kiedo minut piikkihuopaan

kun kuolen nuorena

ja vereni vuodattakaa

maahan kauneimpien kukkien

viljelkää ruusutarha tahrojen takaa

kun on aikani paeta

kahleita

se mitä sinä pidät siunauksena

korruptoi minut pala kerrallaan

haluat tehdä elämästäni helvettiä?

olet yhdeksän vuotta myöhässä

minä olen jo myrkytetty

saastutan kaiken mihin kosken

likaisilla käsilläni

katseellani

kehollani

on turha enää rukoilla

yksikään ei suo armoaan insestisyntiselle

jonka kohtalo on nukkua alle neljänkymmenen

sikiö jota ei olisi koskaan pitänyt repiä kohdusta

vaikka vielä tartun elämään kynsin hampain huudan

älkää viekö minua pois älkää PYYDÄN

vaikka ennen pitkää katoan tältä planeetalta

kun sen teen

laskekaa minut kyynelten virtaan uneen