Tuliharja: Se huumorimielessä nuljuilu, no… en oikeen osaa selittää, mutta sen erottaa yleensä tästä XD merkistä. No, unohdetaan se juttu. Jep jep, tyhmä tämä ryhmä rämä XD. Royn alaisia kuolemaan asti (en minä ketään ole tappamassa, kunhan sanoin). Royn ja Rizan menneisyydestä kerrotaan kyllä vielä lisää, mukaan lukien Rachelin "kuolema". Ja juu, Roy kaipaa veljeksiä, erityisesti Ediä. (Mutta ei teräspätkää ilman haarniskahörhöä, vai mitä?) XD

Luku 7: Juhlat

"Kuka on pätkä!?" huusi Edward Elric Stonien talon yläkerrassa.

"Sinä tietysti", Rachel vastasi tyynesti. Edward oli nyt opettanut hänelle alkemiaa jo viisi kuukautta, joten jonkinlaisia tuloksiakin syntyi. Rachel tosin lienisi jo paljon parempi alkemisti, jollei suuri osa opetus ajasta menisi hänen ja Edwardin riitelyyn.

"Mitääh!?"

"Edward, Rachel, voisitteko mitenkään keskeyttää riitelynne hetkeksi?" Harold kysyi ovensuusta. Molemmat käänsivät katseensa Haroldiin.

"Mitä nyt, Harold?" Edward kysyi yhä ärtyneenä Rachelin takia.

"Ystäväni järjestää taas juhlat huomenna, ja mitä enempi väkeä, sen parempi. Ja te kaksi tulette myös." Harold sanoi.

"Täh?" Rachel sanoi.

"En tasan tule!" Edward huusi. "Viimeksikin minua ja Noahia pidettiin parina.." hän lisäsi jupisten.

"Ettekö te muka ole?" Rachel kysyi leikillään. Kyllähän hän tiesi, etteivät Edward ja Noah olleet pari, mutta hän tiesi myös, että tämä ärsyttää Edwardia.

"No emme!" Edward karjaisi.

"Lopettakaa tappelu ja kuunnelkaa näin vaihteeksi", Harold tokaisi ja saikuinsaikin Edwardin ja Rachelin lopettamaan tappelemisen.

"Ne ovat tanssiaiset, ja koska meitä on nyt sopivasti kuusi, niin Edward menee Noahin kanssa ja Rachel Alphonsen. Hienoa, sovittu." Harold sanoi.

"Mitä!? Miksi Alin kanssa!?" Rachel huusi.

"Menetkö sitten mielummin Edwardin kanssa?" Harold kysyi.

"Hetkinen! Mitä tuo äijä sekoilee!?" Edward ajatteli.

"No hyi, en varmana!" Rachel huusi.

"No sitähän minäkin", Harold sanoi ja lähti. Rachel ja Edward katsoivat toisiaan. Edward huokaisi.

"Jatketaanko?" hän kysyi. Rachel vain nyökkäsi vastaukseksi.

XXXXX

Alphonse makasi vuoteellaan lukemassa kirjaa, jonka hän oli vaivihkaa vienyt veljensä laatikosta.

Hän oli niin syventynyt tekstiin, ettei huomannut kun Rachel tuli sisään. Hän havahtui vasta mustatukkaisen tytön vetäessä kirjan hänen käsistään.

"Hei!" hän huusi.

"Mitäs luet?" Rachel kysyi ja katsoi kirjan nimeä. Hän puhkesi nauramaan sen luettuaan.

"Romeo ja Juulia!? Et voi olla tosissasi!" hän hekotti.

Alphonse pisti kätensä puuskaan ja tokaisi: "Entä sitten? Se on hyvä kirja!"

"Älä viitsi, Al. Romanttista hömppää. Itse en ole lukenut, mutta olen kuullut tarpeeksi tietääkseni, että se on surkea." Rachel kertoi ja jatkoi nauramista.

Alphonse vain kohautti olkiaan. Hän nappasi kirjan takaisin Racheliltä ja jatkoi lukemista.

Rachel huokaisi. Hän käveli Edwardin vuoteen luo ja lysähti siihen. Kului kymmenen minuuttia, ja Rachel kyllästyi hiljaa olemiseen.

"Kuules, Al" hän aloitti. Alphonse siirsi katseensa kirjasta Racheliin. Hän kallisti päätään kysyvästi.

"Onko sinusta mukavaa mennä Haroldin ystävän juhliin?" Rachel kysyi.

"Kuinka niin?"

"Nehän ovat tanssiaiset! Emmehän me edes osaa tanssia." Rachel sanoi.

