"uutista hyvää huomenta, juuri eilen poliisit pidättivät miehen, joka törkeästi rikkonut liikenne lakia. miehen talosta löytyi 20 koiraa, naapureiden mukaan, mies oli aikoinaan paras koiran kasvattaja. Viranomaisten mukaan, nämä koirat ovat eläneet kurjissa oloissa, joukossa on pari koiran pentua. Nyt näitä koiria yritetään auttaa, ne on kaikki siirety lemmikkien pelastus laitokselle, suurin osa koirista on villejä, joten on vaikea sanoa pystytäänkö kaikkia pelastamaan." Uutisen juontaja ilmoitti.

Niin Jack, Miko, ja Rafael, kuuluivat näihin peliastetuhin koiriin. Nämä kolme pentua eivät tiennet mikä niitä odottaisi, ne olivat viettäneet muutamia kuukausia, suljetussa talossa, missä ruokaa ja vettä oli vähän.

Ja nyt he olivat uudessa paikassa, missä ruokaa ja vettä oli paljon, ja jossa heitä kohdeltiin hyvin. Nämä pennut tottuivat jo viidessä päivässä ihmisiin, ja niinpä nämä kolme pystyttiin luovuttamaan uusille omistajille.

Rafael oli perhoskoiran pentu, kauniin ruskea turkki, ja älykkäät ruskeat silmät. Monet hoitajista sanoivat, että tuo pentu on niin söpö ja älykäs, että varmasti sille löytyy koti. Ja niin löytyikin.

Eräällä pariskunnalla, oli jo ennestään koira, kultainen noutaja, mutta he haluavat sille toverin seuraksi. Ja niinpä he halusivat Rafaelin, koska pentu oli niin syötävän söpö.

Raf pelkäsi aluksi istua autossa, kaikki oli niin outoa, se ei ymmärtänyt miksi se vietiin pois äidin ja sisaruksien luota, mutta kun hän näki uuden kotinsa, niin Raf mykistyi ihastuksesta. Talo oli pieni ja sievä, ja siellä oli komea puutarha.

Kun Rafin uudet omistajat veivät hänet sisälle, häntä tuli vastaan kultainen noutaja, häntää heilutellen ja uteliaana nuuskien.
"Hei Bumblebee, tässä on sinun uusi pikku veli, Rafael. Ole hänelle kiltti," Emäntä sanoi hymyillen ja silitti Rafia.

Isäntä perhe antoi Rafin ja Bumblebeen rauhassa tutustua toisiinsa.

"Hei pikkuinen, tervetuloa uutten kotiisi, nimesi oli siis Rafael?" Bumblebee tervehti ja helautti entistä inokaamin häntää.

"Joo...voit kutsua minua Rafiksi...jos haluat." Raf sanoi ujona.

"Selvä on poju...siis Raf, ja sinä voit kutsua minua Beeksi? Okei?" Bee sanoi hymyillen.

"Selvä," Raf vastasi ja oli hieman reipaanpi.

Kului kolme viikkoa, ja Raf sopeutui hyvin uuteen kotiinsa, isäntä väki suorastaan hemmotteli Rafin piloille, ja Bumblebee oli oikein hyvä isoveli.

Raf sai nukkua hänen vierellään, ja he leikkivät yhdessä paljona, vaikka Bee olikin jo melkein täyskasvu, silti se oli luonteeltaan kuin pentu.

Raf ihaili häntä, Been keltainen turkki kimmelsi auringossa, kun he leikkivät pihalla, ja Bee oli myös taitava tekemään temppuja.
Bee osasi kieriä, istua, ja hypätä renkaan läpi, ja pujotella jalkojen välistä.

Rafia myös opetetiin nämä samat temput, sillä isäntäperhe, oli jo huomannut sen, että Raf on fiksu koira.

Joskus Raf ikävöi äitiään, mutta se tunne alkoi kadota, sillä hänellä oli nyt isoveli, joka suojeli ja hoiti häntä.