Perusperjantai Grillby'sissä. Kaikilla oli kivaa, hodareita hotkittiin, läppä lensi ja viina virtasi. Ja kaikilla asiakkailla alkoi vähän seistä, koska Mettatonin tällä hetkellä suosituin ohjelma OU JES! oli alkamassa telkkarisssa. Grillby yllytti usein heidät pitämään juomapelin siitä, kuinka monta kertaa ohjelmassa sanottiin "OU JES!" ja silloin kassakone kilisi.
Papyrus oli yrittänyt olla katsomatta seksijumalarobotin ohjelmia tapaus seksikaupan jälkeen. Hän oli ollut syvästi loukkaanutunut siitä, että Mettaton oli hetken oikeasti uskonut luurankoveljesten ryöstäneeen SMTT:n. Papyrus oli sentään aina ollut kaupan uskollisimpia asiakkaita - Undynen, Alphyksen ja Aaronin ohella. Mutta viisi vuotta oli pitkä aika, eikä hän pystynyt pitämään mykkäkouluaan kovin pitkään. Kerran Mettaton olikin tullut käymään heillä ja mennyt Papyruksen kanssa tämän huoneeseen. Sieltä oli kuulunut hassuja ääniä. Sen jälkeen Papyrus oli taas sataprosenttisesti Mettaton-fani.
Eikä siinä kaikki: viime aikoina Mettaton oli saanut hyvin outoja ja herjaavia kirjeitä, ja muita faneja oli randomisti alkanut katoamaan, joten Papyrus tiesi idolinsa tarvitsevan nyt hänen kaiken henkisen tukensa.
Ja tänä iltana Papyrus oli varma, että hänellä seisoi eniten.
Mutta... ohjelmassa olikin heti alusta asti jotain hyvin outoa! Mettaton ei aloittanut hymyilemällä, poseeraamalla ja sanomalla "Iltaa, kaunokaiset ja herraskaunokaiset!" tai edes "OU JES" vaan huutamalla:
- JUMALAUTA! ja flippaamalla pöydän.
Kaikki baarissa purskauttivat juomat ulos suustaan ja osa niistä lensi Grillbyn päälle. Grillby hermostui ja juoksi henkilökunnan tiloihin ottamaan pikaisen suihkun.
Koko baari oli hämmennyksen vallassa ja kaikki kirkuivat yhtäaikaa:
- OMG! Mettaton on vihainen?!
- PERKELE! Mettaton huusi.
Nyt joka iikka tuijotti ruutua munat kovana. Siis silmämunat. Pippelit olivat jo löystyneet, koska tilanne oli niin hämmentävä.
Vielä hämmentävämpää oli se, että telkkariruutu alkoi ihan randomisti sekoilla ja sitten tulivatkin jo lopputekstit.
- Siinäkö se oli? Papyrus ihmetteli enemmän kuin pettyneenä. Hän vilkaisi Sansiin silmät kyyneltyen.
- Ei, veikkoseni, katso, Sans tyrkkäsi Papyrusta.
Lopputekstit katosivat kesken kaiken ja nyt ruudulle tuli still-kuva, jossa Mettaton parhaillaan flippasi pöytää. - Meillä on teknisiä ongelmia, kuului ääni, kuvan pysyessä samana.
Hetken päästä ruutu sekoili ja piippasi, ja näkyviin tuli tavallisen OU JES! -ohjelman sijasta kaksi uutisankkuria. Heillä oli totiset ilmeet ja heidän taustallaan näytettiin sama still-kuva, missä Mettaton antoi pöydälle kyytiä. Uutisankkurit olivat vara-uutisankkureita, jotka toimivat aina kun Mettaton ei ehtinyt itse lukea uutisia. Eli hyvin harvoin. Kyseessä oli selvästi hätätapaus ja tajutessaan sen Papyrus otti Sansia kädestä.
Toinen ankkuri alkoi välittömästi puhua:
- Meillä oli äsken pieniä ongelmia, mutta nyt näyttäisi siltä että ihanalla suosikkirobotillamme on pätevä syy mennä sekaisin. Annamme hänelle nyt hetken aikaa... koota itsensä [BA-DUM-TS] ja kertaamme tärkeäksi osoittautuneita kohtia viime jaksoista.
- Eikö meidän pitäisi sanoa jossain kohtaa "ou jes"? toinen uutisankkuri ihmetteli.
Toinen katsoi häntä kuiva ilme naamallaan. - Mitäs luulisit?
