Authors Notes:

Päätin kerrankin antaa mielikuvitukseni lentää ja kehittelin päässäni hieman.. sanoisinko että hieman erihenkisen tarinan, kuin mitä kaikki edelliseni ovat olleet.

Genre: Horror/Tragedy/General/Romance.
Juoni: Joukko WWE:n kärkinimiä lähtee kolmeksi viikoksi Bauwillen maalaiskylään kuvaamaan materiaalia uutta dvd-koostetta varten, mutta he huomaavat varsin pian saapumisensa jälkeen, että kyseisessä paikassa on jokin pahasti vialla.

Luku 1 – Bauwille:

"Ahh, Lita. Kuinka mukavaa että pääsit tulemaan." Vince McMahon virkkoi Amy "Lita" Dumasille, kun tämä astui sisään Vincen työhuoneeseen, jonne hänet oli käsketty tulla ilman mitään viivytyksiä.
Amy hymyili Vincelle kuivasti seisoessaan ovenraossa miettien tarkkaan, että minkä ihmeen takia hänet oli kutsuttu tänne. Hän kuitenkin epäili, että koska hän ei ollut koskaan sietänyt muita McMahonin perheen jäseniä kuin Shanea ja oli tehnyt hyvin selväksi sen, kuinka paljon hän inhosi Vinceä, ei tämä voisi lupailla hänelle yhtään mitään hyvää.
Amy vilkaisi Vinceä epäilevästi ja kohotti toista kulmaansa kysyvästi.

"Miksi minut kutsuttiin tänne?"
Amy kysyi Vinceltä mutta tämä ei viitsinyt vastata hänen kysymykseensä, sitä vastoin mies lahjoitti hänelle salaperäisen virneen, joka ärsytti tuota räiskyväluonteista divaa entisestään.
Hänellä ei ollut muutenkaan ollut mikään unelmapäivä tänään.

Ensin hänelle kerrottiin että hänen viikoittaiset treeninsä hänen ohjaajansa ja hyvän ystävänsä Stone Cold Steve Austinin kanssa peruuntuisivat ja niin ollen hän joutui harjoittelemaan maailman ylimielisimmän miehen - Randy Ortonin seurassa.
Sen jälkeen hän oli lounastanut yhdessä Patrician kanssa ja heille oli tullut riitaan johtaneita väärinkäsityksiä tietyistä asioista ja nyt oli vielä tämä.

"Ole hyvä ja käy istumaan Lita, ei sinun tarvitse koko aikaa siellä oviaukossa väljötellä."
Vince naurahti puolisydämellisesti ja vaikka Amy ei todellakaan pitänyt siitä halventavasta äänensävystä, jolla mies häntä puhutteli, niin hän huokaisi syvään siirtyessään oviaukosta yhdelle niistä nahkapenkeistä, jotka olivat McMahonin työpöydän toisella puolella.
Hän valitsi sen istuimen, joka oli kaikista kauimpana Vincestä ja kun mies kohotti hänelle kulmiaan mukamas hämmästyneenä hänen liikkeestään, Amy väläytti miehelle viileän hymyn, joka ei yltänyt hänen silmiinsä asti.

"Toisten pitäisi saapua paikalle aivan kohta."
Vince sanoi enemmän itselleen kuin Amylle eivätkä miehen sanat riittäneet saamaan hänen huomiotaan vaikka hän hämmästelikin sitä, että minkä ihmeen takia hänet oli kutsuttu tänne.

Hän todella toivoi, että kyseessä ei olisi taas joku naurettava Matt Hardy-Lita-Kane – tyylinen storyline mutta kuullessaan että muitakin oli kutsuttu paikalle, hänen pelkonsa siitä nousivat pintaan. Minkä muunkaan asian takia Vince olisi kutsunut hänet tänne kuin kiusatakseen häntä lisää ja pilatakseen hänen elämäänsä entisestään?
Hetken päästä he kuulivat käytävältä askelten ääniä, jotka mitä ilmiselvimmin johtivat kohti Vincen toimistoa ja vaistomaisesti Amy katsahti ovelle nähdäkseen tulijan tai tulijat, sillä kuulosti aivan siltä, että ihmisiä olisi enemmänkin kuin yksi.
Amyn nähdessä sen henkilön, kuka astui sisälle huoneeseen, hänen silmänsä tummenivat täysin ja hänen huulensa puristautuivat tiukasti yhteen.
Myös tulijan kasvoilla ollut tervehtivä hymy katosi kuin tuhka tuuleen hänen nähdessään Amy Dumasin istumassa yhdessä toimiston tuoleista.

