Brennan heräili vähitellen kun auringon säteet pääsivät hänen makuuhuoneeseensa verhojen raosta. Hänellä oli aivan loistava olo. Pirteä ja energinen, mutta kuitenkin jollakin tavalla raukea. Hän venytteli nautinnollisesti ja ponkaisi yhtäkkiä istumaan sängyssään. Hänen kätensä oli osunut johonkin lämpimään. Hänen sängyssään oli joku muukin hänen lisäkseen ja ilmeisesti sillä muulla oli oma ansionsa hänen hyvään oloonsa.
Hän yritti muistella edellistä päivää ja iltaa. Päivä oli ollut tavallinen, hän oli selvittänyt vanhoja luita, kuten hän aina teki kun sai vain siihen aikaa. Kaikki oli ollut täysin normaalia. Heillä ei ole Boothin kanssa ollut yhtään uutta tapaustakaan ainakaan viikkoon. Itse asiassa hän ei ollut nähnyt Boothia koko viikkona, tämä oli hävinnyt kuin maannielevänä. Yksi vaivainen puhelu koko viikkona. Hetkinen, nyt hän muisti, Booth oli soittanut hänelle illalla kun he olivat olleet koko joukko juhlimassa Angelan syntymäpäivää.
Angelan vaatimuksesta juhlat olivat olleet kosteat ja vauhdikkaat. tequila oli virrannut ja hänkin oli saanut siitä enemmän kuin oman osansa. Angelan syntymäpäivän lisäksi he olivat juhlineen sitä että Angela oli vihdoinkin saanut eron. Hänen ja Hodginsin naimisiinmeno alkoi vihdoinkin näyttää todelta, enää heidän tiellään ei pitäisi olla esteitä. Boothin soittaessa hänelle, Angela oli napannut puhelimen ja kutsunut Boothin mukaan juhliin. Hän ei vaan muista oliko tämä tullut.
Brennan kaivautui jälleen peiton alle, varoen häiritsemästä vieressään makaavaa henkilöä. Kuka tämä voi olla? Brennan ummisti silmänsä ja yritti muistella eilistä iltaa. Hänen tapoihinsa ei todellakaan kuulunut tuoda ketään vierasta miestä sänkyynsä, ei edes humalassa. Ilmeisesti hän oli tehnyt muutakin kuin vain päästänyt miehen sänkyynsä, ainakin hänen oma olotilansa kertoi sellaista.
Mutta hän ei harrastanut irtosuhteita, vaikka hän uskoikin että ihmisen oli antropologinen pakko harrastaa seksiä, niin hän ei koskaan tehnyt sitä tuntemattoman kanssa. Hänen piti vähintään pitää mahdollisesta kumppanistaan ja ainakin luottaa tähän. Viimeksi se oli ollut Sully, tämän jälkeen hänellä ei ole ollut ketään.
Hän oli selvinnyt Sullyn lähdöstä yllättävän helposti, itse asiassa hänelle ei ollut tullut edes tunnetta siitä että hänet oli jätetty. Hän oli tehnyt oman valintansa, eikä hän yksinkertaisesti ollut voinut jättää kaikkea ja lähteä tämän mukaan maailman merille. Hän olisi siinä tapauksessa joutunut luopumaan aivan liian paljosta.
Ilmeisesti hän ei ollut missään vaiheessa todella rakastanut Sullya. Hän oli viihtynyt tämän seurassa ja ollut jopa kiintynytkin tähän, mutta ei missään tapauksessa rakastanut. Ilmeisesti hän ei ole koskaan elämässään ollut todella rakastunut keneenkään mieheen. Ihastunut hän oli ollut useinkin, mutta yleensä hän pakeni ennen kuin kaikki meni liian vakavaksi.
Sully oli ollut hyvää seuraa ja Sullyyn hän oli luottanut, mutta kunnioittamaan hän ei ollut pystynyt. Sully ei arvostanut sen paremmin omaa kuin hänenkään työtään, vaan oli kuvitellut että hän voisi jättää kaiken taakseen ja lähteä. Sully oli siinä suhteessa täysin erilainen kuin Booth. Boothia hän kunnioitti, tällä oli omat periaatteensa ja niistä hän myös piti kiinni. Booth oli lahjomaton ja luotettava.