"Rachel, ei meidän tarvitse mennä jollet sinä halua. Ja kyllä minä osaan tanssia." Alphonse rauhoitteli. Rachel katsoi Alphonsea kummastuneena.

"Osaat vai?" hän kysyi.

Alphonse sulki kirjan ja laski sen pöydälle. Hän nousi istumaan ja sanoi: "Kun minä ja Ed olimme pieniä, leikimme usein naapurintytön kanssa. Hän pakotti silloin tällöin minut ja Edin myös tanssimaan."

"Pakotti?"

"Joo, jakoavaimella uhaten." Alphonse sanoi nauraen.

"Oliko hän Edin tyttöystävä?" tässä vaiheessa oli hyvä, ettei Alphonse juonut mitään, koska se olisi tullut samantien takaisin.

"Tyttöystävä? Ei nyt sentään, hän oli Edin mekaanikko." Alphonse sanoi.

"Mekaanikko?"

"Niin, hän rakensi ja korjaili Edin keinoraajoja. Tosin saattoihan heidän välillään olla jot-" Alphonsen lause keskeytyi, kun automail-nyrkki osui hänen päähänsä.

"Suu tukkoon, Al. Minun ja Winryn välillä ei ole eikä ole koskaan ollutkaan mitään." Edward ärähti.

"Niin niin", Alphonse sanoi ja pyöritteli silmiään. Edward oli aikeissa sanoi jotain, mutta Rachel ehti ensin: "Al, hän puhuu varmaan totta, sillä hänellähän on Noah."

Edwardin kasvot menivät punaiseksi.

"Minun ja Noahin välillä ei myöskään ole mitään!" hän huusi ja häipyi huoneesta pamauttaen samalla oven kiinni perässään.

Alphonse ja Rachel katsoivat hetken toisiaan ja alkoivat sitten nauramaan.

XXXXX


Oli jo myöhä ja Rachel kömpi vuoteeseensa. Hän mietti millainen huominen tulee olemaan. Hän ei ollut koskaan ollut juhlissa, eikä hän oikein osannut toimia isoissa ihmisjoukoissa. Mutta siitä huolimatta hän oli iloinen, että pääsi mukaan, vaikka kyseessä olikin tanssiaiset.

"Asiat voisivat olla huonomminkin… en sentään joudu tanssimaan Edin kanssa." Rachel ajatteli. Hän sulki silmänsä ja vaipui hitaasti uneen.

XXXXX


Aamulla Rachel heräsi iloisena ja pirteänä, vaikkei hän sitä kenellekkään myöntäisi. Oikeasti hän odotti juhlia kovasti. Hän puki päälleen ja lähti alakertaan oli jo aina tehnyt sen tähänaikaan aamusta.

"Onneksi tänään on vapaapäiväni, niin en tule olemaan väsynyt illan juhlissa." Rachel ajatteli.

"Aah, heräsitkin jo, Rachel. Olet ensimmäinen. Käy pöytään vain, minun täytyy lähteä töihin." Trina sanoi.

"Ensimmäinen? Eikö Haroldin, Edin ja Alin pitäisi jo olla töissä?" Rachel kysyi.

Trina pudisti päätään.

"Ed ja Al menevät tänään myöhemmin, ja Haroldilla on vapaapäivä." tämän kerrottuaan hän lähti.

Rachel otti ruokansa. Munia ja pekonia, tavallinen brittiläinen aamiainen. Hän istui pöydän ääreen ja alkoi syömään.

XXXXX


Edward tuli keittiöön juuri kun Rachel sai syötyä.

"Älä vain sano, että sinä kokkasit." hän sanoi unisena. Rachel näytti Edwardille kieltä.

"Se oli Trina, senkin torvi." hän sanoi. Edward mutisi jotain ja otti oman osuutensa aamiaisesta. Sitten hän meni pöydänääreen ja alkoi syömään.

"Ette kai te taas riitele?" sanoi keittiöön juuri tullut Alphonse. Edward ja Rachel mulkaisivat Alphonsea, ja se sai hänet vaikenemaan. Alphonse otti oman annoksensa ja meni pöydänääreen. Rachel puolestaan nousi pöydästä ja lähti lampsimaan huonettaan kohti.

"Ja toisilla vaan on vapaapäivä…" Edward mumisi samalla kun mussutti pekonia. Hän otti kulauksen vesilasistaan, kun ei kerran vieläkään suostunut juomaan maitoa.

XXXXX


Juuri kun veljekset olivat lähdössä töihin, Harold tuli alakertaan.

