hyvä Shepard, hyvä.
Toivottavasti Solas ei joudu lukemaan Shepardin ohjeita huulilta.
"Se loitsu, jolla voi vetää! Voitko tehdä sen?"
Juggernaut on viiden metrin päässä. Se pysähtyy ampumaan Garrusta muutamaksi sekunniksi, jonka aikana Solas ehtii nyökkäämään.
"Yksi, kaksi…"
"Kolme!"
Kolme asiaa tapahtuu samaan aikaan. Solas taikoo nopeasti kuilun ilmaan, joka vetää gethiä taaksepäin. Shepard syöksähtää pois turvasta ja onneksi Garrus tajuaa iskeä Juggernautin kilpiin ilman merkkiäkin. Shepard juoksee viimeiset metrit ja nostaa haulikkonsa nokan kohti gethin vilkkaasti valaisevaa silmää. Kuluu sekunti ja hän räjäyttää ekstra, ekstra tulisen panoksen muutaman sentin päästä robotin pärstästä.
"Vai annat merkin." Garrus sanoo pölyn laskeuduttua.
Shepard nauraa, käännähtää verissä päin kohti sotilaitaan.
"Au. Luulen, että nenäni on murtunut."
Solaksen tekee mieli sanoa jotain, mutta hän vain huokaa ja puhdistaa pölyä käsivarsiltaan. Shepardin ja Inkvisiittorin välillä tulisi olemaan varmaa, että hänen olisi pakko oppia parantamisloitsuja. Hän katselee sivusta, kun Komentaja työntää medigeeliä nenäänsä, eikä edes ota käsihaarniskojaan hetkeksi pois.
Mitä nopeammin, sen parempi.