"Hienoa, joudunko minä tekemään yhteistyötä Dumasin psykonartun seurassa?"
Mies kysyi luoden pisteliään katseen Amyyn, joka mulkaisi miestä yhtä pahasti takaisin.

"En sanoisi että minäkään olen kovin imarreltu sinun seurastasi. Paskiainen.."
Amy sihahti miehelle vihaisena takasin ja hänen kissamaiset, hasselinruskeat silmänsä olivat kaventuneet viiruiksi inhosta, jota tuon miehen näkeminen hänessä aiheutti.

"Lapset, lapset rauhoittukaas nyt hetkeksi."
Vince sanoi heille pöytänsä takaa ja virnisti pienesti saadessaan sekä Amyltä että juuri huoneeseen astuneelta mieheltä jääkylmät mulkaisut.

"Tämä pieni tapaamisemme ei koske sitä, mitä te kuvittelette sen koskevan. Odottakaa vielä pieni hetki kunnes saamme muut kutsutut tänne ja esittäkää vastaväitteenne vasta sitten."
Vince sanoi ja Amy nyökkäsi. Vaikka hän ei ollutkaan kiinnostunut tästä asiasta ja vielä vähemmän hän oli nyt, kun tiesi joutuvansa työskentelemään erään tietyn John Cenan seurassa, hän siltikin odotti saavansa kuulla, että mitä ihmettä tämä erikoinen tapaaminen oikein mahtoi koskea.

Parin minuutin sisälle huoneeseen valui muitakin tuttuja kasvoja jotka saivat Johnin kasvoille kohoamaan helpottuneen ilmeen mutta Amyn ihmettelemään jälleen kerran, että mitä ihmeen tekemistä Randy Ortonilla, John Cenalla, Torrie Wilsonilla ja Stacy Keiblerillä oikein mahtaisi olla hänen kanssaan.Hän ei nimittäin ollut koskaan ollut kovin hyvissä väleissä näistä neljästä kenenkään kanssa vaikka hän ja Stacy Keibler sattuikin liikkumaan samassa ystäväpiirissä kuin Amykin.
Tosin ottaen huomioon sen, miten pienet piirit WWE:ssä työskennellessä olivat niin olisi ollut ihme, elleivät kaikki divat edes jokseenkin liikkuisi samoissa piireissä.
Amy pystyi hyvin ymmärtämään sen, että minkä takia Vince oli halunnut lisätä John Cenan ja Randy Ortonin mukaan tähän juttuun, mikä se nyt sitten ikinä olikaan. Sillä sen lisäksi, että miehet sattuivat olemaan hyvissä väleissä keskenään myös kehän ulkopuolella, olivat nämä molemmat myös WWE:n uusia markkinointi ikoneita ja silmänruokaa sadoilletuhansille naispuolisille faneille – tosin sitä Amy ei pystynyt käsittämään että miksi näin oli. Hän kun ei ollut koskaan pitänyt kumpaakaan näistä mitenkään erityisen hyvännäköisinä.

Stacy Keibler ja Torrie Wilson taas olivat kuin naispuolisia vastineita Cenalle ja Ortonille ja Amy joutuikin nyt ihmettelemään, että jos tämä oli joku fanien seksi-ikonien kokoontuminen, niin miksi ihmeessä hänet oli kutsuttu siihen mukaan.Hänellä oli kyllä oma, vankka fanikuntansa mutta häntä ei oltu koskaan tituleerattu Stacyn tai Torrien kaltaisiksi WWE:n kaunottariksi eikä hän sitä olisi halunnutkaan.
Hän teki tätä työtä sen takia, että se oli hänen pitkäaikainen intohimonsa ja että hän tahtoi vielä jonakin päivänä todistaa maailmalle olevansa kolmatta kertaa naisten mestaruusvyön arvoinen – ei sen takia, että hän pääsisi esittelemään rintojaan ja persettään kaikille.

