Title: Luuta kasvattaa
Author: Lizlego
Genre: humour/parody/romance
Pairing: Harry/Cho
Rating: R
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa kaiken, minä pelleilen
Summary: Luuta kasvattaa Harryn mieheksi...ja Chon naiseksi...haha!

Kaikkihan me tiedämme mitä luudalla tehdään. Sillä tietenkin lakaistaan lattioita! Mutta taikaluudat ovat asia erikseen. Moni luulee, että lentävän luudan käyttötarkoitus on lentäminen, mutta moni myös erehtyy.

Kun Harry ensi kertaa tarttui luutaansa sarvista ja ohjauspyörästä ja ponkaisi ilmaan, hän tiesi heti, että kokisi jotain uutta ja hyvin mullistavaa. Maa hävisi hänen jalkojensa alta ja hän liisi ilmojen halki. Lentäminen oli aivan ihanaa! Hän hallitsi välittömästi luutansa mestarillisesti ja hänestä tulikin kaikkien aikojen nuorin etsijä huispauksessa, Tylypahkan suosituimmassa urheilulajissa.

Siitä alkoi Harryn ja hänen alati vaihtuvien luutiensa yhteinen, toisinaan kuoppainenkin, elontie. Huispauksen suosio jäi Harrylle muutamaksi vuodeksi pienoiseksi arvoitukseksi, mutta kolmannen vuotensa syksyllä hän viimein koki valaistumisen.

Syksyn ensimmäisenä harjoituspäivänä hän tarttui Nimbus 2000-merkkistä luutaansa käynnistyskahvoista, istui sen selkään ja...ja huokaisi tuntiessaan sen miellyttävän värinän haaroissaan. Hän huomasi kaivanneensa tuota tunnetta. Hänen veren adrenaliinitasonsa hieman kohosi. Niin kohosi myös hänen...yhdestoista sormensa (sillä koon puutteen vuoksi emme voi kutsua sitä kolmanneksi jalaksi) ja hän nautti pelaamisesta entistäkin enemmän. Hän alkoi suorastaan kaivata hetkiä, jolloin voisi olla yhdessä luutansa kanssa.

Kolmannen vuoden joulu toi mukanaan Harrylle miellyttävän yllätyksen. Hän sai uuden luudan, Tulisalaman. Se oli Nimbus 2000-mallia virtaviivaisempi ja sulavalinjaisempi. Pian Harry huomasi, että se myös värisi paremmin, jotenkin pehmeämmin. Huispauksesta tuli hänelle entistäkin kiihkeämpi peli.

Seuraavana syksynä, neljäntenä kuoluvuotenaan, Harry huomasi, että hänen tehokas luutansa jätti hänen jalkovälinsä tilaan, jota ei voinut jättää hoitamatta. Uskollisen toverinsa Tulisalaman avulla hän siis oppi toiminnon, jota kaikki miehet jossain vaiheessa elämäänsä enemmän tai vähemmän (yleensä enemmän) harrastavat. Hän alkoi myös kiinnittää enemmän huomiota korpinkynnen etsijän Cho Changin rintoihin. Toisinaan, kun he lensivät vierekkäin kilvoitellen siepistä, hänellä oli kiusaus siepin sijasta tarrata kiinni niihin. Mutta vielä hän ei uskaltanut.

Viides kouluvuosi ei tuonut muutoksia luutarintamalle, huispaus ja käteenveto olivat edelleen Harryn elämän kohokohtia, Voldemortin kohtaaminen taas pahimpia.

Mutta kuudentena vuonna sitten tapahtui se odotettu ja ratkaiseva käänne. Korpinkynnen ja rohkelikkojen syyskauden ensimmäinen peli päättyi siihen, että Harry ja Cho, pelin kiihkeämpääkin kiihkeämmässä tuoksinassa törmäsivät ilmassa toisiinsa, lensivät kauniissa kaaressa ja laskeutuivat maahan yhdeksi kasaksi. Harry alle ja Cho siististi ylle.

Lyhyen hämmentyneen hetken he vain tuijottivat toisiaan ja sitten...

"Harry...sinäkin tunnet luutasi ihanan värinän?" Cho kysyi huohottaen suoraan pojan huulille. Hän tunsi Harryn kolmannen jalan (nyt se oli jo sen verran kasvanut) kovuuden.

"Niin, minäkin tunnen sen" Harry vastasi huokaisten ja siitä päivästä lähtien he alkoivat yhdessä harrastaa miesten ja naisten tavanomaisia yhteisiä harrasteita. Mutta koskaan he eivät unohtaneet olla kiitollisia uskollisille luudilleen, ja yksinäisinä hetkinä heillä oli aina mahdollisuus nousta luutansa selkään.

The End