Feel

~ Songfic ~ Sisältää Robbie Williamsin laulun Feel. AD/MM Rating: PG

***

Albus Dumbledore istui työpöytänsä äärellä ja mietti mielessään kuinka kauan siitäkin oli ollut kun hän oli viimeksi puhunut Minervan kanssa. Liian kauan. Albus tunsi tulevansa jo aivan mökkihöperöksi täällä toimistossaan, seuranaan vain torkkuva feeniks. Olivathan he monesti ohittaneet toisensa käytävällä tai istuneet vierekkäin ruokapöydässä, mutta julkisesti heidän välillään oli verho, kumpikaan ei tohtinut sanoa tai tehdä mitään.

Come on hold my hand, I wanna contact the living. not sure I understand, this role I've been given.

Albus tunsi päänsärkynsä taas yltyvän. Niin monet ajatukset, tärkeät ja vähemmän tärkeät olivat pyörineet hänen päässään pitkin päivää, nyt hän tunsi olevansa aivan väsynyt. Tuntui kuin missään ei enää olisi mitään järkeä. Ei missään paitsi jos hän saisi kerrankin jutella tai koskettaa Minervaa, ilman tuota jäykkyyden ja virallisuuden vainoavaa kaapua. Tuntui että elämä menisi liian nopeasti, että hänen olisi pitänyt sanoa ja tehdä asioita jo aiemmin eikä vain odottaa ja antaa elämän valuta sormien läpi. Olihan Albus Dumbledore saavuttanut elämässään paljon, tutkimustyötä, työ ehkä maailman parhaimman velhokoulun rehtorina. Mutta jotain puuttui.

I sit and talk to God and he just laughs at my plans, my head speaks a language, I don't understand.

I just wanna feel real love, fill the home that I live in. 'Cause I got too much life, running through my veins, going to waste.

Joskus tuntui että elämä oli turhaa, mutta heti seuraavassa hetkessä se tuntuikin todella tärkeältä. Albus tahtoi olla jokaisen hetken hänen kanssaan, mutta toisaalta, hän ei tahtoisi antaa Minervalle häälahjaksi leskenkaapua. Joskus hän yritti kuvitella miten asiat voisivat olla jos hän olisi tehnyt jotain toisin. Jos.

I dont wanna die, but I aint keen on living either. Before I fall in love, I'm preparing to leave her. I scare myself to death, that's why I keep on running. Before I've arrived, I can see myself coming.

Albus katsoi ulos ikkunasta laskevaa aurinkoa joka loi viimeisiä haaleita säteitään huoneen ikkunaan. Jotenkin laskeva aurinko rauhoitti häntä hieman. Mutta silti hän kaipasi Minervaa. Kukaan ulkopuolinen ei osaisi epäillä mitään heidän välillään. Albus hymähti itsekseen: Virallisuuden naamio oli pitänyt, vähän liiankin hyvin.

I just wanna feel real love, fill the home that I live in. 'Cause I got too much life, running through my veins, going to waste.

and I need to feel, real love and a love ever after. I cannot get enough.

Albus nousi tuolistaan ja asteli ikkunan viereen katsomaan auringon laskua. Ihmeekseen hän näki Minervan kävelevän järven rannalla, katsellen taivasta. Hän tunsi sydämessään tyhjän kolon ja yhtäkkiä tiesi mitä hänen pitäisi tehdä täyttääkseen sen.

I just wanna feel real love, fill the home that I live in, I got too much love, running through my veins, to go to waste.

I just wanna feel real love, and a love ever after There's a hole in my soul, you can see it in my face, its a real big place.

Albus juoksi portaat alas pihalle ja näki Minervan kääntyvän kannoillaan niin että he olivat vastakkain. Sanoja ei enää tarvittu, pelkkä katse ja kosketus riitti. He seisoivat sylikkäin auringon laskiessa. Onnellisina. Jos eivät aivan elämänsä loppuun asti, ainakin tämän hetken.

Come and hold my hand, I wanna contact the living, not sure I understand, this role I've been given

not sure I understand. not sure I understand. not sure I understand. not sure I understand.

***