"Hei Amy pieni."
Yrittäessään juuri parhaansa mukaan vältellä Ortonin alhaisia silmäyksiä Amy kuuli tutun äänen virkkovan ja kääntyessään hän yllättyi positiivisesti nähdessään Jeff Hardyn tutun ja turvallisen hahmon seisomassa vierellään.

"Hei Jeffro, ihanaa nähdä sinua sillä se tarkoittaa sitä, että tämän kokouksen ideana ei ole tarkoituksena kasata tunnevammaisia ääliöitä minun kiusakseni."
Amy vastasi halatessaan Jeffiä ja naisen sanat saivat suloisen virneen kohoamaan tuon multiväriset hiukset omaavan miehen huulille ja katsottuaan muita huoneessa olevia henkilöitä hän pystyi ymmärtämään paremmin kuin hyvin, mitä Amy oli tarkoittanut.
John, joka oli asettunut röhöttämään rennon näköisesti yhdelle huoneen pikkusohvista, loi Amyyn jäisen katseen hänen kuultuaan, mitä tuo punapäinen diva oli juuri sanonut.
Amyn huomatessa tuon tummahiuksisen, West Newburystä kotoisin olevan miehen eleen Amy näytti tälle mielenosoituksellisesti kieltään mihin John vastasi pyöräyttämällä silmiään huolettomasti.

"Hyvin aikuismaista käytöstä Dumas."
Randy, joka oli katsellut Amyn ja parhaan ystävänsä välikohtausta sanoi Amylle haaleansiniset silmät huvittuneina tuikkien.

"Ai ihanko totta, minä jo luulin että se olisi tyypillistä sellaisille ihmisille kuten Cena."
Amy vastasi viattoman näköisenä mille Jeff hymähti huvittuneena ja mikä sai Johnin mulkaisemaan Amyä uudelleen.

"Neiti Dumas, herra Cena. Jospa te lopettaisitte keskinäisen piikittelynne edes hetkeksi jotta me pääsisimme eteenpäin siinä, minkä vuoksi tänne on tultu?"
Vincen ehdotus kirvoitti hyväntuuliset naurut kaikilta muilta huoneessa olijoilta mutta Amy ja John tyytyivät vaan mulkaisemaan herra McMahonia kuivasti ennen kuin he käänsivät huomionsa muihin.

Amy huomasi yllätyksekseen, että sillä aikaa, kun hän oli keskustellut Jeffin kanssa ja joutunut Cenan häiritsemäksi, huoneeseen oli saapunut joukko muitakin WWE:n supertähtiä sekä hänen oman shown'sa RAW:n että SmackDown! – tiimin puolelta.
Paikalle olivat saapuneet Patricia, Jason, Lisa-Marie, Chris Irvine, Lilian Garcia, Nora Greenwald ja David Bautista jotka olivat kaikki kerääntyneet istumaan Amyn ja Jeffin lähistölle.
Paul Levesque ja Stephanie McMahon tulivat hieman heidän perässään ja Amy nyrpisti nenäänsä bongatessaan Paulin, jolla oli se sama, ylimielinen virne kasvoillaan kuin hänen kasvatillaan Ortonillakin.
Heidän vierellään seisoivat SmackDown!ista tutut Rey Mysterio, Kurt Angle, Chris Benoit, Adam Copeland, Amyn suojatti ja hyvä ystävätär Christy Hemme, Dawn-Marie, Ashley Massaro ja Amyn ja Jeffin suureksi yllätykseksi myös Ashleyn poikaystävä ja Jeffin isoveli Matt Hardy.
Matt ja Ashley bongasivat Amy ja Jeffin ja lähettivät näille ystävälliset hymyt joihin molemmat vastasivat. Amy oli kutsumassa kaksikkoa siirtymään istumaan heidän lähelleen jotta he voisivat keskustella kun Vince McMahon yskäisi poliittisesti ja aloitti puheensa.