"Huomenta, pojat." hän sanoi.

Edward ja Alphonse katsoivat Haroldia.

"Eikö sinun pitäisi olla töissä?" Alphonse kysyi.

"Minulla on vapaapäivä, mutta pitäkää te hauskaa töissä." Harold sanoi ja meni keittiöön.

"Vai vielä hauskaa…" Edward mumisi lähtiessään Alphonse kintereillään.

XXXXX


Rachel huokaisi. Hän oli ollut todella innoissaan juhlista, mutta muisti nyt, ettei hänellä ollut juhlapukua. Sitten hän sai ajatuksen.

"Hmm… onnistuisikohan…" hän mumisi ja avasi vaatelokeronsa. Hän otti sieltä täysin tavallisen, punaisen mekon. Sitten hän asetteli sen päälle kaksi valkoista tyynyliinaa ja syntetisoi ne kiinni mekkoon. Ne minivät kaarella mekon ympäri, toinen vyötärön kohdalta ja toinen oli helmassa. Mekko ylettyi hänen nilkkoihinsa.

"Ei mikään mailman hienoin, mutta kelpaa…" Rachel pohti.

"Mitäköhän Noah aikoo käyttää juhlissa?" tämä kysymys sai hänet lähtemään Noahin huoneeseen ottamaan asiasta selvää.

XXXXX


Noah istui vuoteellaan lukemassa. Hän nosti katseensa Rachelin tullessa sisälle hänen huoneeseensa.

"Onko jokin vialla, Rachel?" hän kysyi.

"Ei, halusin vain tietää millaista pukua aiot juhlissa käyttää." Rachel vastasi. Noah laittoi kirjansa sivuun ja nousi vuoteeltaan. Hän meni vaatekaappinsa luo, avasi sen ja otti sieltä vaaleansinisen leningin, jossa oli paljon pitsiä ja röyhelöitä.

Rachel nyrpisti nenäänsä. Ei siksi, ettei hän olisi pitänyt Noahin puvusta –pikemminkin päinvastoin. Noahin pukuun verrattuna hänen omansa tuntui tiskirätiltä.

"No mitäpä tuosta, olenhan minä itse sentään Noahia kauniimpi. Puhumattakaan siitä, että minulla on paljon komeampi kavaljeeri." Rachel ajatteli. Hän oli aina pitänyt pikimustista hiuksistaan ja punaruskeista silmistään. Ja hänen mielestään tyhmänkin piti huomata, että Alphonse oli paremman näköinen kuin veljensä.

"Hieno", oli kaikki mitä Rachel sanoi.

"Haluatko, että laitan hiuksesi juhlia varten?" Noah kysyi. Rachel nyökkäsi. Hän istuutui pienen peilipöydänääreen ja Noah alkoi kampaamaan hänen hiuksiaan.

XXXXX


Illalla kun veljekset tulivat kotiin, he kävivät nopeasti suihkussa ja vaihtoivat juhlapuvut ylleen.

"Eikös sinulla ole tuon parempaa?" Rachel kysyi ivallisesti Edwardilta. Hän seisoi portaiden yläpäässä Noahin kanssa, kun taas veljekset olivat alhaalla.

"No eipä ole sinunkaan asussasi kehum-" Edward aloitti ennen kuin katsoi Rachelia, mutta kun hän sen teki, hän keskeytti lauseensa.

Rachel virnisti.

"Tykkäätkö?" hän kysyi. Edward nolostui ja käänsi punaiset kasvonsa poispäin.

"No en!" hän huusi. Rachel nauroi ja meni alas Noahin kanssa.

"Älä välitä Edistä, minusta sinä näytät hyvältä." Alphonse sanoi samalla punastuen hieman. Rachel virnisti. Hän meni Alphonsen luo, suuteli tätä poskelle ja sanoi: "Kiitti, Al. Ainakin joku täällä on herrasmies."

Alphonse lehahti tulipunaiseksi tyttöjen hihittäessä ja Edwardin nauraessa täyttäkurkkua.

"No eiköhän mennä, ettei myöhästytä." Trinan kanssa paikalle saapunut Harold sanoi.

He menivät juhliin kävellen, koska paikka oli lähellä ja Haroldin mielestä he kaikki eivät olisi mahtuneet hänen autoonsa.

XXXXX


Heidän päästyään perille he tervehtivät juhlien isäntää, jonka kanssa Trina ja Harold jäivät juttelemaan, kun taas Rachel ja muut siirtyivät sivummalle.

"Inhoan näitä juhlia", Edward valitti.