Miksi hän vertaili Sullya ja Boothia keskenään ja miksi Sully hävisi Boothille lähes kaikessa. Ehkä hän vain tunsi Boothin niin paljon paremmin, vaikka vain Sullyn kanssa hänellä oli ollut suhde.
Uskaltaisikohan hän nostaa hieman peittoa ja kurkistaa kuka siellä on. Ei, kyllä on paljon parempi yrittää vain muistella eilisiltaa. Ei hän voinut juoda niin paljon että häneltä meni muisti, koska hän ei tuntenut oloaan tippaakaan krapulaiseksi, päinvastoin.
Angela oli siis puhunut Boothin kanssa puhelimessa ja kutsunut tämän mukaan juhliin. Oliko Booth tullut. Brennan puristi silmänsä tiukasti kiinni ja yritti muistella. Hän palautti mieleensä musiikin ja valot ja saman tien hän muisti myös Boothin.
Tämä oli tullut mukaan vasta myöhemmin. Väsyneenä ja mustelmilla, mutta kuitenkin hän oli tullut. Brennan muisti nyt että Booth oli kertonut olleensa koko viikon töissä. Hän oli varjostanut yhtä etsintäkuulutettua, jota epäiltiin huumekaupan palkkamurhaajaksi. Lopulta he olivat saaneet tarpeeksi todisteita ja mies oli pidätetty, muttei ilman vastarintaa. Se selitti mustelmat.
Brennan muisti tanssineensa Boothin kanssa, vaikka tämä oli ollut niin väsynyt, ettei ollut meinannut enää pysyä pystyssä. He olivat huojuneet lähes paikoillaan musiikin tahdissa ja hän oli kerrankin vain nauttinut läheisyydestä. Booth ei ollut juonut montaakaan tequilaa, vaikka sitä oli jatkuvasti kannettu heidän pöytäänsä.
Hän muisti että Zach oli lähtenyt ensimmäisenä kotiin ja Cam oli seurannut häntä pian, selittäen tarvitsevansa kauneusunensa. He olivat jatkaneet iltaa nelistään Angelan ja Hodginsin kanssa ja jopa vaihtaneet juhlapaikkaakin keskellä yötä päivänsankarin pyynnöstä.
He olivat päätyneet johonkin uuteen klubiin, josta Angela oli kuullut ystäviltään. Paikka oli ollut aivan täynnä ja joku sliipattu nuori mies oli yrittänyt saada häntä mukaansa. Hän olisi kyllä selvinnyt tyypistä itsekin, mutta Booth oli halunnut leikkiä ritaria ja karkottanut miehen tylysti. Brennan oli huomannut miten tyyppi oli mulkoillut häntä pitkin yötä.
Miesten mentyä käymään vessassa, tyyppi oli tullut heidän luokseen ja tarjonnut heille molemmille juomat sovinnon eleenä. Kumpikaan heistä ei ollut kertonut asiasta Boothille tai Hodginsille. He olivat istuneet vielä hetken pöydässään ja sen jälkeen päättäneet lähteä kotiin.
Sen jälkeen hän ei muista mitään, ei kerta kaikkiaan yhtään mitään. Miten hän oli ylipäätään päässyt kotiin ja kuka hänen sängyssään makasi ja kuorsasi hiljaa. Hän ei uskaltanut edelleenkään kurkistaa peiton alle. Pitäisikö hänen teeskennellä nukkuvaa, jos toinen sitten ymmärtäisi nousta ja lähteä.
Brennan ei voinut enää maata paikoillaan, vaan hän nousi hiljaa ja päätti mennä suihkuun. Hänen vaatteensa olivat mytyssä lattialla, tai oikeastaan vaatteiden jono kulki sängyn viereltä oven suuhun ja siitä keittiöön. Ilmeisesti hänellä oli ollut kiire päästä vaatteistaan, eikä hän ollut ainoa. Miesten vaatteita lojui lattialla myös.
Brennan suunnisti suihkuun ja sen jälkeen hän päätti mennä tutkimaan miehen takin taskut, jos sieltä löytyisi jokin henkilöllisyystodistus. Hän laittoi veden valumaan ja nautti lämpimän veden virtauksesta kehollaan. Hän ei edes kuullut kun kylpyhuoneen ovi aukesi ja suihkukopin ovi raottui. Hän havahtui vasta kuulleessaan äänen sanovan.
"Luit ajatukseni, yhteinen aamusuihku kruunaa kaiken."
