Heipä hei! Tässä on Legend of the Airi (Water)-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Missä Momo on?" Airi mietti, kun hän ja hänen ystävänsä olivat pysähtyneet metsään pystyttääkseen sinne leirin. He aikoivat jatkaa matkaansa huomenna.

"Se taisi mennä tuonne", Kai osoitti oikealle.

Midori silitti Appan oikeaa kylkeä.

"Käydään katsomassa", Kasumi ehdotti.

"Hyvä on, mutta ollaan varovaisia siltä varalta, että täällä on Tulisotureita", Airi ehdotti hermostuneena.

Airi vilkaisi laskevaa aurikoa.

Kruooo! Metsästä kuului hieman karhea ääni. Se kuulosti tulevan oikealta.

"Tuo kuulostaa Momolta", Katara sanoi.

Käveltyään jonkin aikaa, Airi ja hänen ystävänsä näkivät, että puissa roikkui pieniä ja pyöreitä hakkejä, jotka oli tehty puista. Momo oli jäänyt yhteen häkkiin, ja kahdessä muussa häkissä oli apinoita.

"Rauhoitu, Momo!" Airi hyppäsi vasemmalla puolellaan olevan puun oksalle. Hän näki, että häkkien vaijerit oli kiinnitettyy kyseiseen oksaan, joten hän tatttui vaijeriin molemmilla käsillään ja alkoi laskea häkkejä maahan. Hän piti itsensä kiinni puun oksassa pitämällä jalkojaan oksan ympärillä. Lopulta hän hyppäsi alas. Hän siirsi molemmista käsistään ympärilleen tuulta, jotta hän laskeutuisi maahan pehmeästi.

Kun Katara ja Sokka avasivat häkit, Momo ja muut vangitut eläimet pääsivät vapaiksi.

"Onkohan tämä Tulikansan tekosia?" Airi kysyi katsoen häkkejä.

"Tulikansa taisi käyttää näiden häkkien sisällä olevia luumuja syttinä, jotta eläimet astuisivat ansoihin. He taisivat piilottaa kyseiset häkit näiden lehtien alla. Ilmeisesti ansa laukesi silloin, kun eläimet astuivat näiden lehtien päälle", Sokka katsoi maassa olevia puiden lehtiä. "Näyttää siltä, että emme voi leiriytyä tänne siltä varalta, että Tulikansan soturit ovat jossain lähellä. Kävelemme lenteämisen sijaan, sillä Zuko on hyvä esimerkki siitä, että Tulikansa voi nähdä lentobiisonin tosi helposti".

"Airi on Avatar, joten eikö hänen pitäisi olla johtajamme?" Katara kysyi.

"Airi voi olla Avatar, mutta ryhmä tarvitsee taktikon", Sokka sanoi. "Suosittelen itseäni tämän ryhmän taktikoksi".

"Hyvä on, Sokka. Mitä meidän pitäisi tehdä?" Airi kysyi.

"Kävelemme. Jos kävelemme metsässä, olemme käytännössä piilossa Tulikansalta", Sokka käveli vasemmalle muiden noudattaessa hänen esimerkkiään.

"Aika tylsää", Airi mietti, kun hän ja hänen ystävänsä olivat kävelleen jonkin aikaa.

Kun he olivat kävelleet jonkin aikaa, he huomasivat saapuneensa suoraan Tulikansan leiriin.

"Sokka, ensimmäinen yrityksesi johtajana ei tainnut sujua hyvin", Airi sanoi hermostuneena.

Tulisoturit tuijottivat Avataria ja hänen ystäviään, ennen kuin hyökkäsivät heidän kimppuunsa.

"Katara, huolehdi lapsista!" Airi huusi, kun eräs Tulisoturi heitti tulta häntä kohti. Airi nosti käsiään ylöspäin, ja siirsi Tulen kohti yhtä tynnyriä. Kabam! Tynnyri räjähti palasiksi.

"Tuossa tynnyrissä oli siis räjähteitä!" Sokka huusi ymmärrettyään tilanteen.

"Ajattelin ihan samaa!" Airi totesi.

"Vangitkaa Avatar!" Tulisoturien johtaja huusi ymmärrettyään Airin oikean henkilöllisyyden. Yllättäen hän pyörtyi.

"Mitä tapahtui?!" Kasumi kysyi.

