Mitä saadaan, kun samaan sekoitussammioon mitataan yksi ainesosa Mass Effectin maailmaa, lisätään seikkailu-, trilleri- ja dekkarielementtejä, kyllästetään tunnevyöryissä, höystetään huonolla huumorilla ja kohotetaan, kunnes rakenne muistuttaa televisiosarja 24:ää? Puhumattakaan siitä, että kakkua vuoroin kohottamassa, vuoroin lässäyttämässä on kaksi kirjoittajaa? Tervetuloa maistamaan!
Tarina sijoittuu Mass Effectin maailmaan kolmannen pelin jälkeen. Kaikki synteettinen 'Reaper'-koodia sisältänyt elämä - mukaan lukien gethit - on tuhottu. Galaksia asuttavat kansat yrittävät jälleenrakentaa sodassa tuhoutuneita kotimaailmojaan ja siirtokuntiaan. Materianvälittäjät säästyivät lopullisesta konfliktista ehjinä, joten avaruusmatkustus ja galaksinvälinen kommunikaatio ovat edelleen mahdollisia ja muodostavat perustan kaikelle sosiopoliittiselle kanssakäymiselle.
Komentaja Shepardia tai muitakaan pelisarjan kirkkaimmissa valokeiloissa paistatelleita hahmoja ei tässä ficissä tulla näkemään, mutta kuten tarina itse ja summary paljastavat, tutuille kasvoille ja paikoille ei ole annettu kokonaan palttua.
Suomennoksista: Meillä ei ole mitään korkealentoisia lähtökohtia termien suomentamisen yhdenmukaisuudelle, vaan pyrimme etenemään korvakuulon ja mutu-tuntuman avulla. Erisnimen henkeä huokuvat sanat ja paikannimet on esimerkiksi monesti jätetty elämään alkuperäisessä kieliasussaan, sillä suora käännös on ollut töksähtävä ja uutta termiä ei ole haluttu lähteä luomaan. Ficin sanastoa luodessa on hyödynnetty suomenkielistä Mass Effect -wikiä niiltä osin, kun sen käyttämät käännökset ovat tuntuneet relevanteilta ja luontevilta. Jos käännöstermi on maistunut kirjoittajien suussa saippualta tai pahvilta, on tilalle kehitetty jokin uusi, mielestämme paremmin tarkoitustaan palveleva ilmaisu. Pidämme lukijat ajan tasalla käyttämistämme suomennoksista ja niiden syistä AN-teksteissä.
Prologi: Pudonneita tähtiä
Kuoppa tiessä sai koko ajoneuvon tärähtämään. Euan tarrautui katosta roikkuvaan kangaslenkkiin ja toivoi hartaasti, ettei olisi syönyt niin tukevaa aamupalaa. Kuljettaja hänen vierellään heilautti kättään rauhoitellen, muttei edes koettanut korottaa ääntään mylvivän moottorin melun yli. Ohjaamo oli kuuma pätkivän ilmastoinnin herätessä vain satunnaisesti puskemaan viileää ilmaa. Euan pyyhkäisi hikeä otsaltaan ja koetti koota sylissään kansiosta livahtaneet paperit parempaan pinoon. Karhea paperi tuntui lohdulliselta hänen sormiensa alla. Matka Horizonille oli ollut pitkä, mutta hän oli täällä nyt. Se oli kelvollinen alku.
"Miten pitkään perille?" hän koetti karjua kääntyen kuljettajan puoleen. Kuljettaja kohautti olkiaan ja viittasi kädellä korviaan kohden. Euan hymähti. Hän veti hihansa alas paljastaen kevyen rannetietokoneensa ja viittilöi kellonaikaa näyttävää ruutua kohden. Kuski kohautti olkiaan.
Euan oli viettänyt Horizonin pinnalla vasta reilun tunnin, mutta hän alkoi tunnistaa paikallisen asenteen. Pieni hymy hiipi hänen huulilleen. Hän käänsi kansion sylissään parempaan asentoon ja avasi sen uudelleen. Hän oli pyytänyt tiedonsiirtoa rannetietokoneelleen, mutta virkailija terminaalissa oli vain mulkaissut häntä ja työntänyt hänelle nuhjuisen pahvikansion. Sen pintaa läikittivät lukuisat kahvitahrat ja kannen paikoillaan pitänyt kuminauha oli rispaantunut rikki. Silti pidellessään sitä, Euan tunsi jännityksensekaisen tunteen kutkuttavan sisällään. Vanha kansionrämä piti sisällään hänen tulevaisuutensa. Hän avasi varoen pahvikannen ja liu'utti ensimmäiset liuskat eteensä.