"Ensiksikin tahtoisin sanoa, että kuinka mukavaa on nähdä teidät kaikki täällä tänään näinkin lyhyen varoitusajan sisällä.."
Vince aloitti katsellen tyytyväisin silmin ympärilleen kerääntyneitä alaisia ja Amy pyöräytti silmiään sarkastisesti.

"Juuri niin, tuskinpa puoletkaan hänen alaisistaan olisivat kokoontuneet tänne, ellei hän olisi uhannut kaikkia pois jääviä potkuilla."
Amy kuiskasi Jeffille joka virnisti hyväksyvästi tyttönsä pisteliäälle kommentille ja veti Amyn hoikan vartalon tiukemmin itseään vasten.

"Olen suunnitellut tälle ryhmälle tällä kertaa jotakin aivan erityistä. Olemme yhdessä kehittävän ryhmän eli RAW'n toimitusjohtaja Eric Bischoffin, tyttäreni Stephanien ja vaimoni Lindan kanssa kehitelleet aivan uudenlaisen spektaakkelin."
Vince jatkoi mairea ilme kasvoillaan ja kaikki painijat ja divat heidän ympärillään, miinus Stephanie ja Paul, katsoivat nyt tuota miestä odottavat ilmeet kasvoillaan, tietämättä mitä tuleman pitää. Stephanie taas oli varmaan kertonut Paulille, joka oli hänen kihlattunsa ja mitä todennäköisimmin McMahonin tuleva perijä, tästä suunnitelmasta, sillä he eivät kumpikaan vaikuttaneet kovin yllättyneiltä tästä kokouksesta.

"Mikä tänä uudenlainen spektaakkeli sitten oikein on?"
John Cena, joka tunnettiin hyvin siitä, että hän ei osannut olla hiljaa kovin pitkiä aikoja hiljaa edes kehittävissä kokouksissa, osoitti kysymyksen McMahonille ja sai teostaan vastaukseksi hyisen mulkaisin Bischoffilta, joka ei ollut koskaan osoittanut suurta suosiotaan tuolle nykyiselle USA:n mestarille.
Vince hymähti lämpimästi sillä toisin kuin Eric Bischoff, hän oli aina pitänyt tästä puheliaasta nuoresta miehestä ja tämä oli heti ensi kertaa firmaan tullessaan saanut osakseen miehen herkeämättömän mielenkiinnon.

"Olin juuri tulossa siihen Cena ja voin vannoa sinulle ja kaikille muille työtovereillesi, että te tulette rakastamaan sitä."
Vince vastasi ja Amy huomasi Paulin hymyilevän tyytyväisen näköisenä, syystä tuntemattomasta mikä ei kyllä suuremmin Amyä edes liikuttanut mutta oli silti tarpeeksi kiinnittämään punakutrisen divan huomion.

"Olemme suunnitelleet tätä jo pitkään, mutta emme ole aiemmin saaneet rahallista tukea tälle projektillemme ennen kuin nyt."
Vince kertoi ja tämä jos mikä sai kiinnitettyä Amyn mielenkiinnon, sillä mikä saattaisi olla sellainen projekti, joka viivästyisi rahanpuutteen takia, edes WWE:n piireissä?

"Pitemmittä puheitta, Stephanie, jos sinä kertoisit heille meidän suunnitelmistamme?"
Vince kysyi ja Amyn oli vaikea pitää kasvojaan pokkana kun hän huomasi sen valtaa kiiluvan katseen, joka tuikahti Stephanie McMahonin silmiin hänen kuultuaan isänsä sanat.

"Kiitos isä, mielelläni."
Stephanie sanoi ja siirtyi nyt isänsä vierelle tämän pöydän toiselle, päättäjien puolelle.

