Fantasia
Poika nojasi kohti kasvojaan pyyhkivää kuun ja tähtien valon suihkua ja nautti yön äänettömyyden rauhasta ja allaan liikkuvien lihasten voimasta. Sivuilla iskevät suuret ja voimakkaat sulkaiset siivet vain vahvistivat suurta voiman tunnetta joka huokui hänen allaan olevasta olennosta. Yönsinisen musta Thestral, jonka otsaa koristi valkea tähti ponnisti ilmasta lisää vauhtia, nauttien lennosta aivan yhtä paljon kuin ratsastajansa, kurotti kaulaansa eteenpäin pyrkien entistä suuremppaan nopeuteen. Korpinmustat siivet iskivät tuulta kun kaksikko nousi yhä korkeammalle ja korkeammalle.
Pilvenhattaroiden välistä suodattuvat kuunvalo loi kolean valonhäivän pojan kalpeille kasvoille ja puhtaan, jopa luonnottoman kirkkaat, vihreät silmät välkehtivät sisäisestä seesteydestä. Pojan aristokrattiset, hieman terävät kasvojen piirteet korostivat hahmon haurautta, kun silkkiset mustat hieman kiharat hiukset pyyhkivät korkeita poskipäitä tuulen leikitellessä niiden kanssa. Sirot sormet kohosivat aina välillä siirtämään karkuteille lähteneitä hiuksia pois näkökentältään.
Alapuolella näkyi tumma metsä, joka jatkui silmänkantamattomiin. Metsästä ei kuulunut kuiskaustakaan, joka olisi voinut olla elävältä olennolta, eikä siellä näkynyt muuta kuin tuulen aiheuttamaa liikettä. Taakse oli jäänyt vanha linna nukkuvine asukkeineen ja vainsatunnaiset valot linnan ikkunoissa kertoivat se elosta. Korkealle yötaivaalle piirtyvät tornit loivat varjoja linnan pihalle ja toivat suojaa linnan asuttajille ja muille sen lähellä. Edessä aukeni suuri yön kukkien valtaama niittyaukea, joka kylpi kuusta heijastuvasta valosta. Erilaiset valkeat, mustat ja muiden puhtaiden värien edustamat kukat olivat vallanneet kokonaan tämän yhden niityn.
Kaikkialta huokuva epätodellisuuden tunne vahvistui kun musta siivekäs hevonen, jolla oli helvetin lieskojen punaiset silmät alkoi rauhallisesti laskeutua sumuiselle nummelle. Metsän reunasta erkani kaksi varjoa, jotka lähestyivät ruohikolle laskeutuneita yön kulkijoita. Hahmot paljastuivat lumivalkeaksi yksisarviseksi, jonka sarvi hohteli rauhallisesti siinä vähässä valossa mitä kuu soi, ja siniharmaaksi pegasokseksi joka oli laskostanut siipensä selkäänsä. Molemmat taruolennot astelivat lähes luonnottamalla siroudella kahden mustan hahmon luo.
Poika joka oli ratsastanut Thestralilla tervehti vaaleampia olentoja huomaavaisella tuttavallisuudella ja kumartui sitten niiden kaulan puoleen ja paljasti hieman tavallista pitemmät kulmahampaat ja painoi ne suurella varovaisuudella olentojen kaulalle ja joi hieman verta, pyyhkäisten lopuksi kilellään puraisukohdasta, jolloin pieni puremajälki tervehtyi ja siinä ei ollut enää jälkeäkään verenvuodatuksesta. Poika ja kolme hevosenkaltaista olentoa lähtivat askeltamaan kohti metsänreunaan jossa heidän seuraansa liittui rautias kentauri, tamma ulkonäkönsä puolesta, ja koko joukko katosi metsän siimekseen jättämättä jälkeensä minkäänlaista merkkiä olemassaolostaan.
A/N: Jokunen vuosi sitten päätin kokeilla tekstin tuottamista englanniksi tarkan suunnitelman pohjalta. Tämä on varsinainen pohjateksti, kun Fantasy-raapale on lopputuote. Toivottavasti nautitte tästä päiväunesta. :)
