Author : lumielain

Warning(s) : Slash, torture, death, dark stuff, angsty, sick... all kinds of thingies, dudes. (ei kyllä tosiaankaan ole niin kamalaa kuin nuo varotukset sanoo... lievää kamaa.)

Disclaimer : jos omistaisin Naruto- sarjan hahmoineen, eikö mulla olis ikääkin hieman enemmän ? Joten joo en kait omista... kait.

Oro x Kabu.


Orochimaru on se hirviö, kun Kabuto on se, jonka viattomuus revittiin väkisin irti.

Orochimaru-saman kasvot ovat pelkkää jyrkkää linjaa, kauneutta, jonka Kabuto näkee – muttei tiedä.

Kabuto tarttuu Sanninin käteen, vaikka sen luja ote koskee ja mies nauttii siitä, mutta Kabuto on saanut syyn, tiedon ja tarkoituksen olla joku.

-o-

Toiset kokevat taiteen piirtämisessä, laulamisessa, kirjoittamisessa ja muussa, mutta Orochimaru ohjaa hänen käsiään – hellästi ja näyttää, kuinka ihminen tukehtuu.

Ja kuolee.

Eikä Kabuto ollut nähnyt kauheampaa, mutta Sanninin suunpielet nousevat ylöspäin – vain niin pienesti. Hän näkee taiteen kuolemisessa, sillä koskaan – Orochimaru-sama sanoo – hän ei tule kuolemaan.

Kyyneleet pistelevät Kabuton poskilla, koska verta on kaikkialla – ruumiin mädäntyvä haju purskahtaa ulos. Se oli pelkkää näytelmää – ja hän voi niin pahoin.

Pala palalta Orochimaru varasti hänen viattomuuttaan.

-o-

Hän kysyy ja hänelle ei sanota ei, Kabuto ymmärtää tarpeeksi nopeasti. Sanninin kädet puristavat tiukasti hänen ranteitaan. Ja hän puristaa häntä tiukempaa syliinsä – hän on omaisuutta – hän on joku.

Orochimaru-sama pakottaa hänet olemaan jokin – jokin hyödyllinen, jokin jolla teettää työt, jotka likaavat sormet. Kabuto nyökkää, koska hän ei voi muutakaan.

Ja pala palalta hän rakastuu hirviöön, joka murtaa hänet paloiksi.

-o-

Rakkaus on julmaa ja väkivaltaista, eikä Orochimaru-sama rakasta.

Ehkä voimaa, ja kaikista varmemmin kuolemattomuutta, mutta ei ihmistä eikä ihmissydäntä. Mutta hän ottaa sellaisen nyrkkiinsä, hymyilee ja puristaa.

Kabuton kyyneleet ovat kuivuneet kasvoille, hän ei itke enää – koska Orochimaru-saman kasvot tulevat lähemmäs – ne hymyilevät. Ne ovat julmat ja kalpeat huulet sanovat, ettei hänellä ole kerta kaikkiaan mitään itkettävää.

Kabuto olettaa, että se on totuus, sillä kukaan ei sano Sanninille ei – ei nyt eikä koskaan. Ja miehen figuuri kävelee kauemmas, pitkät mustat hiukset kiiltävät hämärässä valossa.

Kabuto ei tahdo olla yksin enää.

-o-

Ensimmäinen suudelma on myrkkyä, mutta se on hänen – ja taas kerran vanhemman miehen kädet puristavat hänen ranteitaan. Ne satuttavat, mutta se on aina niin.

Orochimaru-sama sanoo, ettei ole täydellisyyttä – mutta silloin hänen lauseensa pysähtyy. Ja vanhempi mies kuiskaa hänen korvaansa, kuinka kurottaa täydellisyyttä kohti.

Kabuto nyökkää, koska Orochimaru-sama saa aina kaiken mitä haluaa.

-o-

Hän ei usko vapauteen enää – eikä hyvään tahtoon. Ja kaikista vähiten viattomuuteen, ja hän muistaa, miten tappaa ihminen nopeimmin.

Sannin kuiskaa hänen korvaansa jälleen, kuinka mainio työkalu hän on. Ja Kabuto on vain hänen.

Eikä se koskaan muutu.

Miljoonannes suudelma on samaa myrkkyä kuin aiemmatkin, mutta ne ovat hänen – enemmän tai vähemmän. Mutta Orochimaru-sama ei ole koskaan hänen.

Mutta Kabuto tyytyy siihen, ettei Orochimaru-sama ole kenenkään muunkaan. Koskaan.

Rakkaus on kieroa, julmaa, sairasta ja viehättävää.

xxx