Cor, Horizon, Shadow Sea -klusteri.
325 neliökilometrin alueelle levittäytyvä kaupunki on rakentunut alunperin alun perin lastaussatamaksi ja jakelukeskukseksi tarkoitetun ydinalueen ympärille. Ajan saatossa siirtolaisvirtojen kasvaessa myös Cor kasvoi laajentuen pelkästä satamasta monipuolisia palveluja tarjoavaksi asutuskeskittymäksi. Siirtokunnan monipolvisten vaiheiden aikana Cor on säilyttänyt asemansa sijaintinsa ja satamapalveluidensa takia. Kaupunki onkin yksi suurimmista Horizonissa teollisuuden ja liiketoiminnan laajentuessa kattamaan yhä uusia alueita. Nykyisin kaupungin tärkeimmät työllistäjät ovat satamateollisuuden lisäksi biokemia sekä avaruuskorjausteknologia ja henkilöstökoulutus ja -suunnittelu. Kaupungin vaikutuspiiriin lasketaan myös Horizonin kolmannella kuulla sijaitseva tutkimusasema Neith, jonka rahoittamiseen Corin vaikutusvaltaisimmat sijoittajat osallistuivat
Euan silmäili rivit pikaisesti hypäten yli loput, sillä tiedot olivat hänelle entuudestaan tuttuja. Horizon oli ihmisten siirtokunta, joka oli kärsinyt sodan aikana raskaita tappioita. Jälleenrakennus oli aloitettu heti pölyn laskeuduttua, mutta ihmisiltä veisi vielä pitkään unohtaa sodan kaiut. Euan itse oli tuntenut rauhallista levollisuutta saatuaan kuulla uuden asemapaikkansa. Hän uskoi voivansa olla täällä avuksi eri tavalla kuin vilkkaissa avaruussatamissa tai Citadelin kuhinassa. Hänen opiskelijatoverinsa sen sijaan olivat nauraneet ääneen kuullessaan Corista ja Horizonista.
"Mitä pahaa sinä oikein teit sinne joutuaksesi?" hänen taisteluopettajansa oli kysynyt kummastuneena. Euan ei osannut vastata. Sen sijaan hän pakkasi vähät tavaransa, pieni virnistys kasvoillaan. Hän oli lähdössä, vihdoinkin.
Ryhmänjohtaja Kal'Reegar, quarian. Palveli loittoryhmän komentajana quarianien laivastossa, kunnes Rannoch oli valloitettu takaisin. Siirretty C-secin palvelukseen Horizonille vuosi sitten. Palvellut moitteetta.
Euan rypisti kulmiaan. Hän tiesi, mitä Reegarin suvusta sanottiin. Nämä olivat maineikkaita sotilaita, jotka olivat osoittaneet muulle galaksille, että myös quarianit uskalsivat irtautua laivastonsa suojista taistelemaan ulkomaailmaan. Kansio ei kertonut, miksi Reegarin suvun vesa oli päättänyt siirtyä Horizonille. Toisaalta, se ei kertonut myöskään sitä, oliko siirto ollut vapaaehtoinen. Euan pohti tätä hetken rummutellen mietteliäänä kansiota sormenpäillään. Huokaisten hän käänsi arkin ja otti seuraavan paperin käteensä.
Soňa Ciernik, ihminen. Toiminut C-Secin eri jaoksissa koko uransa ajan. Lukuisia siirtoja asemapaikkojen välillä.
