Ikäraja: T
Genre: yleinen, ystävyys, huumori
Varoitukset: yleinen kiusallisuus ja nolotus
Muut hahmot/maininta: mikrovaltiot/ Italia, Saksa
Kirjoittajan kommentti:
Hutt River selittää Sealandille ja Ladonialle, mitä sana "muhinoida" tarkoittaa. Eli toisin sanoen yksi yritykseni kiertää otsikkoa Making out. Versio 1 (se kirjaimellisempi tulkinta otsikosta) tulee myöhemmin.
Make out: (eng.) muhinoida (Making out, versio 3)
"Miksi he haluavat tehdä muhennosta?" Sealand ihmetteli ääneen.
"Koska ruoanlaittaminen yhdessä on romanttinen ele?" Ladonia veikkasi.
"Mutta he söivät jo aiemmin! Ja olivat selkeästi pussailemassa! Miksi he menisivät tekemään lisää romanttista ruokaa?"
"Mistä te puhutte?" Hutt River kysyi tullessaan Wyn kanssa kokouspaikalle. He olivat harvinaisen ajoissa. Yleensä Hutt River tuli viimeisenä tai toiseksi viimeisenä. Oli selkeästi hyvä, että hän oli alkanut tulla kokouksiin yhdessä Wyn kanssa.
"Tässä kirjassa on ihan outoja sanoja" Sealand sanoi kohotettuaan katseensa ylös ja tervehdittyään heitä.
"Se kirja on ihan tyhmä!" Ladonia puolestaan puhisi. "Sen kansi on ihan typerä ja hahmot ovat vielä typerämpiä. Heidän pitäisi olla jahtaamassa sitä jalokivivarasta eikä alkaa tuijottelemaan toisiaan silmiin kuin mitkäkin idiootit!"
"Mikä sana?" Hutt River kysyi. Sealandin ja Ladonian ihmettely oli kuulunut käytävään asti kokoushuoneen avoimesta ovesta ja hän oli ihmetellyt jo siellä mistä mahtoi olla kyse.
"Muhentaa."
"Muhentaa? Se on ruoanlaittamiseen liittyvä termi. Jotain hienonnetaan tai keitetään niin että se on aivan pehmeää. Muusia tai muhennosta" Hutt River selitti auliisti.
Sealand ja Ladonia katsoivat toisiaan. "Ei se sovi siihen."
"Eikö? Millainen lause se oli? Ja mikä kirja?"
Sealand väläytti kirjan kantta hukaten samalla kohdan, jossa oli ollut. Wy kääntyi ympäri.
"Minä käyn vessassa" Wy ilmoitti ja käveli ulos huoneesta. Sealand tai Ladonia ei kiinnittänyt siihen huomiota, mutta Hutt River tajusi, että tyttö oli luultavammin älynnyt, mikä sana oli kyseessä ja halunnut häipyä paikalta päästäkseen kuulemasta selitystä.
"Onko Wyllä kaikki hyvin?" Molossia vilkuili olkansa yli astuessaan huoneeseen. "Hän näytti hieman oudolta äsken, kun tuli vastaan."
"Hän meni käymään vessassa" Kugelmugel vastasi hajamielisen kuuloisena piirtäen koukistuneisiin polviinsa nojaavaan piirustuslehtiöön. Hutt River huomasi vasta nyt, että hänkin oli paikalla. Hän oli istunut huomaamattomana ja hiljaa seinustalla tähän asti.
Sealand selasi kirjaa nopeasti koettaen löytää kohdan, jossa oli äsken ollut. "Tässä! Tässä lukee…" Sealand kumartui lähemmäs kirjaa, "Tässä on mies ja hän sanoo 'minä haluan muhista kanssasi'. Mitä se oikein tarkoittaa?" hän kohotti katseensa ylös Hutt Riveriin.
Molossia jähmettyi. Hän oli jo kysymäisillään varsin painokkaasti mitä he oikein olivat lukemassa, mutta Hutt River elehti hänen suuntaansa, että hän olisi hiljaa.
"Minä luulen, että se sana on 'muhinoida'" Hutt River aloitti rauhallisesti. Sealand katsoi kirjaan uudelleen kasvoillaan tuiman keskittynyt ilme. Sitten hän kohotti päätään ja nyökkäsi. Hutt River nyökkäsi vastaan. "Oliko se mies juuri jonkun naisen kanssa vähän pussailemassa?"
"No oli! Vaikka heidän pitäisi jahdata sitä varasta!" Ladonia kiivaili. Hän oli kuunnellut ja seurannut Sealandin ja Hutt Riverin keskustelua yhtä tarkasti kuin Sealandkin.
Hutt River hymyili aivan vähän. "Okei, jos he alkavat muhinoida, niin seuraavaksi he alkavat pussailla oikein tosissaan. Niin että vaatteita lähtee. Muhinoida on toinen ilmaisu seksille. Tai sille mitä on siinä pussailun ja seksin välissä."
Oli sekunnin hiljaista.
"Yäk!" Ladonia julisti heti. Sealand näytti ensin ainoastaan hämmentyneeltä, mutta alkoi sitten punastua.
"Yäk!" Ladonia sanoi uudelleen. "Minä sanoin! Minä sanoin, että tuo kansi on ihan typerä, ja ettei noin typerän kannen sisällä voi olla mitään lukemisen arvoista!" hän kääntyi Sealandin puoleen.