- OU JE-
Kuva leikkautui viime viikkojen jaksoihin joissa Mettaton istui tavallisessa studiossaan lukemassa katsojien lähettämiä kirjeitä.
- Oi, kuinka liikuttavaa, hän hymyili ja silitti yhtä kirjettä. - Joku yrittää horjuttaa itsevarmuuttani. Kuunnelkaa: "Roses are red / Violets are blue / Hotland sucks / And so do you! Hän nauroi ja studiovieraat nauroivat myös. - Hah! Bitch please, kirjoitin itse parempia jo ala-asteella.
- Eikös tuo nyt ole vähän julmaa, joku sanoi hyväntahtoisesti. - Se voi olla joku varhaisteini jolla on itsellään huono itsetunto.
- Olet oikeassa, beibi, Mettaton vastasi leikkisästi. - Ei saa koskaan aliarvioida kenenkään kykyjä; kaikkien pitäisi antaa ainakin joskus loistaa. Ja olen iloinen, että hän vaivautui lähettämään tämän. Se tarkoittaa, että merkitsen hänelle jotain! Työstä kirjoitustaitojasi, kultaseni. Jos lopetat alatyyliset herjasi ja kanavoit tunteesi johonkin muuhun, sinusta voi hyvinkin vielä tulla jotain! Ja tulet kyllä vielä tajuamaan, että Hotland ei sukkaa! Enkä varsinkaan minä! Ou jes! Mettaton poseerasi tyytyväisenä ja studiovieraat taputtivat. - Ehkä kuulemme sinusta vielä. Sitten lisää kirjeitä...
Leikkaus toiseen jaksoon. Mettaton ei hymyillyt enää yhtä leveästi vaan näytti lievästi hämmentyneeltä. - Olen saanut nyt jo aika paljon kirjeitä tältä... jonnelta. En sanoisi välttämättä enää, että hän on luova. Tässä on jotain outoa. Niissä on kaikissa saman hajuveden haju, jota hän on varmaan lainannut isoäidiltään. Kirjeissä... Mettaton tihrusti tekstiä. - On joitain epäselvyyksiä... ja nämä tahrat näyttävät sper- anteeksi, tarkoitin tietysti kyyneliltä. Niin, kyyneliltä, hän nyökkäsi ja hymyili kameralle pahoittelevan näköisenä. - Tällä henkilöllä on vaikeaa. En viitsi tällä kertaa julkaista sisältöä, mutta sinä, mysteerihenkilö, haluat silti huomiotani ja saat sen ilman muuta! Olet mielessäni, ja toivon että sinulla alkaa mennä paremmin ja tajuat että olen oikeasti upea!
Hän nosti jalkansa kohti kattoa.
Leikkaus seuraavaan jaksoon. - Tämä on outoa, Mettaton ihmetteli, nojautui taaksepäin tuolissaan ja asetteli hiuksiaan. - Näyttää olevan taas mysteerikirjoittajamme, ja hän on HYVIN vihainen. Tästähän on kehittymässä varsinainen draama! Oih! Nyt popcornit esiin! Tässä lukee... no, Papyrus on kanssani erittäin hyvissä väleissä - heh, jos ymmärrätte mitä tarkoitan - ja uskon että hän kestää tämän. Tämä on kirjeen ainoa julkaisukelpoinen kohta, ja haluan teidän saavan jonkinlaisen käsityksen tästä tilanteesta. Joten voin kertoa, että tässä TODELLAKIN lukee: "Mene Papyruksen kanssa naimisiin! Hankkikaa lapsia ja tehkää niistäkin vielä HOMOJA!"
- OIH! Papyrus huusi. Hän oli tehnyt niin myös silloin, kun kyseinen jakso oli tullut suorana lähetyksenä.
Jotkut studiovieraat naurahtelivat hermostuneina. Mettaton katsoi kameraan pokerinaamalla. - Hitusen ristiriitaisena yksityiskohtana kirjeen sisältöön nähden... tässä lopussa on huulipunajäljet.
Hän näytti kirjettä kameralle peittäen tekstin.
- Kuulitko, Sans? Huulipunajäljet?! Papyrus supatti kiihdyksissään. Hän oli tehnyt niin myös silloin, kun kyseinen jakso oli tullut suorana lähetyksenä.
