"Edward Anthony Mason Cullen, laita minut maahan heti! Minä en suvaitse tätä!" kiljuin hänelle.
"Anteeksi, Bella. Carlisle haluaa minun laittavan sinut autoon ja saavan rokotteen. Lopeta vastaan tappeleminen."
"En!" kiljuin.
"Laita minut maahan tai Emmett tulee taklaamaan sinut." uhkailin.
Edward vilkaisi Carlislea ja he molemmat nauroivat. Carlisle haki auton sillä aikaa kun Edward piti minua edelleen hartioillaan. Hänen kehoaan tärisytti nauru.
"Luulen ettei Emmett voi taklata minua Bella kultaseni. Hän on metsästämässä Rosalien, ja Esmen kanssa. " Edward naureskeli.
"Miten vain, minulla on Jasper manipuloimaan tunteitasi, jotta tuntisit itsesi syylliseksi viemällä, pikemminkin pakottamalla minut sairaalaan."
Mulkoilin Carlislea. "Etkä sinä jää paitsi."
"He ovat ostoksilla Seattlessa. Täällä on vain minä, sinä ja Carlisle." Edward virnuili.
Missä kaikki olivat, kun heitä tarvitsisi?
"Jos lasken sinut alas, lupaatko ettet karkaa?" Edward kysyi.
Käännyin ympäri, jotta näkisin hänen kasvojaan edes vähän. "Lupaan, mutta sinä ja Carlisle tulette korvaamaan tämän."
Edward laittoi vihdoin minut maahan. Hän hymyili. "Olen peloissani, Bella, todella peloissani." Edwardilla oli teeskennelty kauhistunut ilme.
"Ole kiltti ja mene autoon."
Tein niin kuin hän käski. En jaksanut väittää vastaan tässä pisteessä. Menin Carlislen autoon ja paukautin oven kiinni. Mulkoilin ikkunasta ulos.
Carlisle and Edward työntyvät autoon ja sulkivat ovet.
"Toin yllätyksen." Edward kertoi.
Istuin vain takapenkillä, kädet rintani ympärillä.
Edward laittoi cd:n soittimeen. Se oli suosikkikappaleeni maailmassa. Tuutulaulu, jonka Edward oli tehnyt minulle.
"Toivon, että tämä rauhoittaa sinua.
Jotenkin, en tiedä miten, mutta se rauhoitti. Minua alkoi väsyttää, vedin kädet polvien ympärille ja yritin olla nukahtamatta.
"Nuku Bella." Edward sanoi hiljaa.
Suljin silmäni ja vaivuin uneen.