Oppilas josta saa olla ylpeä

Naruto on päässyt radiohaastatteluun.

Naruto melkein tärisi innosta. Tästä hän oli jo pikkupojasta asti haaveillut – haastateltavana olemisesta! Voi kuinka hän oli lapsena päivät pitkät kuunnellut, kuinka Konohan kuuluisimpia henkilöitä oli haastateltu K.o.n.o.h.a R.:ssä eli viralliselta nimeltään Konohan omalaatuisimmassa ninjamaisuuteen omistautuneessa hullunhauskassa, asiapitoisessa Radiossa. K.o.n.o.h.a R., lyhyeltä nimeltä Kooär, oli Tulen maan suosituin radio kanava.

Leveä hymy levisi blondin kasvoille, kun hänen vastapuolellaan istunut lähemmäs viisikymppinen, hieman harmaantunut mies näytti peukkua merkiksi siitä, että lähetys oli alkanut. Naruto kumartui lähemmäs pöydän päällä ollutta mikkiä ja pidätteli hengitystään: nyt se alkaisi.

"Tervetuloa Kooärrän iltapäivään! Minä olen valovoimainen juontajanne Daisuke, ja tulen viihtymään kanssanne tämän koko pitkän, mystisen illan. Niin kuin jokaikinen perjantai, myös tänään meillä on kuuluisuus haastateltavanamme. Osaatteko arvata, kuka se on…? Jännitys tiivistyy!"

Narutoa jännitti niin paljon, että hänen mahaansakin sattui. Poika hieroi hiuspehkoaan hermostuneesti. Kaikki hänen ystävänsä olivat neuvoneet häntä olemaan oma itsensä ja vastaamaan fiksusti ja niin, ettei haastattelija voinut ajaa häntä kysymyksillään umpikujaan. Sanat oli siis valittava tarkasti… Lisää paineita!

Sitten blondi keksi, miten lievittää hermostuneisuuttaan: hän alkoi kuvitella, ettei ollut radion suorassa lähetyksessä vaan hokagen puheilla. Ja se toimi: pojan varautuneisuus alkoi kadota sen sileän tien.

"Tervetuloa seuraamme, Uzumaki Naruto!" Daisuke kajautti ilmoille. "Aivan mahtavaa, että pääsit liittymään seuraamme, Naruto."

Blondi ei sanonut mitään; katsoi vain miestä ja odotti, että tämä jatkaisi. Daisuke alkoi nyökkäillä ja ilvehtiä siihen malliin, että Naruto muisti, kuinka mies oli ennen lähetystä iskostanut hänen päähänsä sen, että radiolähetykset olivat vuoropuhelua. Daisuke puhuisi, Naruto puhuisi - Daisuke kysyisi, Naruto vastaisi.

"K-kiitos!" poika kiirehti hihkaisemaan. "Oli oikein mahtavaa… T-tuota… Tulla tänne! Kiitos kutsusta!"

Keski-ikäinen mies kohotti toista kulmaansa epäuskoisen näköisenä ja Naruto nielaisi. Daisuke oli myös todennut, että radiossa ei saanut änkyttää tai kierrellä ja kaarrella, vaan oli puhuttava selvään ja suorasti. Daisuke liikutti äänettömästi huuliaan ja Naruto tajusi, että mies käski hänen tsempata.

"Sinä olet ollut koko ninjamaailman huulilla jo jonkin aikaa", Daisuke jatkoi puhumistaan eikä irrottanut katsettaan Narutosta hetkeksikään. "Kaikki puhuvat sinusta. Pidimme taannoin äänestyksen siitä, kenet kanavamme kuuntelijat haluaisivat minun julkkisrääkkäykseeni, ja sinä veit melkein kaikki äänet! Kuvaile tunnelmiasi!"

"Olen aina haaveillut tästä", Naruto oli saanut ääneensä vähän enemmän itsevarmuutta, mutta ei ihan vielä tiennyt, miten päin hänen olisi siinä piinapenkissä pitänyt istua. "Daisuken julkkisrääkkäys on ollut mun lemppari-radio-ohjelma jo kauan! Vähän pelottaa, mutta tunnelmat on hyvät!"

"Haha, vai olen minä pelottava", Daisuke nauroi hyvin juontajamaisella äänellään. "Vaikka kukaan kuuntelijoistamme ei tiennyt, että minä tulen haastattelemaan sinua tänään, sadat ovat lähettäneet kysymyksiä minulle siinä toivossa, että haastattelen sinua jonain päivänä. Sinua odottaa siis pitkä ja tuskainen ilta."

"Olen varmasti selvinnyt pahemmastakin", blondi naurahti rentoutuneesti.