Tämän jälkeen ei leikattukaan seuraavaan jaksoon, vaan alkoi jokin uusi pätkä. Valaistus oli tavallista himmeämpi. Mettaton ei nauranut eikä hymyillyt eivätkä hänen hiuksensa olleet ihan yhtä siistit kuin ennen. Jos hän ei olisi ollut robotti, hänellä olisi varmasti ollut parransänki ja mustat silmänaluset. - Kallisarvoisten fanieni on nyt hyvä tietää, että heidän joukossaan liikkuu joku hyvin häiriintynyt yksilö. Ja korostan, rakkaani, että suojelen teitä kaikkia niin hyvin kuin pystyn. Tämä... henkilö, joka ei taidakaan olla itsestään epävarma teini, minäkin erehdyn joskus, niin... hän haluaa että lopetan KAIKKI ohjelmani ja te lakkatte pitämästä minuun yhteyttä. Hän haluaa että VIHAATTE minua. En tiedä miten se voisi onnistua, mutta niin hän kirjoittaa. Hän haluaa että palaan... etanafarmille. Muuten kuulemma "tapahtuu kauheita".
Hän nousi seisomaan ja laittoi kätensä lanteilleen. - En aio tehdä sitä. Aion pitää pään pystyssä! KELLÄÄN ei ole syytä paniikkiin, minua ei tule kukaan ajamaan pois, ja vaikka olen valoisa ja tanssilattialle taipuvainen idolinne, muistakaa, että olen myös tappajarobotti. Kyllä, jos sinä, uhkarohkea "ystävämme", katsot tätä nyt... voin vakuuttaa sinulle, kultaseni, että pian isot pojat puuttuvat peliin. Me selvitämme kuka olet, sinut napataan kiinni ja...
Hän lopetti kesken. Hän otti useamman kirjeen uudestaan käsiinsä, luki niitä ja myös nuuhki niitä. Hänen ilmeensä muuttui täysin. - Hetkinen... minähän... "red", "blue"... ja... ja tämä haju... ei... EI! EIIIIIII! hän alkoi huutaa ja hänen äänensä kohosi metalliseksi kirskunnaksi, joka sattui kaikkien korviin ja kuva katkesi.
Ja NYT päästiin lopulta tämäniltaiseen jaksoon takaisin. Baarissa, ja oletettavasti kaikkien kotona koko Alamaailmassa, oltiin jo ihan pois tolaltaan.
Mettaton oli saanut aika lailla aikaa "koota itsensä", mutta hän flippasi telkkarissa edelleen pöytiä ja huusi kirosanoja. Joku oli sentään saanut laiettua sensurointipiippaukset päälle.
Mettaton pyysi kohteliaasti studiovieraita nousemaan oman pöytänsä äärestä. He tottelivat saman tien. - P[piip]LE! Mettaton flippasi tämänkin pöydän. - Nyt osui kyllä
[piip] tuulettimeen! hän huusi ja rikkoi seuraavan pöydän karateiskulla ja seuraavan korkokengällään. Vieraat olivat siirtyneet sohvalle eivätkä uskaltaneet sanoa mitään.
- Kuinka [piip] se [piip] [piip] kehtaa [piip] [piip] [piip]!
Mettaton iski nyrkin seinään. Hänen hiuksensa olivat sekaisin koska hän oli repinyt niitä ja hänen oikeanpuoleinen, kokonaan pinkki silmänsä näkyi niiden alta vasemman silmän lisäksi. Alphys oli suostunut tekemään silmästä pinkin ja edgyn, koska Mettaton oli vakuuttanut, että sillä olisi dramaattinen vaikutus, ja hän oli ollut vähän mustasukkainen Undynen silmälapusta ja Sansin Pahan Ajan Silmästä.
No, nyt sillä totisesti oli dramaattinen vaikutus.
- No... niin. No niin, Mettaton toisteli hetken. Hän pyörähti ympäri ja istui sulavasti sohvalle, missä studiovieraat odottivat kauhusta kankeina.
- Meillä on edessämme hyvin vaarallinen vihollinen, Mettaton ilmoitti, asetteli hiuksiaan ja yritti olla kiroilematta. - Hän uhkaa tuhota KAIKKI bisnekseni - ja teidät. Fanini. Kaikki ihanat, kullankalliit fanini. Eli käytännössä koko Hotlandin, Snowdinin ja Vesiputouksen. Ja sitten hän haluaa kaikki fanit itselleen väkivalloin. En tiedä miten hän voi saada itselleen jotain mitä hän on tuhonnut. Emme tiedä, mitä hän haluaa minulle tehdä, koska hän on esittänyt jo niin monta hävytöntä ja alatyylistä vaihtoehtoa, että ne kaikki eivät mitenkään voi toteutua yhtä aikaa. Hän olettaa, että hän voi tulla tänne noin vain, potkia minut jonnekin V[piip]UN etana... anteeksi, Blooky... Mettaton alkoi vaikuttaa hyvin epävakaalta ja toisteli: - Anteeksi, anteeksi, kultaseni, olen vain nyt vähän VIHAINEN!
