Heipä hei! Tässä on Moon's Soldier-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Asura seisoi vuorella, ja katsoi kylää, jossa Kanna asui.
Sää oli aurinkoinen.
"Tule Asura, mennään", Taizō sanoi tullen paikalle Asuran serkkujen kanssa. "Mennään vain huolettomalle matkalle".
"Uh-huh", Asura kääntyi Taizōn puoleen sulkien silmänsä, ja pitäen samalla molempia käsiään puuskassa.
"Asura, aiempi yrityksesi puhua kyläläisille järkeä oli kyllä yrityksen arvoinen, vaikka he eivät kuunnelleetkaan sinua", Atsushi sanoi.
"Jos olet huolissasi, niin livahda vain sinne, ja tuhoa puu", Taizō osoitti kukkulan huipulla olevaa Shinjun juurta vasemmalla etusormellaan. "Sinulla on valta tehdä niin, vai mitä?"
"Mutta sitten kyläläiset saattavat joutua vaikeuksiin", Asura sanoi.
"He kärsivät varmasti, mutta kuolevat lopulta", Taizō sanoi.
"Voi joo", Asura sanoi katsoen Shinjun juurta mietteliäänä. "Isä ei sanonut tuhonneensa Shinjua kauan sitten".
"Häh?" Taizō sanoi.
"Kun äitini, ja kaksi enoani sinetöivät isoäitimme pois täältä, niin Shinju näytti kuulemma vain katoavan silloin", Serenity sanoi.
(Asura's flashback)
"Indra, Asura, menette kukin äsken mainitsemilleni maille ja ratkaisette kaikki siellä esiintyneet ongelmat", Hagoromo sanoi. Hän istui Tenjin kartanon harjoittelu-huoneessa olevalla puu-korokkeella.
(End of the Asura's flashback)
Maisema muuttui kallioksi, jolla Asura seisoi nyt serkkujensa, ja Taizōn kanssa.
Asura näytti hieman yllättyneeltä.
"Isä sanoi, että minun pitäisi tulla tänne ratkaisemaan täällä ilmennyt ongelma", Asura sanoi.
"Hei hei...Toivottavasti et saa mitään outoja ajatuksia", Taizō sanoi.
"Ongelman ratkaisemiseksi ei ole muuta tapaa, kuin kaivaa tänne kaivo", Asura sanoi.
"Oletko tosissasi? Kuulit jo aiemmin sen vanhan miehen sanat. Tällä alueella on kiinteä kallioperä, minkä takia et voi kaivaa tänne kaivoa", Taizō sanoi.
"Kyllä...mutta isä sanoi minulle kerran...", Asura sanoi.
(Asura's flashback)
Asura seisoi isänsä, setänsä, ja tätinsä kanssa Shiron haudan edessä.
Sää oli aurinkoinen.
"Ninshun voima, jonka olet perinyt...Sen käyttämiseen ei ole käsikirjaa. Vain sinä voit päättää sen, että kuinka sitä käytetään", Hagoromo sanoi Asuralle.
(End of the Asura's flashback)
"Se riippuu meistä...", Asura ajatteli. Sitten hän katsoi serkkujaan, ja Taizōa hymyillen samalla päättäväisesti:
"Olen päättänyt. Aion tehdä sen, mikä on mielestäni oikein!"
"Häh?" Taizō yllättyi hieman.
"Vaikka se veisi minulta vuosia!" Asura käveli vähän eteenpäin, ja pysähtyi.
Maisema muuttui Tenjin kartanon etupihaksi, jolla eräät Hagoromon oppilaat juoksivat eteenpäin kohti Tenjin kartanon ympärillä olevan puu-aidan avattua porttia.
Sää oli aurinkoinen.
"Se on Indra-sama!"
Lopulta Hagoromon oppilaat pysähtyivät, ja katsoivat eteensä kävelevää Indraa.
Indralla oli yllään vaaleanruskea matkaviitta. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja ruskeat sandaalit. Hänellä oli yllään harmaa pusero. Hänellä oli käsissään vaaleanharmaat käsisuojaimet.
"Indra-sama on palannut!"
"Jätetään puhe-osuus Indra-samalle! Hän on jo palannut!"
"Olen iloinen nähdessäni sinut kunnossa", Futami sanoi Indralle.
"Missä Asura on?" Indra kysyi pysähtyen samalla Futamin eteen.
"Hän, ja serkkusi eivät ole vielä palanneet kotiin", Futami sanoi.
"Ymmärrän", Indra sanoi. Hän oli aktivoinut Sharinganinsa äskettäin.
Maisema muuttui Kannan kylän lähellä olevaksi kukkulaksi, jonka huipulla Shinjun juuri oli.
Sää oli aurinkoinen.
Kanna käveli vuoren rinnettä pitkin alapäin kantaen samalla selässään polttopuita eräänlaisella puu-telineellä.
Sitten Kanna pysähtyi, ja käänsi katseensa oikealle nähdäkseen Taizōn, joka käveli hieman eteenpäin kantaen samalla sylissään isoa, vaaleanruskeaa kangas-säkkiä, jonka hän laittoi lopulta maahan.
"Onko se...? Voisiko olla niin, että hän on?!" Kanna sanoi kävellen eteenpäin.