"No mikset jäänyt kotiin?" Rachel kysyi.

"Olithan sinäkin paikalla, kun Harold pakotti meidät tulemaan." Edward tuhahti. Alphonse katsoi veljeään ja kysyi: "Mutta Ed, mikä näissä nyt niin pahaa on?"

Edward oli aikeissa vastata, kun kuuli huudon: "Hei Ed, Noah! Pitkästä aikaa!"

Huutaja oli punatukkainen poika, jonka Edward ja Noah olivat tavanneet aiemmissa juhlissa.

"Siinä paha missä mainitaan…" Edward mutisi.

"Teitä ei olekaan näkynyt vähään aikaan", poika sanoi.

"Pää kiinni jo!" Edward ärähti. "Rachel, Al, tässä on David, todellinen idiootti." hän jatkoi.

"Sanoiko pätkä kenties jotain?" David sanoi tyynesti takaisin.

"En ole pätkä!" Edward ärähti.

"Oho… Edhän saa hillittyä itseään." Alphonse ajatteli kummastuneena. David virnisti ja kääntyi Rachelin puoleen. Hän kumarsi ja kysyi: "Lähtisikö arvon neiti tanssimaan?"

Edward ei pitänyt tästä. Rachel oli tullut mukaan Alphonsen seuralaiseksi, ei tuon idioottimaisen naistennaurattajan.

Rachel virnisti ja sanoi: "Kiitos mielelläni, mutta vain arvoiseni miehen kanssa."

David oli hölmistynyt: eihän hän yleensä pakkeja saanut.

"Siinäs kuulit, David, painu kuuseen!" Edward tokaisi.

"Ja ota tämä pätkä mukaasi!" Rachel lisäsi Edwardia osoittaen. Edward oli aikeissa huutaa, muttei ehtinyt kun Noah jo raahasi hänet tanssilattialle pois Rachelin lähettyviltä.

"Mitä sinä nyt…?" Edward kysyi hämillään. Noah ei sanonut mitään, joten Edward antoi periksi ja alkoi tanssia Noahin kanssa.

XXXXX


Alphonse ja Rachel seisoivat hiljaa syrjässä katsoen, kun muut tanssivat. Alphonse oli hyvä tanssija, kiitos Winryn pakkotanssituntien, mutta liian ujo pyytämään Rachelia tanssimaan. Rachel puolestaan oli surkea tanssia, eikä hänen ylpeytensä sallinut häntä menemään pyytämään Alphonsea tanssimaan.

"On tämäkin… olen ensimmäistä kertaa juhlissa, eikä ole mitään tekemistä." Rachel ajatteli tympääntyneenä.

"Rachel?" Alphonse sanoi hiljaa.

"No mitä?!" Rachel tiuskaisi vihaisesti. Alphonse hätkähti. Hän oli vihdoin päättänyt uskaltautua pyytämään Rachelia tanssimaan, mutta se rohkeus katosi samantien. Oliko Rachel vihainen hänelle jostain?

"E-ei mitään…" Alphonse sanoi hiljaa.

Rachel huokaisi.

"Sori, Al. Olen vain vähän hermostunut…" hän sanoi niin hiljaa, että Alphonse juuri ja juuri kuuli sen.

"Siksikö, ettet osaa tanssia?" Alphonse kysyi. Hänen ei ollut tarkoitus loukata Rachelia, mutta tämän ilmeestä päätellen niin pääsi käymään.

"Anteeksi, ei ollut tarkoitus lou-"

"Anna olla", Rachel sanoi ennen kuin Alphonse ehti sanoa lausetta loppuun. Hän tarttui tätä kädestä ja sanoi: "Tule, mennään tanssimaan."

Alphonse oli hämmästynyt.

"Mutta Rachel-"

"Mutta mitä? Tanssimaanhan sinä olit minua pyytämässä, vai mitä?" Rachel kysyi. Alphonse nyökkäsi nolona ja he menivät tanssimaan.

Tämä sopi Rachelillekin hyvin, koska hän sai Alphonsen myöntämään, että tämä oli ollut aikeissa pyytää häntä tanssimaan. Näin hänen ylpeytensä ei kärsinyt.

XXXXX


Ilta kului nopeasti, ja sen päätteeksi kaikki olivat ihan väsyneitä.

"Oliko sinulla hauskaa?" Trina kysyi Rachelilta kun he olivat matkalla kotiin.

"Joo", oli kaikki mitä Rachel sanoi, vaikka oikeasti hänen teki mieli huutaa olevansa onnellisempi kuin koskaan.