Hän polkaisi jalkaa niin että lattiaan tuli reikä, ja repi kirjeitä runsaan piippauksen säestämänä. Kukaan studiovieras ei uskaltanut vieläkään kysyä mitään, yhtä pientä pupujäbää lukuunottamatta.
- Tuo-tuo on tietysti vähän... tai siis aika julmaa... mutta vo-voitaisiinko nyt vaikka siirtyä niihin...
- Katoamisiin? Mettaton vahvisti ja repi kirjeitä hampaillaan.
Baarissa JA studiossa sähköistyttiin entisestään. Nyt siis päästiin vihdoinkin fanien salaperäisiin katoamisiin.
- Ni-niin, pupumies änkytti yhtä hikisenä kuin Alphys konsanaan.
Mettaton piteli päätään. - Senkin kädetön mikkihiiri, kyseessä on sama henkilö! Eikä hän PILAILE! Tämä- tämä [piip] ämmä on aivan sekaisin! Hän lähettelee koko ajan häiriintyneempiä ja häiriintyneempiä sepustuksia joissa puhutaan pas[piip], pis[piip], per[piip] ja persuista, ja kiristää minua häikäilemättä! HÄN on saanut nämä henkilöt katoamaan! Ja vaikka en tiedä, miten tai minne, tiedän nyt kuka hän ON!
- Mikä sitten on ongelma? joku nainen kysyi. - Miksi häntä ei oteta kiinni?
Tunnelma baarissa oli nyt niin tiivis, että Grillbyn lasit olivat huurussa. Papyruksen kaula kurkotti niin lähelle telkkaria kuin ikinä saattoi.
Mettaton huokasi erittäin syvään ja kuulosti siltä, että hän melkein itki. - Hän asuu Hel[piiip].
- Hel[piiip]?! nainen ja mies molemmat toistivat kauhuissaan ja muut vieraat huudahtivat järkyttyneinä.
- Kyllä, Hel[piip], Mettaton yritti jatkaa, mutta jokin häiritsi häntä. - Ei, hei, lopettakaa sensurointi nyt, tämä on erittäin oleellinen sana, tämä Hel[piip]! Hei kuulkaas nyt! Me emme kiroile, me puhumme Hel[piip]! ... VOI PYHÄN NEITSYT MARIAN [piip], LOPETTAKAA NYT TÄLLÄ SEKUNNILLA SE PIIPPAAMINEN TAI SAATTE POTKUT!
Piippaminen loppui ja siitä helpottuneena Mettaton kiroili minuutin putkeen. Hän alkoi päästä kiroilussa Undynen tasolle, mikä oli huolestuttavaa.
- Vihollinen asuu Helveticassa, hän totesi lopuksi. Kukaan ei ollut koskaan nähnyt häntä niin kuolemanvakavana.
Kaikki baarissa henkäisivät syvään ja parikin lasia rikkoutui vahingossa. Papyrus puristi Sansin kättä entistäkin lujempaa.
Helvetica oli kaukana Snowdinista ja Hotlandista sijaitseva mysteerimaa, joka oli muodostunut, kun aikojen saatossa monstereiden poliittiset mielipiteet aiheuttivat ristiriitoja. Nyt, Donald Trumpin ja toisen maan alle pakenemisen jälkeen, sinne oli siirtynyt lisää väkeä.
Helvetican tapahtumista kuultiin joskus harvakseltaan, mutta uutiset olivat hyvin tarkkaan valittuja ja usein niiden tarkoitus oli saada muut pysymään loitolla Helveticasta ja haistattaa paskat kaikille. KELLÄÄN Helvetican ulkopuolisella ei ollut sinne mitään asiaa tai tuli TODELLA VITUN ISOJA ONGELMIA. Näin ollen kellään ulkopuolisella ei ollut myöskään päätösvaltaa Helvetican asioihin. Ei Undynella, ei Mettatonilla, ei edes kuninkaalla. Helvetica oli maailman vaarallisin paikka, mukaan lukien ihmisten maailma ja ehkä varmaan myös mustat aukot. Mikäli kirjeisiin ja fanien katoamisiin liittyvä mysteerinainen asui oikeasti Helveticassa, ja oli lähettänyt kirjeet sieltä, KUKAAN ei pystyisi koskemaan häneen sormenpäälläkään.