"Niin varmasti oletkin", Daisuke totesi ja selaili papereita, joita hänen puolellaan pöytää oli runsaasti. Ne olivat ilmeisesti lunttilappuja siitä, mitä kaikkea miehen oli otettava esille Naruton haastattelun aikana. "Olet selvinnyt hengissä usean rikollisjärjestö Akatsukin jäsenen hyökkäyksestä, olet pelastanut kylän… Me olemme ikuisessa kiitollisuudenvelassa sinulle! Ja mitä saatkaan palkkioksi – kidutuksen minun radio-ohjelmassani! Voi, kun olen julma…"

"Ei se mitään, ei se mitään", Naruto hymyili. "Kestän sen niin kuin mies!"

"Niinpä. Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön!" Daisuke lähes huudahti. "Koska voin haastatella sinua vain rajoitetun ajan, menkäämme suoraan asiaan. Säännöt ovat seuraavat: minä lausun sinulle aina kaksi eri asiaa, ja sinä valitset mieluisemman. Tällä kartoitamme persoonallisuuttasi hieman. Onko ookoo?"

"Valitsen siis sanan, joka on minun mielestä parempi?" Naruto varmisti, että oli ymmärtänyt asian oikein. "Ookoo!"

"Selvä… Sänky vai sohva?"

"Öö… Sänky?"

"Punainen vai keltainen?"

"Oranssi!"

"Sinun piti valita toinen…"

"Ah, niin!" Naruto hieroi takaraivoaan. "Mutta en osaa päättää… Punainen vaiko keltainen… Tuota…"

"No, mennään seuraavaan", Daisuken ilmiselvästi teki mieli huokaista, mutta hän piti äänensä normaalina. "Suudelma vai halaus?"

"Halaus", Naruto totesi mietteliäästi ja nyrpisti nenäänsä ajatukselle siitä, että hän suutelisi ystäviään. Totta kai hän mieluummin halasi näitä!

"Edestä vai takaa?"

"No takaa tietenkin!" blondi melkein huudahti. Eihän hän nyt vihollisen eteen edestä hyökkäisi, jos takaatulo oli vaihtoehtona. Ninjana oli tärkeää lymytä piilossa ja hyökätä, kun vihollinen sitä vähiten odottaisi.

Daisuke vilkaisi Narutoa oudosti, mutta luki paperista uuden kysymyksen. "Tyttö vai poika?"

"Mitä tuolla tarkoitat? Missä mielessä?" Naruto katsoi juontajaa ihmeissään.

"No siinä mielessä tietenkin."

"Aa", vaaleahiuksinen nyökkäili viestiäkseen, että oli ymmärtänyt. "Ehdottomasti poika!"

Daisuken suu loksahti auki ja tämän silmät laajenivat. Naruton teki mieli kysyä, mitä mies ilmeellään meinasi, mutta ei viitsinyt sanoa mitään, koska kyseessä oli suora lähetys. Oliko se muka niin järkyttävää, että Naruto halusi tiimitovereikseen mieluummin poikia? Ei sillä, että Sakura-chanissa olisi ollut jotain vikaa.

"Älä suutu, Sakura-chan", Naruto totesi nopeasti mikkiin. "Älä ota tuota henkilökohtaisesti!"

Daisuken ilme muuttui entistä omituisemmaksi, mutta tämä pudisti nopeasti päätään ja kääntyi takaisin paperinsa puoleen.

"Romanttinen illallinen vaiko villi yö?"

Oli Naruton vuoro katsoa Daisukea järkyttyneesti. "En minä… Kyllä minä mieluummin valitsen sen yön…"

Romantiikka ei ollut hänen juttunsa – mieluummin hän valitsi villin yön. Naruto pystyi mielessään näkemään, kuinka hän taisteli vihollisiaan vastaan täysikuun valaisemassa metsässä. Kuinka elämä ja kuolema olisivat yhtä todennäköisiä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

"Selvä, meillä ei ole enää aikaa lisäkysymyksiin", Daisuke ilmoitti mikkiinsä. Mies vilkuili Narutoa koko ajan omituisella tavalla. "Siirrytään tavalliseen haastatteluun. Kerro jotain itsestäsi, Naruto. Mitä sinä harrastat?"

"Tykkään käydä ramenilla", poika ilmoitti.

"Siis mitä sinun harrastuksesi ovat?"

"Se ramenilla käyminen!"

"Ahaa, aivan", mies kurtisti kulmiaan. "Haluaisitko kertoa meille suurten voimiesi salaisuuden? Miten sinusta on tullut noin mahtava? Onko se ihme, kovan harjoittelun tulos vai kulkeeko se geeneissä?"

"Ihme se ei ainakaan ole", Naruto mietti. "Sekoitus kovaa harjoitteluja ja geenejä. Ja kaiken lisäksi mulla oli mahtavat opettajat!"

"Haluatkin varmasti kertoa heistä…?"

"Totta kai!"

