Kanada oli metsässä poimimassa kukkia, ilmassa tuoksui raikas kevääntuoksu, oli ihana ilma ulkona, Aurinko paistoi, ja linnut lauloivat.
Kanada hymyili onnellisena, ja katseli kun kaksi perhosta lensi hänen ohi.

"Kanadaaa! missä olet pikkuinen!" kuului samassa Ranskan ääni. Kanada katsoi ympärilleen, ja näki Kanadan jonkin matkan päässä.

"Olen tällä Ranska!" Kanada huusi, tosin se oli aika hentoinen huuto.

Mutta Ranska kuuli sen.

"Ahhh! siellä sinä olet pikku söpöläinen." Ranska sanoi hyvin taiteellisen sävyyn, ja kuin ballerina, hän hyppi Kanadan luo.

Hän sieppasi pikku Kanadan sylinsä, ja halasi tätä hellästi.

" Ah Kanada, niin ihana ja suloinen pikku Kanadani. Hoh hoh hoo," Ranska sanoi melkein kuin houraillen kuumeessa.

Kanada oli ihan hämillään.

"Mmm... Monsieur Ranska...mikä on hätänä?" Kanada kysyi hermostuneesti. Ranska katsoi hymyillen pikkuista.

"Mmm? voi ei mikään, olet niin suloinen pikku valtio, että en voi olla halaamatta sinua." Ranska sanoi.

"Niinkö?" Kanada kysyi yllättyneenä.

" oui," Ranska vastasi ja halasi taas Kanadaa.

Kanada painoi päänsä Ranskaa vasten, ja nauti kovasti saada olla sylilapsi.

Englanti ja pikku Amerikka, viettivät kotipäivää yhdessä, vettä satoi kaatamalla ulkona, mutta Englannin talossa oli lämmintä ja kuivaa, ja viihtyisää.
Amerikka maalasi vesiväreillä, ja Englanti paistoi pikkuleipiä teeaikaa varten.

Amerikka alkoi kyllästyä, niinpä hän hiipi hiljaa ulos sateeseen, ja hypi kuralätäköissä.

Kun Englanti oli saanut pikkuleivät ulos uunista, menihän katsomaan mitä Amerikka puuhasi, tämä kun oli ollut niin hiljaa, eikä se ollut hänen tapaistaan.

Kun hän huomasi että Amerikka ei ollut sisällä, vaan ulkona, hän riensi heti ulko-ovelle.

"Amerikka! heti sisälle siitä!" Englanti huusi ulko-oven suusta. Ensin Amerikka ei tahtonut totella, mutta tuli siten kuitenkin sisälle.

"Voi sinun kanssasi, olet ihan kurainen," Englanti sanoi kädet puuskassa.

"Tällä tuoksuu pikkuleivät! saako maistaa?" Amerikka kysyi silmät loistaen.

"Ei vielä, sillä nyt sinä nuori mies menet kylpyyn." Englanti sanoi päättäväisesti, ja kohta Amerikka kylpi pesusoikossa ja oli innoissaan.

"Jeee! kupliaa!" hän huusi iloisesti.

"Voi sinua Amerikka, olet niin suloinen," Englanti totesi, ja katseli hyvän tuulista Amerikka.

Kun Amerikka oli peseytynyt, ja pukenut kuivat vaateet ylleen, ja Englanti oli keittänyt teetä, niin hän ja Amerikka nauttivat yhdessä teetä ja pikkuleipiä.

"Mmm! nami!" sanoi Amerikka tyytyväisenä.

"Ja hei katsos, ulkona sade on lakannut!" Englanti sanoi, ja osoitti ikkunaa.

Ja todellakin ulkona paistoi taas aurinko.

Jatkuu.