- Hän on Helveticassa jo julkkis, Mettaton jatkoi synkästi ja nyt kaikki studiovieraat kuuntelivat häntä silmä tarkkana. - Hän on jopa lähettänyt minulle valokuvia mallikeikoiltaan. Se, miten hän on onnistunut muuttamaan sinne ulkopuolelta ja tulemaan siellä julkkikseksi, on mysteeri - mutta koska hän on siihen pystynyt, hänen on oltava sekä älykäs, vaarallinen että tietysti todella, todella, seksikäs.
Mettaton hieroi silmiään. - Fanien katoamisen ja törkeiden kirjeiden lisäksi Alphys on alkanut saamaan mysteerisiä viestejä netissä ja sai lopulta salaisten koodien kautta vihiä siitä, että kadonneet fanit saattavat olla myös Helveticassa ja että Helveticassa on meneillän kaikenlaista hyvin outoa ja huolestuttavaa. Me emme voi tehdä MITÄÄN ja...
Hän poimi puunkappaleiden seasta yhden kirjeen. - Näin hän on viimeksi kirjoittanut:
"Sinä et tiedä, mitä se "isot pojat" tarkoittaa. Julkaise nämä kuvat minusta ja ilmoita, että Alamaailmalla on nykyään uusi superstara. Sinä joudat eläkkeelle, senkin vanha lortto. Jos et tottele, lutka... niin näytän sinulle, ja ystävillesi, mitä se "isot pojat" tarkoittaa."
Mettaton alkoi taas kiihtyä. - Minusta tuntuu, että joku robotti ehkä kohta tappaa jonkun. Minulla on vain vähän sellainen tunne!
- Eikö häntä saataisi rauhoittumaan millään? joku kysyi epätoivoisesti.
Mettaton heitti kaikki kirjeet vittuun. - Minä olen tarjonnut hänelle vaihtoehtoja! Olen ehdottanut, että jos hän lopettaa uhkailut ja on nätisti, hän saa EHKÄ tulla ohjelmiini MUKAAN! Olen ehdottanut, että hän pysyisi Helveticassa pienemmissä piireissään - tai menisi ihmisten maailmaan ja olisi siellä malli tai näyttelijä tai vaikka helvetti pumpattava barbara. Ihmisistähän, varsinkin Undertale-faneista tunnetusti löytyy mielin määrin luurankofetisistejä jotka piirtävät luurankopornoa... Olen jopa ehdottanut, että hän vain vetäisi VITUN päähänsä! Mutta mikään näistä ei kelpaa! Hän haluaa tulla tänne takaisin ja sotkea kaikki maamme asiat TAAS! Hän haluaa tuhota kaiken! Minä rakastan teitä, fanit! Te olette ihania! Minä annan teille syyn elää, mutta niin tekin annatte minulle! Minä en halua menettää teitä!
Hän itki nyt silmämeikki valuen. Papyrus olisi itkenyt myös, mutta hänellä oli liian kiire supattaa Sansille:
- Kuka se voi olla? Kuka nainen voisi saada Mettatonin noin sekaisin? Ja vieläpä luuranko?
- BURGERPANTS! Mettaton huusi ja nousi vihaisena seisomaan. - Täällähän on ihan kauhea sotku! Paperisilppua ja rikottuja pöytiä joka saatanan paikassa! ALA HETI SIIVOAMAAN!
Burgerpants tuli ruudulle näkyviin naamaansa väännellen.
Mettaton istui taas sohvalle, otti esiin pienen peilin ja alkoi korjailla meikkiään.
- Kröhöm, aloitti yksi nainen varovasti. - Tässä on nyt mennyt kolme tuntia ja me emme vieläkään tiedä, kuka tämä uhkailija ON. Siis. Kröhöm. Me, nainen viittasi muihin studiovieraisiin, - Emme tiedä. Ja sinä tiedät. Tiedät että hän on luuranko ja naispuolinen, sanot että olet joskus aikaisemmin ollut tekemisissä hänen kanssaan ja hän on lähettänyt sinulle kuvia itsestään.
- Totta kai minä tiedän, Mettaton kivahti. - Tiedän täsmälleen mistä puhun.