Euan tarkasteli naisen kuvaa. Tämän mustat hiukset oli vedetty pois kasvoilta. Vaikka virkakuvissa odotettiin muodollisen neutraalia ilmettä, Soňan onnistui ladata omaan potrettiinsa melkoinen määrä katsojalle asti uhkuvaa uhmaa. Euan hymähti. Hänelle ei tuottanut vaikeuksia päätellä, miksi nainen oli siirtynyt asemapaikasta toiseen kiivaassa tahdissa. Sen sijaan arvoitukseksi hänelle jäi se, miksi Kal'Reegar oli siirtänyt naisen lähes välittömästi tämän saapumisen jälkeen oikeaksi kädekseen. Niin papereissa kuitenkin luki.
Euan sormeili paperinivaskaa mietteissään ja käänsi sivua. Ajoneuvo tärähti taas saaden hänen pudottamaan pitelemänsä arkin lattialle. Kömpelyydelleen hymähtäen hän poimi paperin lattialta ja piteli sitä edessään. Kuljettaja vilkaisi häntä sivusilmällä.
"Ei hätää, sain ne kaikki", Euan hihkaisi rauhoitellen tottumuksesta, kunnes muisti, ettei kuljettaja kuullut mitään.
Seuraavana kansiossa oli Arise.
Arise Drizan, asari. Koulutettu asarien oikeudentuojaksi. Siirtyi C-secin palvelukseen kahdeksan kuukautta sitten ennen ensimmäisen valansa vannomista. Biotikko.
Kuvan lisäksi Arisen papereista ei irronnut paljoa muuta. Euan pudisteli huvittuneena päätään omalle ensihämmenykselleen. Hänen oli jo aika oppia laskemaan irti siitä, mihin hän oli tottunut aiemmin. Harjoituskeskuksessa tiedonsiirto oli ollut tehokasta, raportit kirjattu pilkulleen ja ohjesääntöä noudatettu tiukasti. Ulkomaailma oli kuitenkin todellinen, eikä se myötäillyt aina pikkutarkkoja sääntöjä tai ohjeistuksia.
Kansion muutkin selonteot olivat tiiviitä, eikä Euan voinut olla pohtimatta, miten paljon niissä jätettiin sanomatta. Hän käänteli papereita mietteliäänä ja löysi seuraavana Katraviksen paperit.
Katravis Oraka, turian. Kenraali Septimus Orakan esikoistytär. Palvellut Citadelin C-secissa kaksi vuotta, siirretty päivittäisturvallisuuden osastolta talousrikosyksikköön. Poistui reaper-hyökkäyksen myötä Palavenille, jossa taisteli yksikkössään koko sodan ajan. Sodan jälkeen siirretty C-secin Horizonin yksikköön.
Katravis näytti kuvassaan tiukkailmeiseltä ja keskittyneeltä. Euan huomasi lähes vaistomaisesti olevansa kiitollinen siitä, että hän ja turian toimivat samalla puolella. Hän ei voinut myöskään estää pientä huvittuneisuutta pohtiessaan, millaisia töitä lähitaisteluspesialistiksi koulutettu Katravis olikaan tehnyt talousrikosyksikössä.
Viimeisenä kansiossa oli Jaedan Vir. Nuori volus oli papereiden mukaan arvostetun suvun esikoinen, joka oli päätynyt kuitenkin galaksin laitamille vahtimaan rikollisia. Euan kohotti kulmiaan kiinnostuneena. Näytti siltä, että hänen oma komennuksensa Horizonilla osoittautuisi mielenkiintoisemmaksi kuin hän oli uskaltanut edes toivoa.
Jaedanin oli lähetetty kotimaailmastaan suoraan Citadeliin C-secin jäseneksi. Hänet oli pian värvätty talousrikososastolle. Euan vilkaisi päivämääriä ja totesi Katraviksen ja Jaedanin palvelleen talousrikososastolla samoihin aikoihin. Molemmat olivat myös saaneet siirron täsmälleen samaan aikaan. Euan rypisti kulmiaan. Mitähän osastolla oli tuolloin tapahtunut? Toisin kuin Katravis, Jaedan oli määrätty sodan ajaksi Citadeliin, jossa tämä oli toiminut tiedustelutehtävissä ja kerännyt rahoitusta Crucible-projektiin. Sodan jälkeen Jaedan oli itse hakenut siirtoa Horizonille. Papereiden mukaan Jaedan oli taitava teknikko, joka näytti ehtineen tehdä paljon nuoresta iästään huolimatta.
Merkittävä rikostekniikan puolen osaaminen.
