Omenoista ja kaloista
"Eli sinulla on ruokaa vain tuon verran? Ei taida riittää molemmille", Arlong sanoi kierrellessään laivaa Enelin kanssa heidän odotellessaan, että ylikuumentunut moottori jäähtyisi hieman. Enel oli kyllä älynnyt varata ruokaa matkaan lähtiessään Skypieasta, mutta se määrä oli aika vähäinen ja mies oli vielä alun perin kuvitellut ruokkivansa sillä neljä muuta itsensä lisäksi. Jollakulla oli aika hämärä käsitys siitä, paljonko keskivertoihminen söi, tai siitä, kuinka pitkä matka "Fairy Vearthiin" olisi.
"Minkäs teet. Syömme sitten vähemmän", Enel sanoi olkapäitään kohauttaen. Arlong tuhahti. Tällä Enelillä ei ollut ruuvit pelkästään löysällä, vaan osa tuntui puuttuvan kokonaan.
"Tai voisimme kalastaa ennen lähtöämme? Tai anna olla, minä pyydystän pari kalaa", Arlong huokaisi silmiään pyöräyttäen. Jos Enelillä ei käynyt edes mielessä kalastaa, niin tämä tuskin sitä edes osasi.
Enel järjesti aluksen moottorin kuntoon Arlongin pyydystäessä muutaman pikkukalan heidän evääkseen. Siis "pikkukalan" Grand Linen mittapuulla. Kala lasketaan pieneksi jos se ei ole kuin puolet kookkaampi kuin Arlong itse.
"Sopivatkohan nämä yhteen noiden omenoiden kanssa…" Arlong pohti ääneen kuljettaessaan kalat varastoon ja silmäillessään isoa omenakasaa.
"Omenat ovat minun. Niihin et koske, mutta mitä hyvänsä muuta saat syödä", Enel huomautti ilmestyen kuin tyhjästä Arlongin rinnalle. Haimies kohotti toista kulmakarvaansa.
"Tämä selvä", hän vastasi kyseenalaistamatta asiaa sen enempää.
Hän piti joka tapauksessa enemmän appelsiineista.