- Jos hän on niin vaarallinen että on saanut asukkaitamme katoamaan, ja kirjeet sisältävät uhkailua ja kiristystä, niin voitaisiinko tämän ohjelman yhteydessä julkaista nimi ja kuva? Emme voi toistaiseksi puuttua Helvetican asioihin, mutta eikö kaikkien kannattaisi nyt viimeistään tietää, ketä pelätä? Muuten tässä ei oikein ole mitään point-
- Ei käy! Mettatonin oikea silmä välähti taas näkyviin. - Vain minulla on hallussani hänen kuvansa ja nimensä ja niin saa ollakin.
- Saanko kysyä mik-
- Voi VITTU! Koska jos näytän hänen kuvansa NIIN KAIKKI RAKASTUVAT HÄNEEN!
Baarissa kajahti lievästi yllättynyt ja jännittynyt "ooooohhhhh".
Nainen nyökkäsi kohti kameraa. - Meidän täytyy nyt varmaan lopettaa.
- Ei! Odottakaa! Mettaton viittoi hädissään kameralle. - En voi julkaista kuvaa mutta minulla on kuitenkin hyvä idea!
Hän nousi sohvalta ja otti esiin moottorisahan.
- Jos kaikki te kauniit ja rohkeat voisitte AUTTAA minua, hän hymyili erittäin viettelevästi kameralle ja käynnisti moottorisahan. - Niin lupaan että koko Helvetica sahataan pillun päreik-
- NO NYT LOPPU! nainen kirkaisi ja kuva katkesi. Telkkarista tuli sen jälkeen vain lumisadetta ja Grillby sulki sen.
Kaikki baarissa alkoivat puhua yhtä aikaa.
- Se oli tosi vihanen! Monster Kid kimitti innoissaan Sansille ja Papyrukselle. Kukaan ei tiennyt, miten hän oli päässyt perjantai-iltana baariin sisään. - Jou, melkeen yhtä vihainen ku Undyne! Jotain tosi jännää on nyt kyl meneillään! Kukahan se nainen on?
Sans mietti samaa. Kuka se voisi olla? Joku henkilö menneisyydestä? Luuranko? Oliko Sans myös tavannut kyseisen henkilön?
Hänen ajatuksensa keskeytti Papyrus, joka räjähti jostain syystä nauruun.
- NYEEEHHHHEHHEHHEHHEH! Toi oli salee vaan joku läppä! Kyllä noi perjantaiohjelmat tiedetään.
Muut eivät näyttäneet kovin vakuuttuneilta, mutta Papyrus jatkoi:
- Kaikki noi pöytien flippaamiset ja muut. Lyön vaikka vetoa että se OLI oikeasti Undyne! Se oli vain valepuvussa.
Papyrus alkoi ryystää Pepsiä, mielissään omasta älykkyydestään ja huomiokyvystään.
Baarissa tuli kuolemanhiljaista (lukuunottamatta Papyruksen ryystämistä). Sitten nurkasta kuului huuto:
- Mitäs PERKELETTÄ tuli sanottua?!
Papyrus purskautti suussan olleet limsat Grillbyn päälle. Undyne nousi nurkkapöydästä ja hyppäsi katosta läpi ilmaan. Hän laskeutui ryminällä alas toisesta kohtaa katosta läpi, suoraan Papyruksen eteen. Johtuen uudesta juomasuihkusta, katon hajoamisesta ja tämän illan liian tiiviistä tunnelmasta, Grillby alkoi itkeä ja alkoi imeä kaljaa suoraan hanasta kuin tuttipullosta.
- Nyt rasahti rusinat! Undyne karjui ja nosti Papyruksen rinnuksista ylös. - Lehmät lentää sinä päivänä kun minä esitän Mettatonia sen omassa paskaohjelmassa! Nyt mentiin!
- Mi-mi-minne? Papyrus änkytti ja yritti viittoa apua Sansilta. Sansia ei jaksanut kiinnostaa, koska tämä oli niin jokapäiväistä.
Papyrus yritti selitttää Undynelle: - Mä en huomannu että sä oot täällä, mä luulin että sä oot tuolla telk-telkka-
- Turpa kiinni!
Undyne syöksyi ulos kantaen Papyrusta. Kapakan ovi pamahti kiinni ja ulkoa alkoi kuulua kiljuntaa. Pian he tulivat takaisin.
- Minä sain lumipesun! Papyrus ulisi.
- Jep! Undyne oli nyt erittäin hyvällä päällä. - Eihän sulle voi olla vihanen tän pitempään kun sä oot niin kanelipulla. Mutta nyt saat kyllä tarjota loppuillan. Grillby, uus triplaviski! Papyruksen laskuun!