Yllättäen erään puun oksalta hyppäsi alas 16-vuotias poika. Hän oli pitkä ja urheilullinen. Hänellä oli lyhyet, ruskeat hiukset. Hänen ihonsa oli ruskettunut ja hänen silmänsä olivat mustat. Hän piti suussaan ruohonkortta. Hän piti molemmissa käsissään koukkumiekkoja. Hänellä oli yllään ruskeasiniset vaatteet ja mustat kengät. Hän alkoi taistella Tulisotureita vastaan.

"Hän on taitava miekkailija!" Airi ajatteli uskomatta silmiään.

Yllättäen 8-vuotias poika, jolla oli päässään kypärä, hyppäsi erään Tulisoturin päälle. Hänellä oli yllään samanlaiset vaatteet, kuin miekkoja käyttävällä pojalla. Hän työnsi Tulisoturin kypärän hänen silmiensä päälle, minkä takia mies ei nähnyt eteensä.

Yllättäen erään puun oksalle hyppäsi poika, joka ampui jousipyssyllä. Nuolet osuivat Tulisoturien miekkoihin pudottaen ne maahan. Aseettomat Tulisoturit pakenivat.

Yllättäen eräs iso mies juoksi paikalle, ja heitti erään Tulisoturin maahan.

Seuraavaksi eräs tyttö juoksi paikalle. Hän taisteli Tulisotureita vastaan veitsen avulla.

Eräs Tulisoturi juoksi kohti Airia, mutta Airi heilautti käsiään sivulle tehden ympärilleen pyörremyrskyn, joka heitti Tulisoturin erään puun oksalle.

Sokka yritti taistella Tulisoturia vastaan bumeranginsa avulla, mutta miekkoja käyttävä poika potkaisi kysyisen soturin sivuun.

"Olisin voinut taistella häntä vastaan!" Sokka huusi.

"Sinun pitäisi olla nopeampi, jos haluat taistella Tulisotureita vastaan!" Miekkoja käyttävä poika sanoi.

Kun Tulisoturit olivat paenneet, Jet juoksi Kataran eteen:

"Hei!"

"Hei", Katara sanoi.

"Mitähän mieltä Haru olisi tuosta?" Airi mietti, ja käveli Kataran oikealle puolelle.

"Kiitos avusta. Kuka olet?" Airi kysyi Kataran edessä seisovalta pojalta.

"Olen Jet. Tässä ovat vapaustaistelijani. Sneers. Pitkula. Haisu. Vikinä ja Herttua. Miten jouduitte tähän tilanteeseen?" Jet kysyi.

"Uskoisitko jos sanoisin, että pakenemme Tulikansalta, ja tulimme sattumalta heidän leiriinsä?" Airi kysyi.

"Pakenette Tulikansalta? Miksi?" Jet kysyi.

"Koska Tulikansa etsii minua, sillä olen Avatar", Airi sanoi. "Nimeni on Airi".

"En osannut kuvitella, että tapaisin Avatarin", Jet sanoi.

"Mitä teit Tulisoturien johtajalle?" Kai kysyi. Hän, Midori ja Kasumi seisoivat Airin takana.

"Tainnutin hänet heittämällä tammenterhon hänen niskassaan olevaan herkkään pisteeseen, minkä seurauksena hän pyörtyi. Näin Sinun käyttävän Tulta ja Tuulta varsin hyvin", Jet sanoi Airille.

"Opettelen vielä Tulen käyttöä", Airi sanoi nopeasti. Hän ei tiennyt miksi, mutta jostain syystä Jetin katsominen sai kylmät väreet juoksemaan Airin selässä.

"Äiti sanoi, että ihmiset eivät aina ole sitä, miltä näyttävät. Zukon setäkin sanoi, että ihmisiä ei pidä arvioida ulkonäön perusteella. Yritän olla varovainen Jetin lähellä. Ihan vain varmuuden vuoksi", Airi mietti.

"Oletko miekkaillut kauankin?" Airi vaihtoi puheenaihetta.

"Pari vuotta", Jet sanoi.

Jetin ystävät alkoivat tutkia Tulisotureiden leiriä.

"Hei Jet, tämä tynnyri on täynnä räjähdemassaa!" Herttua huusi katsottuaan yhteen tynnyriin, ja nuuhkittuaan sen sisällä olevaa, vaaleanruskeaa massaa.

"Hienoa!" Jet sanoi.

"Ja tämä laatikko on täynnä karkkimassaa!" Vikinä nosti tynnyrin takana olevan, puisen laatikon syliinsä.

"Ottakaa molemmat mukaan. Niille voi olla käyttöä", Jet sanoi.

Vapaustaistelijat laittoivat laatikoita ja tynnyreitä lähellä oleviin, isoihin kärryihin.