"Pudonneita tähtiä", Euan hymähti itsekseen kansion sulkien. Hänen mielessään häivähti hieman kiusallinen huomautus siitä, että myös hän itse oli matkalla Coriin. Ennen kuin hän ehti jatkaa ajatustaan pidemmälle, kuljettaja teki äkkijarrutuksen, joka sai hänet paiskautumaan ristikkovyötään vasten. Kuljettaja napautti moottorin sammuksiin, ja tervetullut hiljaisuus valtasi ohjaamon.
"Perillä", kuljettaja totesi hilpeästi. "Nappaa kamasi, haen vain yhden lähetyksen ja jatkan samaa matkaa takaisin".
Euan irrotti ristikkovyönsä ja venytteli matkan jäykistämää selkäänsä. Hän nappasi kansion mukaansa ja työnsi ajoneuvon raskaan oven auki. Kuumankostea ilma iski vasten hänen kasvojaan kevyen tuulenhenkäyksen tuodessa hänen nenäänsä läikähdyksen polttoaineen ja soisen turpeen hajua. Aurinko oli laskemassa värjäten taivaanrannan punertavaksi. Suurten hyönteisten peitinsiipien huumaava surina ilmassa peitti alleen jopa liikenteen melun.
"Perillä", Euan toisti.
Minulla oli tapana lapsena katsella öisin kynnyksen alta paistavaa valohäivää ja imeytyä osaksi siihen erottamattomasti kuuluvia ääniä: lattian narinaa jalkojen alla, peltikattoa vavisuttavia tuulenpuuskia, vanhan rakennuksen tuttavallista mutinaa. Jos valo sammui, ennen kuin nukahdin, minun oli hankala enää saada unta.
Vaikka tiedän, että se tulee luokseni ennemmin tai myöhemmin, se ei koskaan lakkaa tuottamasta minulle iloa. Se lyhyt ja turvallinen tyven pimeässä, se juuri ennen nukahtamista minut vangitseva utuisensininen vaippa. Tiedostamattomuus on lahja, niin olen oppinut.
Tänä iltana laskin kattolevyjen saumoja ja odotin unta. Edelleen kolmetoista. Henkäys sisään kahdeksaan laskien, pitkä rauhallinen puhallus ulos. Lämpö alkoi tihkua sisään ihon läpi unettavana tunteena.
Toisinaan, juuri ennen unentuloa, yksi tai useampi raaja nytkähtää tahattomasti ja putoamisen tunne tulee niin liki, että ilmavirran miltei tuntee. Yritän pitää kiinni näkymättömän kuilun seinistä, mutta vajoaminen ei koskaan pääty. En herää.
Toinen avaa silmänsä. Minä olen valveilla.
Ja silloin näen hänet. Kaikki on selkeää ja kauniin maalauksellista.
Hennon sinervät raajat on aseteltu levälleen. Niskaan leikattu verihyhmäinen neliö on täynnä tahmeaksi muuttunutta kudosta. Ihokaistale on aseteltu huolellisesti niskan viereen pressulle odottamaan. Pikkutarkat jäljet eivät näy selkärangan ympäriltä, mutta tunnen niiden läsnäolon polttavina neuloina ennalta määrätyissä pisteissä. Keho on täynnä mustalla tussilla huolellisesti koostettuja merkintöjä – osa niin syviä, että iho on painunut rikki. Tussi työntyy sisään kitalaen pehmeästä katosta miltei koko mitaltaan. Musta terä osuu kielen nahkeaksi kuivuneeseen pintaan.
Elämä pakenee hitaasti ja viipyillen hänestä. Odotan, että muistaisin, mutta vastaus ei tule luokseni. Olen neuvoton.
Milloin johdatus annetaan minulle? Onhan joku vielä siellä? Minua ei ole hylätty.
Vapisen, kun osun lopulta kuilun pohjaan. Oksat rapisevat ikkunaa vasten. Lakana on pusertunut hikiseksi korkkiruuviksi jalkojeni ympärille. Yöpöydällä on lasi vettä.
Toivon silti, että oven alta paistaisi edelleen valoa.
Ja vielä prologin suomennukset!
Materianvälittäjä = Mass relay
Oikeudentuoja = Justificar