Hän huomasi Grillbyn henkisen tilan ja kurottautui itse ottamaan viinahyllystä kokonaisen viskipullon. Hän puri pullonkaulan rikki hampaillaan ja alkoi juoda. Papyrus huokasi syvään ja katsoi Sansia.
Sans nosti peukun pystyyn. - Good job, bro. Viis kautta viis.
Mettaton sitten itki samaa asiaa ainakin viikon JOKA kerta kun hän oli telkkarissa. Hänen ohjelmansa alkoivat ikävästi toistaa itseään. Ja JOKA kerta hän kieltäytyi näyttämästä vihollisen kuvaa, koska kaikki muuten rakastuisivat kyseiseen naiseen. Se ei ollut edes häneltä normaalia - tässä naisessa oli pakko olla jotain erityistä, mitä muissa ei ollut.
Mettatonin henkisestä hyvinvoinnista spekuloitiin lööpeissä ja hän meinasi jopa alkaa ryyppäämään jatkuvasti niin kuin Bender. Koska viina ei ollut hänelle polttoainetta vaan, no, viinaa, hänelle tuli siitä vain entistä kusisempi olo. Hänelle tuli myös hetkeksi kauhea viskibasso, ja hän säikähti sitä niin paljon ettei sen jälkeen pitkään aikaan juonut mitään edes klubeilla. Vasta kun hän luki yhdessä ohjelmassa uusia katsojapalautteita, niissä melkein kaikissa sanottiin, että hänen ohjelmansa ovat nyt huonompia kuin aikaisemmin. Hän sai myös soittoja studioon joissa sanottiin, etteivät hänen ohjelmansa, edes Tanssii Robotin Kanssa, enää sovi lapsille. Vain yhdessä kirjeessä sanottiin, että kaikki flippaamiset olivat hauskoja, mutta kaikki tiesivät että sen oli lähettänyt Sans vittuillakseen.
Palautteesta viisastuneena Mettaton lopetti mysteerinaisesta puhumisen HETI ja palasi taas valoisaksi ja tanssilattialle taipuvaiseksi itsekseen. Ainakin julkisesti. Sitä, mitä hänen päässään liikkui yksityisinä hetkinä ja mitä hän puhui Alphyksen kanssa oudoista viesteistä, kukaan ei tiennyt.
Kaikki näytti palaavan normaaliksi muutamaksi päiväksi, kunnes kolme fania katosi yhtä aikaa ja karmeammalla tavalla kuin aikaisemmat. Heidän jokaisen kotoa löytyi seinään verellä kirjoitettu viesti:
WAKE ME UP
WAKE ME UP INSIDE
SAVE ME
Nyt kuningasparin oli vihdoinkin puuttuttava asiaan. Mettaton yritti estää heitä. Hän tuli itse heidän puheilleen ja lupasi ilmaiset Viagrat kuninkaan loppuelämäksi, jos kuvia ei julkaistaisi. Mettaton luuli olevansa Kelju K. Kojootti, supernero, mutta yllättäen Toriel bitchsläppäsi häntä ja Asgore näytti todella kiusaantuneelta. Torielin ja Asgoren yhteenpaluu ei ollut sujunut täysin ongelmitta; Viagran mainitseminen oli osunut hyvin arkaan paikkaan.
Tuosta välikohtauksesta ei saanut koskaan kukaan ulkopuolinen tietää mitään, ja teidänkin kannattaa unohtaa se. Oleellisinta oli, että kuvat julkaistiin kaikissa mahdollisissa medioissa samana iltana.
Papyrus, Sans, Undyne ja Alphys istuivat sinä iltana Undynen kotona katsomassa ruotsiksi dubattua Sailor Moonia suoraan telkkarista. Papyrus, Alphys ja Undyne olivat juuri itkemäisillään liikutuksesta ja Sans oli kuolemassa tylsyyteen, kun Sailor Moon keskeytyi ja kiireiset uutiset ilmestyivät ruutuun.
He olivat jo ehtineet ajatella, että tänä iltana ei tarvitsisi miettiä tätä aihetta, mutta uutisissa julkaistiin nyt kaikkien kadonneitten kodeista kuvattuja videoita ja kuvia. Ne olivat karmeita. Tietoon oli tähän mennessä tullut jo vaikka mitä paskaisia yksityiskohtia. "Wake me up" -kuvia esitettiin useita.
- Tuo näyttää melkein oikealta vereltä, Papyrus kuiskasi.
