Varoitukset: Fluffia, tavallaan

Paritukset: KisaIta, tavallaan

Word count: 291


Itachia tympäisi sellaiset yöt kuin tämä. Sellaisilla öillä hän tarkoitti öitä, jolloin hän ei saanut unta sitten millään. Asiaa pahensi se, että samassa huoneessa nukkuva Kisame sai joka yö unta helposti ja nukkui kuin tukki aina aamuun asti, mikäli siis mitään epätavallista ei yöllä sattunut.

Näissä öissä oli myös se huono puoli, että niitä oli yleensä kolme tai neljä viikossa, eli Itachi sai yleisesti ottaen huonosti nukuttua kun taas hänen kumppanillaan ei ikinä ollut moista ongelmaa. Ainakaan Kisame ei ollut hereillä Itachin ollessa, eikä myöskään valittanut unettomuudesta niinä aamuina, jolloin Itachikin oli saanut yön nukutuksi kunnolla.

Onneksi oli kuitenkin eräs piristävä tekijä.

"Hngh, odota…" Kisame mumisi ja tavoitteli kattoa kohti yrittäen saavuttaa jotain, minkä vain hän näki. Itachin huomio keskittyi heti haimieheen.

Se piristävä tekijä oli, että Kisame puhui toisinaan unissaan.

"Ei…" Kisame jatkoi, jolloin Itachi nousi ninjamaisen hiljaa vuoteestaan, hiipi kumppaninsa sängyn luokse ja kyykistyi tämän likelle. Tämä oli ensimmäinen kerta pariin viikkoon, eikä Itachi aikonut menettää mitään.

"Älä vie niitä…" Kisame mutisi tuskastuneena ja Itachi kuunteli tarkkaavaisesti. Kuka vie ja mitä?

"Ei mun kalapuikkoja…" Kisame jatkoi, jolloin Itachi nosti toista kulmakarvaansa huvittuneena. Tämän yön uni kuulosti hauskalta.

"I-itachi?" Kisame yhtäkkiä sanoi, jolloin Uchiha luuli tämän jo heränneen, mutta huomasikin pian tämän puhuvan hänelle unessa.

"Mitä?" Itachi kuiskasi pehmeästi, toivoen, ettei herättäisi kumppaniaan nyt kun uni oli käymässä mielenkiintoiseksi.

"Dachi… sano Zetsulle ettei…" Kisame mumisi. Itachi kallisti kysyvästi päätään, muttei kysellyt tarkemmin. Hän päätti heittää arvauksen.

"Zetsu, anna Kisamen kalapuikot takaisin", Itachi kuiskasi käskevästi ja odotti. Lopulta Kisame hymyili leveästi.

"Kiitos, Dachi-chan…" tämä mutisi iloisena, huokaisi ja käpertyi kerälle sänkyynsä. Itachi katseli haimiestä vielä muutaman hetken, kunnes oli varma, että unissapuhelu taisi olla tällä erää ohi. Uchiha nousi ylös ja käveli hiljaa takaisin omalle vuoteelleen, jonne sitten kumman tyytyväisenä nukahti.