Summary: AU. Naruto on lievästä skitsofreniasta kärsivä koululainen, jolla on mielikuvitusystävä nimeltään Sasuke. Naruton elämä muuttuu monta astetta monimutkaisemmaksi kun kouluun saapuu Uchiha Sasuke, täydellinen kopio Naruton mielikuvitusystävästä.

Varoitukset: Tulevaa shounen aita (varoitus vain koska sitä ei vielä ole juurikaan ). SasuNarua. Jos ette pidä siitä suosittelen lämpimästi poistumista. Ai niin, ja hahmot voivat olla "hieman" OOC (out-of-character).

Disclaimer: Uskokaa pois ette olisi koskaan kuulleetkaan Narutosta jos se kuuluisi millään lailla minulle.

Pitäkää hauskaa.

Ai juu,

"puhetta"

ajattelua

OOOOOOOOOOOOOO

Neljäs luku

jossa Sasuke muistaa.

Naruton vatsa kurahti.

Auringon eteen purjehti pilvi.

Naruto pudisti päättään ja nousi seisomaan. Hän huomasi istuneensa todella pitkään paikoillaan. Puistoon oli jo alkanut ilmestyä viikonloppua viettäviä ihmisiä ja Naruton jäsenet kaipasivat kipeästi verryttelyä.

Naruto lähti hitaasti kävelemään puistosta. Hän ei kuitenkaan suunnannut kotiinsa vaan sitä lähimpään ruokakauppaan. Tyhjästä jääkaapista on vaikeaa tehdä ruokaa.

Naruto kirosi hiljaa nähdessään kaupan. Ruokakaupan vieressä sattui olemaan muitakin kauppoja ja yksi niistä oli Yamanaka Inon ja hänen perheensä kukkakauppa. Ja kuinka muutenkaan, Ino oli totta kai Sakuran paras ystävä (A/N: juupa juu) ja melkein yllättävää kyllä, tytöt seisoivat kaupan edessä keskustellen kiivaasti.

Naruto kulki tyttöjen ohi rukoillen koko sydämestään että he eivät huomaisi häntä. Sakuran viimeaikaisen käytöksen perusteella hän ei varmasti saisi olla rauhassa.

Vaaleahiuksisen pojan rukouksiin ei vastattu.

"Naruto!" kuului Sakuran tekopirteä ääni. Naruto kääntyi hitaasti ympäri rypistäen kulmiaan. Hän oli jo melkein uskonut selviytyneensä.

"Hei, Sakura", hän nyökkäsi kuulleensa.

"Keskustelin tässä Inon kanssa sinusta ja Sasukesta, ja me ajattelimme (a/n: Sakura ja Ino ajattelee? ), että josko te oikeasti olisitte tavanneet ennen, mutta ette vain haluaisi myöntää sitä kenellekään", Sakuran sanat tulvivat hänen suustaan innokkaalla äänellä Inon nyökytellessä vieressä.

Naruto ei tehnyt muuta kuin kallisti päätään vastaukseksi.

"Oikeasti, Naruto, sinä voit kertoa meille. Emme sano Sasukelle mitään. Kerro meille edes jotakin hänestä. Missä hän asuu? Kenen kanssa hän asuu?" Ino aloitti rauhallisemmin kuin Sakura, mutta innostuikin avattuaan suunsa ja kysymystulva hyökyi Naruton ylle.

"Ihan totta hei, en tunne Sasukea. Näin hänet ensimmäisen kerran kaksi päivää sitten", Naruto alkoi hermostua. Hänellä oli nälkä ja hän halusi kotiin.

"Älä huijaa, miksi sinulla muuten olisi Sasuke niminen mielikuvitusystävä?" Sakura tuhahti. Tytöt eivät selvästikään uskoneet Narutoa.

"Menkää sitten kysymään Sasukelta! En minä tiedä mitään", Naruto hermostui todenteolla ja lähti marssimaan eteenpäin. Hän unohti kokonaan olleensa menossa kauppaan.