Jo heti Naruton haastattelun alussa Kakashi oli tajunnut, että oli ollut huono idea tulla kuuntelemaan haastattelua yleiseen paikkaan. Hän istui suosikkikuppilansa nurkkapöydässä, siemaili teetään maskinsa läpi ja yritti peittää kasvonsa. Hänen vieressään istunut Yamato oli katsovinaan ulos.

"Pervo erakko oli eeppinen!" Naruton ääni valtasi melkein täyden kuppilan yhä uudelleen ja uudelleen. "Se opetti mulle kaikkea hienoa. Meistä tuli tosi läheiset, kun me matkailtiin yhdessä. Se oli mun mestari!"

"Kuka on tämä pervo erakko?" juontaja kysyi.

"Jiraiya tietenkin!" blondi vastasi kuin asia olisi maailman yksinkertaisin. "Pervo erakko ei ollut ainoa, joka mua opetti. Olet varmaankin kuullut Hatake Kakashista?"

Kakashi läimäisi itseään naamaan mielessään. Hän ei ollut varma, pystyisikö hän sen kuppilareissun jälkeen enää näyttäytyä ulkona. Hänen täytyi varmasti alkaa käyttää koko pään peittävää maskia.

"Totta kai minä Hatake Kakashin tiedän! Olemme yrittäneet saada häntä haastateltavaksi tänne useamminkin kuin kerran, mutta jostain syystä emme saa häneen koskaan yhteyttä. Hän on varmaan kiireinen töidensä kanssa?"

"No ei", Naruto totesi ykskantaan. Yamato vilkuili varovasti Kakashia. "Sensei on hieman ujo ja ehkä vähän… omissa oloissaan viihtyvä. Mä en sit sanonut tuota! Jos olette käyneet Kakashi-sensein oven takana, se ei ole varmaankaan avannut teille ovea siksi, koska on ollut lukemassa kirjaa. Katsokaas kun se on ahkera lukija…"

"Ahaa!"

"Tiedäthän sinä pervon erakon kirjoittamat Icha Icha –kirjat? Ne, jotka sisältää pornoa tai jotain siihen suuntaan? Kakashi-sensei on niiden kirjojen suurkuluttaja! Se ei muuta teekään kuin lue niitä! Mä en oo koskaan ymmärtänyt, mitä niin hyvää niissä muka on…"

Sekä Yamato että Kakashi tunsivat, kuinka kaikki kahvilan asiakkaat käänsivät katseensa heidän suuntaansa.

"Sinulla on kyllä ollut mielenkiintoisia opettajia… Pornon voimalla voittoon, haha!" juontaja naurahti. "Harmi, että se kirjasarja jäi Jiraiya-herralta kesken. Monet fanit ikävöivät häntä ja hänen kirjojaan kovasti."

"Icha Ichaan tulee kai jatkoa jonain päivänä…"

"Ihanko totta?"

"Joo-o", Kakashi tunsi, kuinka kylmät väreet kulkivat hänen selkärankaansa pitkin. Aikoiko Naruto todellakin paljastaa…? Voi ei! Ei tämä saanut! Paniikki valtasi Kakashin: Naruto oli tehnyt hänet naurunalaiseksi, eikö poika voinut lopettaa jo?

"Ei Naruto tahallaan, senpai", Yamato kuiskasi. "Hän on vain vähän… Naruto."

"Eikö riittänyt, että hän nolasi itsensä!" Kakashi sähähti hiljaisella äänellä.

"Ehkä en saisi kertoa tätä", Naruto aloitti, "mutta Kakashi-sensei kirjoittaa…"

Kakashin silmät laajenivat. Yamato nousi nopeasti pöydästä ja lähti vikkelästi kävelemään kuppilan tiskiä kohti.

"…omaa kirjasarjaa", blondi madalsi ääntään. "Sen nimi on…"

"Voisiko tuota radiokanavaa vaihtaa?" Yamato kysyi tarjoilijalta puhuen niin nopeasti kuin vain pystyi. Hänen oli saatava radio sammuksiin ennen kuin Naruto ehti sanoa lauseensa loppuun! "Uutiset tulevat toiselta kanavalta tällä hetkellä… Saisimmeko kuunnella niitä hetken? Huomisen säätiedotus olisi myös kiva tietää, koska-"

"Icha Icha…"

"Jännittävää!" Daisuke tokaisi.

"Acti-"

Yamato paikansi radion nopeasti: se oli tiskin takana erään hyllyn päällä. Mies nosti kätensä ylös, jolloin tämän kämmenestä tuli puupölkky, joka piteni ja piteni kunnes se meni suoraan radion läpi. Sekä kahvilan asiakkaat että työntekijät katsoivat miestä tyrmistyneesti.

"Tuota…" Yamato vilkuili Kakashia, joka ei enää ollutkaan siellä – tämä oli tapansa mukaan liuennut paikalta. "Pakkoliikkeitä, heh."

Sinä iltana Naruto koki ensimmäistä kertaa elämässään Kakashi-sensein vihan.