"Kirjoja ei saa tuomita kansien perusteella" Sealand yritti puolustautua heikosti, vaikka tajusikin kuinka suuren virhearvion oli kirjan valitessaan tehnyt. Hutt River otti kirjan hänen käsistään.
"Mistä te saitte tämän?" hän kysyi lukien sen takakannen, joka löpisi jotain vuosia suvussa kulkeneesta arvokkaasta – ja mahdollisesti kirotusta (kuinkas muuten?) – amuletista, salaperäisestä varkaudesta, kauniista ja rikkaasta nuoresta perijättärestä, joka lupaa löytöpalkkion amuletin palauttajalle, ja ylimielisestä, mutta komeasta miehestä, joka koettaa kosia neitoa… Nämä ne eivät näytä koskaan muuttuvan, Hutt River mietti itsekseen.
"Koulussa tytöt ovat innostuneet noista" Sealand mutisi. "Tuo oli unohtunut luokkaan ja jalokivivarkaus kuulosti jännältä…"
Jalokivivarkaus oli saanut Ladoniankin kiinnostumaan ja siksi Sealand oli lukenut tarinaa ääneen kun he olivat odottaneet muita.
"Ymmärrän, siltä se kuulostaa minustakin" Hutt River totesi ja naputti sitten pientä merkkiä kirjan etukannen yläkulmassa. "Kirjoja ei pidä tuomita kansien perusteella, mutta jos niissä on tämä merkki, se yleensä tarkoittaa, että tarina on pohjimmiltaan romanttinen ja sisältää paljon pussailua ja sen sellaista. Näitä on lehtikioskissa hylly täynnä. Jossain vaiheessa monet tytöt ja naiset tykkäävät lukea niitä paljon." Hutt River ojensi kirjan takaisin Sealandille joka survoi sen suoraan reppuunsa.
"Hei, Wy! Mitä sinä täällä käytävässä istut?" Seborgan ääni kuului huoneen ulkopuolelta. Wyn vastaus ei erottunut, mutta heikko kuplamuovin poksahduksista kertova ääni kantautui kokoushuoneen hiljaisuuteen.
"Ciao! Oho, Hutt Riverkin on jo täällä! Olenko minä myöhässä? Miksi Wy on käytävässä?" Seborga täytti huoneen äänillä astuessaan sisään. "Aloitammeko me kohta?"
-…-…-...-
Kun kokous loppui, Kugelmugel avasi uudelleen piirustuslehtiön, johon oli piirtänyt odotellessaan kaikkien muiden tulevan paikalle. Molossia ja Hutt River kulkivat juuri ohitse hänen takaansa ja Molossian näki vilaukselta piirustukset. Hän tyrkkäsi Hutt Riveriä ja nyökäytti päätään.
Kugelmugelin oli täytynyt aavistaa heidät, sillä hän käänsi lehtiön kiinni ennen kuin kääntyi katsomaan taakseen. Hutt River oli ehtinyt kuitenkin nähdä kuvat.
"Liittyivätkö ne siihen kirjaan, jota Sealand luki aiemmin?" Hutt River kysäisi hymyillen.
Kugelmugel katsoi häntä pitkään kuin varmistuakseen tehtiinkö hänestä pilkkaa ennen kuin nyökkäsi ja avasi lehtiön uudelleen. Sivulla oli selkeästi kuvitusta kirjan tapahtumiin: kimmeltävä yksityiskohtainen koru; nainen kallion kielekkeellä pitkät hiukset ja vaalean mekon helmat tuulessa hulmuten; kuva silmistä, joiden ilme oli tuima, pistävä ja pelottava; suuren kukkivan puun oksasta roikkuva keinu; ja jostain syystä hahmotelma Italiasta ja Saksasta pussaamassa.
"Italia ja Saksa taitavat tykätä pussailemisesta?" Hutt River kysyi arvellen mielessään, että kuva liittyi hänen selitykseensä muhinoimisesta.
"Italia tykkää" Kugelmugel vastasi.
"Se on kiva. Olisitko sinä halunnut tietää miten kirja loppuu?"
Kugelmugel pudisti päätään. "En. Se ei ollut erityisen hyvä. Minä vain kokeilin mitä saisin piirrettyä siitä mitä kuulin."
"Ymmärrän. Minusta poimintasi ovat hyviä. Ne voisivat hyvin olla kirjan kuvitusta."
Kugelmugel ei nyökännyt eikä sanonut mitään, sulki vain lehtiönsä. Silti Molossia huomasi - ja tätä hän ei olisi tajunnut vielä silloin, kun he olivat tavanneet vasta pari kertaa - että lapsi oli tyytyväinen noustessaan penkiltään.
"Sinä hoidit sen aika taitavasti" Molossia antoi tunnutusta, kun he olivat ulkona. Hutt Riverin ilme näytti hajamieliseltä. Hän oli selkeästi ajatellut jo jotain muuta. "Äskeisen tilanteen" Molossia selvensi. "Ja sen, joka oli ennen kokousta. Tosi… luontevasti."
"Ai? Ai, minä vaan ajattelin, ettei heitä pidä nolata enempää. Tai pelotella tai kauhistella." Hutt River hulmautti viittaansa.
Molossia katseli Hutt Riveriä miettien mahtoiko toinen tajuta lainkaan, ettei aihe ollut kaikille yhtä helppo käsitellä. Luultavasti ei. Hyvin todennäköisesti ei.
"Sanoitko jotain?" Hutt River kysyi huomattuaan hänen tuijotuksensa.
"En. Ajattelin vain omiani" Molossia vastasi yksinkertaisesti.