Lopuksi uutisankkuri, joka jostain syystä taaskaan ei ollut Mettaton, ilmoitti:
- Syyllisen kuvat ovat nyt käsissämme. Kaikki viittaa siihen, että hän on itse lähettänyt ne Hotlandiin, mutta asiaa yritettiin erinäisiltä tahoilta peitellä. Nyt kerromme syyllisestä ja julkaisemme ensimmäiseksi kuvan, jossa hänen tuntomerkkinsä näyttäisivät olevan selkeimmät. Painakaa nämä asiat mieleenne.
Uutisankkurin keskeytti taustalta kuuluva huuto: - EI! TE ETTE SAA! ANTAKAA SE TAKAISI- Kuului kova pamaus ja huuto loppui kuin seinään.
Uutisankkuri jatkoi: - Hän on 25-vuotias luurankonainen, pukeutuu gootti-anime- ja mangatyyliin ja on ilmeisesti hyvin erilainen kuin muut tytöt. Hän on asunut useamman viime vuoden Helveticassa. Ainoa julkinen tieto hänestä on, että hän on siellä "päässyt piireihin". Ilmeisesti hän on valokuvamalli, mutta emme vielä tiedä onko kuvassa oleva sinko aito vai lavaste.
Tässä kohtaa Papyrus, Sans, Undyne ja Alphys olivat alkaneet hikoilla. Alphys ja Undyne ottivat toisiaan kädestä kiinni. Papyrus puri kynsiään.
Uutisankkuri antoi viimeisen varoituksen:
- Vanhempien kannattaa nyt lähettää lapset pois telkkarin luota, koska tämä ei ole missään nimessä pienille sopivaa katseltavaa. Ja varoitamme myös kaikkia aikuisia, riippumatta siitä minkä ikäisiä ja kuinka kokeneita olette. Kuvassa näkyy tissi, ja tämä nainen on hyvin seksikäs.
Uutisankkuri nosti kuvan esiin. Se oli A4:n kokoinen ja korkearesoluutioisempi kuin "Wake me up" -kuvat. Kuvanlaatu oli niin hyvä, että sen pystyi näkemään jopa Undynen telkkarista, jossa oli aivan paska kuvanlaatu. Kuvasta näytettiin vielä koko ruudun täyttävä suurennos.
Kuvan nainen oli...Arial!
Sans katkaisi järkyttyneen hiljaisuuden: - Ba-dum-ts!
Undynella rasahti rusinat.
- He tekivät sen! Arial huusi voitonriemuisena. - Arvasin, että hän murtuisi lopulta! HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAH!
- Mitäs nyt sitten tapahtuu? matala ääni murisi hänen viereltään.
- Nyt... hauskanpito vasta alkaa. HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAH!
Papyrus istui lattialla Sansin tietokonetuolin vieressä. Jos hän olisi ollut koira, hän olisi heiluttanut häntäänsä innoissaan. (Hänellä oli kyllä ollut joskus fursuit, mutta siitä ei enää puhuttu tässä talossa.)
Sans käänsi katseensa tietokoneesta ja pyöräytti tuolin Papyrukseen päin.
- Eli kerrataanpa vielä. Meillä on juonikas, petollinen ja superseksikäs luurankoserkku, jonka kanssa emme ole olleet puheväleissä viiteen vuoteen. Hän on jo kerran tehnyt meidän plus puolen valtakunnan elämästä helvettiä. Hän on rikkonut veljellisen rakkautemme, jonka tosin onneksi löysimme uudelleen, hän on onnistunut melkein varastamaan Undynen tyttöystävän ja löytänyt heikoimman kohdan robotista, joka on tämän maailmankolkan valovoimaisin tähti ja voisi halutessaan tuhota pikkusormellaan kaikki muut paitsi Undynen, kuningasperheen ja Friskin. Lisäksi rakas serkkumme on uskaltanut vittuilla Undynelle päin naamaa. Niin kuin siinä ei olisi tarpeeksi, olemme juuri kuulleet hänestä hyvin outoja ja huolestuttavia uutisia. Hän on paljon vaarallisempi kuin aikanaan luulimme. Ja nyt haluat että pyytäisimme tältä naiselta apua... pierutyynyjen tilaamiseen jotain puzzlea varten? Pierutyynyjen, joista myös on ehtinyt jo tulla täällä skandaali?
Papyrus mietti. - No...joo?
Sans huokasi syvään. - No...ei. Nyt mene omaan huoneeseesi.