Sakura ja Ino seisoivat hetken hölmistyneinä paikoillaan, mutta jatkoivat sitten keskusteluaan innokkaasti siitä mihin olivat Naruton huomatessaan jääneet.

OOO

Naruto huomasi vasta kotiovellaan vatsansa kurniessa unohtaneensa kokonaan käydä kaupassa.

"Argh", poika mutisi, "kyllä minä tänään selviän ilmankin."

Naruto potki kengät jalastaan, jätti takkinsa eteisen lattialle ja meni keittiöönsä. Naruto avasi jääkaappinsa oven ja huokaisi. Siellä oli yksi lähes tyhjä tölkki maitoa, muutama erittäin epäilyttävän näköinen kasvis (Naruto epäili niiden olevan oikeastaan hyvin vanhoja, hän ei juurikaan nauttinut vihanneksista) ja pieni pala juustoa eikä suurin pirtein mitään muuta.

Naruto mutisi värikkäitä kirouksia kaikille, jotka olivat häirinneet häntä sinä päivänä. Niin lupaava aamu oli kääntynyt jopa tavanomaista ikävämmäksi päiväksi.

OOOOOOOO

Jätettyään Naruton istumaan penkille Sasuke käveli hitaasti pitkin puiston teitä ajatellen.

Mikä hänessä muka on ihmeellistä? Ihan oikeasti, Nejin sanojen mukaan: mitä minä näen hänessä? Miksi istuin äsken hänen viereensä penkille? Olenko tulossa lopullisesti hulluksi?

Tällaisia nuoren Uchihan päässä liikkui. Sasuke huokaisi. Ei hän tiennyt vastauksia. Eikä varmaan kaikkia kysymyksiäkään.

Samalla Sasuke muisti taas mitä hänellä oli päällään, veti takin ylleen ja lähti kävelemään kohti kotiaan.

OOOOOOOO

Uchiha Itachi istui hiljaa aamiaisensa ääressä.

"Se Naruto häiritsee minua. Nimi kuulostaa tutulta…" Itachi mutisi itsekseen. Hän katsoi puoliksi syötyä aamiaistaan ja pudisti päätään.

"Nyt tiedän!" Itachi hihkaisi sangen "epä-Uchiha" maisesti. Hän alkoi hyräillä ja kiiruhti olohuoneeseen missä kaikki vanhat valokuva-albumit sijaitsivat lukittuun laatikkoon piilotettuna. Ne olivat siellä siksi, että Sasuke olisi luultavasti tuhonnut suurimman osan jos olisi päässyt niihin käsiksi.

Itachin hymy leveni kun hän löysi etsimänsä albumin.

Hah, en malta odottaa Sasuken reaktiota tähän, Itachi hykerteli. Hän piti kädessään valokuvaa kahdesta pienestä pojasta. Toisella pojalla oli mustat hiukset ja lähes samanväriset silmät, toinen oli vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen.

Itachi palasi keittiöön valokuvan kanssa ja alkoi hyräillen pestä astioita.

OOOOOOOO

Avattuaan kotiovensa Sasuke kirosi hiljaa. Hän kuuli Itachin hyräilevän iloisesti keittiössä, ja iloinen Itachi tiesi aina vaaraa Sasukelle.

Nuorempi Uchiha jätti hiljaa kenkänsä ja takkinsa eteiseen asetellen ne siististi paikoilleen. Hän lähti hitaasti kohti portaita toivoen pääsevänsä livahtamaan Itachilta.

"Sasuke!" kuului Itachin pirteä ääni keittiöstä.

Sasuke huokaisi, onni ei ollut hänen puolellaan tänään.

"Niin?" hän kysyi tympääntyneesti keittiön ovensuusta. Itachi ilmeisesti tiskasi astioita.

"Muistin tuossa hetki sitten kun olit ulkona että sinä itse asiassa olet tuntenut Naruton jo pienestä asti. Tai ainakin yhden Naruton", Itachi kääntyi katsomaan Sasukea.

"Mistä päätellen?" Sasuke kysyi kohottaen toista kulmakarvaansa epäileväisenä.

"Tästä päätellen", Itachi vastasi virnistäen ja ojensi Sasukelle kuvan.