"Meidän pitäisi mennä piilopaikkaamme, ennen kuin Tulisoturit palaavat", Jet sanoi.

"Meidänkin pitäisi mennä etsimään turvallinen leiripaikka", Airi sanoi.

"Piilopaikkamme on turvallinen. Haluaisitteko yöpyöä siellä?" Jet kysyi.

"Kyllä!" Katara sanoi innoissaan.

"Pitäisikö minun muistuttaa Kataraa Harusta?" Airi mietti.

Airi ja hänen ystävänsä seurasivat Jetin ryhmää, kunnes he pysähtyivät erään puun eteen. Puussa roikkui köysi, johon oli sidottu ranteen ympärille mahtuva silmukka.

"Sokka", Jet ojensi köyden Sokkalle.

Yllättäen Sokka nousi köyden vetämänä puissa olevien lehtien sekaan:

"Aaaaaa!"

Pian puusta laskeutui uusi köysi, jonka Jet ojensi Airille:

"Airi".

"Ei kiitos", Airi hyppäsi puun oksalle käyttäen käsiinsä siirtynyttä tuulta. Sitten hän hyppäsi toiselle oksalle ja siltä toiselle, kunnes hän laskeutui tosi ison, laudoista tehdyn puumajan lattialle. Kyseiseen puumajaan oli rakennettu silta läheisiin puihin, joissa oli lisää puumajoja.

"Tämäkö on Jetin piilopaikka? Pakko myöntää, että täältä näkee kauas", Airi ajatteli katsellen ympärilleen. Kun hän kääntyi ympäri, hän näki Jetin ja Kataran seisovan takanaan. Katara katsoi Jetiä punastuneena. "Haru ei ilahtuisi, jos hän kuulisi siitä, että Katara on kiinnostunut Jetistä".

Sitten Appa lensi puumajan vasemmalle puolelle kantaen Kasumia, Midoria ja Kaita selässään. Appan selässä olevat lapset hyppäsivät Airin eteen ja Airi näki, että Momo oli Kasumin oikealla olkapäällä.

"Tulet toimeen lasten kanssa", Jet sanoi Airille.

"Kiitos", Airi sanoi lyhyesti.

"Et ole juttutuulella, vain?" Katara kysyi Airilta.

"Vaelsimme koko päivän, joten minua väsyttää", Airi sanoi.

"Ymmärrän. On jo varsin myöhä", Katara sanoi.

Jet nyökkäsi.

Jet ja Katara kävelivät eteenpäin samalla, kun Sokka käveli Airin eteen.

"Sokka, onko tuossa Jetissä sinun mielestäsi jotain epäilyttävää?" Airi kysyi mahdollisimman hiljaa, jotta Jet ei kuulisi hänen ääntään.

Sokka nyökkäsi.

"Onko jokin vialla?" Katara kysyi nähtyään, että hänen ystävänsä vaikuttivat hermostuneilta.

"Jet, tällaisen puumajan rakentaminen kestää kauan. Oletko taistellut Tulikansaa vastaan useita vuosia?" Airi kysyi ja esitti ihailevansa puumajaa.

"Kyllä. Useita vuosia sitten Tulikansa valloitti lähellä olevan, Maan valtakunnan kylän, Gaipanin. Vapaustaistelijat ovat sittemmin taistelleet Tulikansan joukkoja vastaan", Jet sanoi.

"Olemme tehneet kaikkemme katkaistaksemme kaupungin toimituslinjat, ja lopullinen tavoiteemme on pakottaa Tulikansa lähtemään kaupungista pysyvästi", Vikinä sanoi.

"Kaikki, täällä asuvat Vapaustaistelijat ovat kärsineet Tulikansan takia. Tulikansa poltti Pitkulan kotikylän. Minä ja muut Vapaustaistelijat tapasimme Herttuan, kun hän yritti varastaa ruokaa leiristämme. Herttualla ei koskaan ollut kotia, oletettavasti hän jäi orvoksi nuorena Tulikansan takia", Jet sanoi.

"Onko Tulikansa tehnyt sinullekin jotain?" Katara kysyi Jetiltä.

"Tulikansa poltti kotikyläni ja tappoi perheeni, kun olin 8-vuotias", Jet sanoi.

"Minä ja veljeni Sokka menetimme äitimme, kun Tulikansa hyökkäsi kyläämme", Katara sanoi.

"Olen pahoilleni, Katara", Jet sanoi.

"Pyrkiikö Jet kostamaan Tulikansalle sen, mitä he tekivät hänen perheelleen?" Airi mietti.