Luku 2 Elizan epäonnistunut juoni

"Neiti Reagan, oletteko aivan varma että Herra Terrence Grandchester ja Neiti Candice White Andrew tapaavat talleilla tänä yönä?" Sisar Grey kysyi, kun hän ja muutama muu oppilaitoksen nunna/ Sisar ja isä (pappi) kävelivät Eliza Reaganin ja hänen ystävänsä Louisen kanssa talleille.

"Kyllä Sisar Grey. Kuulin kun he sopivat tapaavansa toisensa talleilla tänään keskiyöllä," Eliza vastasi ja virnisti ilkeästi ystävälleen Louiselle.

"Haluaisin todella nähdä Candyn ja Terryn reaktiot kun he lukevat sen viestin jonka jätin heitä varten talleille," Eliza ajatteli hymyillen ilkeästi.

Mutta jostain syystä Louisesta tuntui että Elizan juoni Candya ja Terryä vastaan oli hyödytön, typerä ja lapsellinen. Hän kuitenkin tiesi ettei voisi sanoa sitä Elizalle. Louise tiesi ettei kestäisi Elizan vihaa ja raivoa itseään vastaan.

TALLIEN LUONA:

"Sisar Grey, täällä ei ole ketään," Sisar Margaret sanoi näyttäen valoa.

"Mitä jos he ovat sisällä tallissa?" Eliza kysyi niin viattomasti kuin vain kykeni.

"Etsikää heidät heti!" Sisar Grey huusi turhautuneena.

"Kyllä Sisar Grey," kaikki vastasivat ja alkoivat etsiä Candya ja Terryä.

PUOLI TUNTIA MYÖHEMMIN:

"Emme löytäneet ketään, mutta löysimme tämän viestin," yksi nunnista sanoi Sisar Greylle.

"Voi luoja, heidän ei ollut tarkoitus löytää tuota viestilappua," Eliza ajatteli kauhistuneena.

"Lue se meille Sisar Nathalie," Sisar Grey vastasi.

"Kuten haluatte Sisar Grey," nunna vastasi ja alkoi lukea.

"Hyvät Candy ja Terry.

Näen että olette langenneet ansaani.

Candy, olen varma että sinut erotetaan

ja sitten minä saan Terrencen kokonaan

itselleni, ikuisiksi ajoiksi.

Hyvästi typerä tallityttö.

Vihaan sinua todella paljon!

Pahin vihollisesi

Eliza Reagan"

Nunna lopetti lapun lukemisen.

"Neiti Eliza Reagan! Kirjoititteko te tämän viestin?" Sisar Grey kysyi todella vihaisena.

"Kyllä… tai siis en…" Eliza yritti selittää. Hän oli järkyttynyt ja jähmettynyt niille sijoilleen epäonnistuneen juonensa takia.

"Käsiala on sinun Eliza," Sisar Margaret sanoi hänelle.

"EIII! Se on valetta!" Eliza kiljui.

"Eliza Reagan, tämän tilanteen johdosta teidät erotetaan St. Paulin Gollegesta (lukiosta) ja määrätään lukittavaksi vajaan kunnes joku perheestänne tulee noutamaan teidät kotiin. Ja Louise pysyy hiljaisuuden huoneessa neljä päivää ja yötä," Sisar Grey määräsi huutaen.

"Mutta Sisar Grey, en tiedä tästä mitään," Eliza vastusteli yrittäen leikkiä tyhmää.

"Ei sanaakaan enää neiti Reagan! Nyt viekää heidät ja antakaa heille heidän rangaistuksensa," Sisar Grey määräsi.

Louise tiesi että vastustelu olisi turhaa. Siksi hän vain lähti rauhallisesti Sisar Margaretin mukana hiljaisuuden huoneeseen.

"Mutta ette voi tehdä tätä minulle! En ole tehnyt mitään väärää," Eliza kiljui ja yritti tapella vastaan kun kaksi nunnaa ja kolme isää (pappia) piteli häntä aloillaan jotta hän ei voisi juosta ja piiloutua mihinkään.

"Ei muttia neiti Reagan! Päätökseni on lopullinen. Huomenna aamulla ilmoitan ensimmäiseksi vanhemmillenne tästä tilanteesta," Sisar Grey huusi vihaisena ja lähti takaisin koululle.

Luku 2 loppuu tähän.

Jatkuu… pian…

Pyydän, jättäkää kommenttia! Luvun 3 kääntäminen työn alla.