Nuoren Uchihan silmät laajenivat yllätyksestä. Hän ei saanut sanaa suustaan vaan tuijotti vain kuvaa. Paljon nuorempi Naruto tuijotti häntä takaisin suurilla, kauniilla, sinisillä silmillään hiusten sojottaessa minne sattuu.

Ihan kuin nykyäänkin, Sasuke huomasi ajattelevansa. Sasuke kiinnitti huomionsa itseensä kuvassa ja tuhahti: yhtä poissaoleva kuin yleensäkin, eh?

Sasuke havahtui Itachin hykertelyyn. Hän kohotti katseensa kuvasta.

"Taitaa olla sama Naruto vai?" Itachi kysyi yhä virnuillen. Sasuke vain nyökkäsi. Hän poistui keittiöstä hitaasti antamatta kuvaa takaisin Itachille.

Sasuken poistuttua Itachi purskahti hiljaiseen nauruun. Taitaa tämä meidän Naruto olla vähän erikoisempi tapaus.

OOO

Sasuke istui ääneti pöytänsä ääressä yhä tuijottaen kuvaa. Hänen mieleensä alkoi hitaasti virrata muistikuvia.

Naruto oli jäänyt orvoksi aivan pienenä ja asunut Uchihoiden luona. He olivat olleet Sasuken kanssa kuin kaksosveljet. Hyvin erinäköiset kaksosveljet tosin.

Flashback

"Sasukee…" arviolta noin viisivuotias Naruto valitti. Pojat leikkivät pihalla pallolla, mutta nyt Sasuke ei antanut sitä Narutolle.

"Ota kiinni!" nuori Sasuke huudahti ja lähti kipittämään kauemmas. Naruto pinkaisi tumman pojan perään mutta, koska tämä oli häntä hieman pidempi, ei saanut häntä kiinni. Pieni Naruto pysähtyi mutristaen huuliaan ja istui alas nurmikolle. Hän käänsi katseensa mielenosoituksellisesti poispäin nyt pysähtyneestä Sasukesta. Sasuke virnisti leveästi ja hyppeli Naruton luokse.

"Mitäs te pojat täällä touhuatte?" kuului samalla Itachin ääni terassilta. Molemmat lapset katsoivat Sasuken isoveljeen täsmälleen yhtä aikaa.

"Itachii, Sasuke ei anna palloa", Naruto kipitti Itachin luo ja tarttui tämän lahkeeseen. Itachi katsoi alaspäin vaaleaan pikkupoikaan hymähtäen.

"Ruoka on valmista", Itachi sanoi sekoittaen Naruton hiuksia. Naruton silmät levisivät innosta ja hän ryntäsi sisälle. Sasuke seurasi perässä vähän hitaammin.

End of flashback

Sasuken muistikuva katkesi yhtäkkiä kun hän alkoi ihmetellä miksei ollut muistanut mitään aiemmin. Hän pinnisti muistinsa äärimmilleen, mutta ei saanut päähänsä miksi Naruto ylipäätään oli lähtenyt.

Sasuke huokaisi. Hän voisi aina kysyä Itachilta, mutta se ei ollut koskaan kuulunut hänen suosikkiharrastuksiinsa. Itachi yleensä hoiti kyselypuolen ja Sasuke vain yritti vastata mahdollisimman lyhyesti tai olla täysin vastaamatta.

OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

Ookei, se on nyt lyhyt, ja sori kauheesti kun on kestänyt näin pitkään. Yritän parantaa tapani. Inspiraatio oli hetken vähän hukassa ja sellaista. Olisin kyllä luultavasti voinut kirjoittaa vaikka kymmenen sivua siitä kuinka Naruto tekee jotain kotona, Sasuke kävelee puistossa tjsp, mutta ajattelin että kukaan ei jaksaisi kuitenkaan lukea sellaista. Minulla on jo kuitenkin ajatus seuraavaan lukuun, joten toivotaan että saisin sen pian kirjoitettua.

Kiitos vielä kaikille lukijoille ja kommentoijille. Kumarrus.