"Kuten isäni jo aiemmin kertoi, tätä projektia on suunniteltu päättävässä elimessä jo pitkään.
Halusimme kokeilla tällä kertaa jotakin aivan erilaista verrattua tyypillisiin kiertueisiin ja house show'hin joten olemme varanneet meille vanhan, hylätyn linnan Bauwillen pikkukylästä joka sijaitsee Los Anglesista kolmekymmentä kilometriä pohjoiseen."
Stephanie piti tauon ja katseli muiden hämmästyneitä ilmeitä huvittunut virne huulillaan ennen kuin jatkoi tyytyväisenä siihen, että oli saanut yleisönsä hiljenemään kokonaan.

"Suunnitelmanamme on, että tämä ryhmä täällä.."
Stephanie piirsi ilmaan näkymättömän ringin johon kaikki huoneessa olijat kuuluivat
"..lähtee varhain huomisaamuna kohti Bauwillea, jossa aiomme viipyä seuraavat kolme viikkoa tutustuen kartanoon, sen ympärillä olevaan kylään ja paikallisten ihmisten elämään."

"Kuulostaa melko omituiselta. Mikä tämän retken tarkoitus sitten oikein on?
Onko meillä esiintymisiä siellä tai jotakin?"
Christy Hemme kysyi osoittaen kysymyksensä Stephanielle joka vaikutti hieman ärsyyntyneeltä siitä, että jollakin, etenkin jollain toisella divalla oli pokkaa keskeyttää hänen puheensa ja vielä kaiken lisäksi kritisoida ja epäillä hänen kehittämänsä matkan tärkeyttä.

Amy ja Jeff huomasivat heti Stephanien kasvoille kohonneen, epämieluisan ilmeen mikä sai heidät vaihtamaan hyvin huvittuneen katseen keskenään.
"Jos neiti Hemme lakkasi keskeyttämästä minua tuolla lailla voisitte jopa ehkä saada tietää retken tarkoituksen ja päämäärän." Stephanie vastasi viileästi ennen kuin jatkoi.

"Tulette kaikki saamaan mukaanne omat videokamerat ja mikrofonit, joita pidätte koko ajan ollessanne hereillä Bauwillessä. Tulette kuvaamaan omia mietteitänne matkasta, kylän maisemia ja arkipäiväisiäkin tapahtumia sekä keskustelujanne toistenne kanssa.
Saamistamme kuvamateriaaleista tulemme kokoamaan paketin josta valitsemme mielenkiintoisimmat otokset ja tultuanne pois kokoamme niistä tuhdin dvd- paketin ostettaviksi faneillenne, jotka haluavat nähdä teidän hahmojentakaiset persoonallisuutenne ihan käytännössä."
Stephanie kertoi mahtipontiseen sävyyn ja Amy pystyi jo miltei näkemään tämän silmissä samanlaiset dollarinkuvat, jotka jo koristivat hänen isänsä silmiä kun tämä oli vainunnut, miten suuri bisnes oli kyseessä.

"Wau, siis tuohan on kerrassaan mahtavaa! Tuleeko se olemaan ihan oikea kartano mihin me menemme, valurautaportit, vanhat haarniskat ja ihan kaikki?"
Stacy kysyi pomppien paikallaan innostuneena ja kun kaikki muut miinus Randy ja Torrie katsoivat Stacyä kuin järkensä menettänyttä, Stephanie hymyili tuolle vaalealle, pitkäsääriselle kassamagneetilleen ystävällisesti.

"Kyllä Stacy ja paljon muuta, joten oletettavasti te olette kaikki mukana?"
Stephanie kysyi haastavasti ja kaikki huoneessa olevat painijat ja divat nyökyttelivät myöntävästi.

"Ikään kuin meillä olisi vaihtoehtoja.."
Amy mutisi kuivasti Jeffille, joka nyökkäsi virnistellen, kirkkaanvihreät silmät innosta tuikkien sillä toisin kuin Amy, hän itse oikeastaan jopa odotti tätä retkeä.

"Mitä, et kai sinäkin vain sano että oikeasti odotat tätä matkaa?"
Amy kysyi ällistyneenä Jeffiltä, joka virnuili pienesti punakutrisen ystävättärensä happamalle asenteelle.

"Sanotko sinä että sinä muka et odota? Minä itse olen ainakin innoissani tästä retkestä sillä tämä tulee olemaan hieno mahdollisuus minulle taiteilijana.
Hylätty kartano, keskiaikaan jättäytynyt pieni kyläpahanen, vanhoja, goottilaisuuden aikaisia hautausmaita.."
Jeff luetteli silmät innosta kimallellen ja vaikka Amy ei itse ollutkaan järin kiinnostunut koko ideasta ei hän voinut olla hymyilemättä tuon Hardyn veljeksistä sekopäisemmän innostukselle.
Amyn mielestä Jeff oli nimittäin erittäin suloinen silloin, kun hän oli jostain asiasta noin lapsenmielisen innostunut ja ei kai matkasta voisi niin kamala tulla niin kauan, kun se ei edellyttäisi minkäänlaista yhteistyötä Ortonin kanssa ja hänellä olisi hyvää seuraa?

"Olemme itse isäni, Eric Bischoffin, veljeni Shanen ja mieheni Paulin kanssa osallistumassa tähän samaiseen matkaan ja odotamme tältä erittäin paljon.
Linja-autokyytimme kohti Bauwillea lähtee huomenaamulla tasan kello seitsemältä ja matka kestää viitisen tuntia joten luultavasti olemme perillä puoliltapäivin. Majoitukset ja tarkemmat yksityiskohdat tullaan paljastamaan kunhan pääsemme perille, mutta teillä on itsellänne jonkin verran sanavaltaa asioista.

Pitemmittä puheitta päästän teidät valmistautumaan reissuun ja järjestelemään asianne valmiiksi, mutta muistutan vielä joukon unikekoja.."
Stephanien katse vieri Amyn, Johnin, Lisa-Marien ja Randyn suuntaan.
"..että katsokaakin olevanne paikalla aamulla, lähtö tapahtuu hallin edestä."

"Mitä.. mitä hän oikein minua mulkoilee. Minähän olen aina yhtä skarppina aamuisin?"
Amy kuuli Johnin virkkovan Randylle ja pyöräytti silmiään miehen kommentille.

"Juuri niin Cena, yhtä skarppina kuin kuollut rotta."
Amy huikkasi Johnille koska ei millään voinut vastustaa kiusausta sanoa tuolle miehelle jotakin näpäkkää vastaan.

Randy katsahti huvittuneena ystäväänsä, joka nyt mulkoili myrkyllisesti Amyn suuntaan.
"Älä nyt viitsi Cena, tiedät itsekin paremmin että hän on oikeassa."
Randy naurahti ja tämä kommentti sai pienen hymyn nousemaan Amynkin huulille vaikka hän ei missään muussa tilanteessa voinut tuota ylimielistä ja koppavaa nuorta miestä sietääkään.

"Sinulla kävi tuuri että minä ja Irvine tarjouduimme luopumaan armaista sängyistämme ja suostuimme nukkumaan sinun kämpilläsi tämän yön punapää."
Jeff sanoi Amylle joka nosti miehelle kulmiaan kysyvästi.

"Kuinka niin, yrittääkö herra Hardy kenties vihjailla minulle jotakin?"
Amy kysyi Jeffiltä läimäisten miestä leikillisesti käsivarteen.

"Kyllä vaan, sillä herra Hardy ja minä tiedämme paremmin kuin hyvin ettei mikään voima saisi arvon neiti Dumasta nousemaan ylös kello puoli kuusi ellemme me sattuisi olemaan paikalla pelastamaan päivää."
Chris Irvine, joka oli juuri saapunut heidän luokseen, vastasi Amylle yhtä leikkisästi kietoen molemmat käsivartensa hellästi naisen vartalon ympärille ja hymyili sille järkyttyneelle katseelle, mikä Amyn silmiin oli noussut naisen kuullessa tulevan heräämisaikansa.

Jep, tästä todellakin tulisi mitä ikimuistoisin matka.