Kraks! Maasta nousi ylöspäin savua räjähdysten takia.
Taizō katsoi maassa olevaa, isoa kuoppaa jossa Asura, Atsushi, ja Shimizu kaivoivat parhaillaan kyseisen kuopan pohjaa syvemmäksi tuuli-elementin tekniikoidensa avulla.
Asuran, ja hänen serkkujensa kaivama kuoppa oli jo aikuisen miehen kokoinen, ja tosi leveä.
Asuran, Atsushin, ja Shimizun vaatteet olivat hieman likaantuneet sieltä, ja täältä.
Taizō piti molempia käsiään lantiollaan Kannan juostessa samalla paikalle.
"Asura!" Kanna huusi, ja Taizō katsoi Kannaa.
"Oh, Kanna!" Asura sanoi.
"Mitä sinä teet?!" Kanna kysyi.
"Etkö huomaa?" Asura sanoi kävellen ylös kuopasta. "Kaivamme tänne kaivoa".
"Huoh!" Asura pyyhkäisi otsaansa oikealla kädellään uupuneena.
"Oletko tosissasi?" Kanna kysyi katsoen samalla maahan äskettäin kaivettua kuoppaa.
"Kyllä", Asura sanoi. "Jos teillä on vettä, niin sitten teidän ei enää tarvitse luottaa Shinjuun".
"Se on mahdotonta", Kanna sanoi. "Kyläläiset ovat yrittäneet kaivaa vuosia. Ja he eivät ole koskaan löytäneet vettä".
"Kerroin sen jo hänelle. Mutta kun hän saa idean, niin hän ei kuuntele", Taizō sanoi.
"Sillä ei ole väliä, onko se mahdollista vai ei. Olen päättänyt tehdä sen. Sitä paitsi, kun olimme tutkineet tätä maastoa jonkin aikaa niin Atsuhi ja Shimizu löysivät täältä vesilähteen, mutta se vesilähde on syvällä tämän kallioisen maaston sisällä", Asura sanoi. "Nähdään, Kanna".
Asura käveli takaisin kuoppaan, ja jatkoi kuopan kaivamista.
Kraks! Kuopasta nousi taas ylöspäin savua.
"Oletteko te neljä...tyhmiä?" Kanna kysyi hymyille himan.
"Voisin olla...Mutta hän on varmasti", Taizō hymyili hieman katsoen samalla Asuraa.
"Asura on avulias, ja ystävällinen", Serenity sanoi kävellen paikalle kantaen samalla paikalle ruskeita, itse tekemiään tikapuita. Hän oli tehnyt kyseiset tikapuut äskettäin.
Asuran, Atsushin ja Shimizun käsiin siirtyi vaaleansinistä chakraa, jonka avulla he kaivoivat kuopan pohjaa koko ajan syvemmäksi, ja syvemmäksi.
Asuran käsiin näytti ilmestyvän vaaleansinisestä chakrasta koostuva chakra-pallo, jonka hän iski maahan. Asuran käyttämän tekniikan chakraa kulki Asuran oikean posken ohi aiheuttaen pienen haavan Asuran oikeaan poskeen.
Asura näytti mietteliäältä.
"Vaikka se kestäisikin vuosia, niin teen sen", Asura ajatteli.
Maisema muuttui kallioiseksi maastoksi, jossa Serenity, ja Taizō katsoivat Kannan tavoin kuopasta ylös nousevaa savua.
Maisema muuttui Tenjin kartanoksi.
Sitten maisema muuttui Tenjin kartanon harjoittelu-huoneeksi.
Hagoromo istui harjoittelu-huoneen etuseinän edessä olevan puu-alustan päällä, ja Futami istui puu-alustan oikealla puolell.
Indra käveli huoneeseen, ja kumarsi isälleen.
Indralla oli jaloissaan harmaat housut, ja ruskeat sandaalit. Hänellä oli yllään harmaa pusero. Hänellä oli käsissään vaaleanharmaat käsisuojaimet.
"Olen palannut", Indra sanoi katsoen isäänsä Sharinganillaan.
"Tervetuloa takaisin. Kuinka tehtävän suorittaminen meni?" Hagoromo kysyi.
"Tein juuri niin kuin minulle sanottiin", Indra sanoi.
Hagoromo nyökkäsi.
"Koitko tehtävän suorittamisen aikana mitään ongelmia?" Hagoromo kysyi.
"Ei. Rauha on palannut kylään", Indra sanoi.
"Hagoromo-sama, Indra-sama on palannut ensimmäinen. Mikä tarkoittaa sitä, että seuraajanne Ninshun johtajaksi on", Futami sanoi.
"Ei, en ole kiinnostunut siitä, että kuinka nopeasti asiat ratkaistiin", Hagoromo nousi seisomaan. "Odotan Asuran palaamista. Sitten päätän sen, että kuka on seuraajani Ninshun johtajana. Sopiiko se sinulle, Indra?"
"Kyllä", Indra sanoi nyökäten Futamin tavoin.
Hagoromo käveli huoneen vasemmalle puolelle.
Indra hymyili hieman.
"Indra, hienoa, että olet kunnossa. Et kai satuttanut itseäsi tehtäväsi aikana?" Serenity kysyi seisoen Hamuran kanssa huoneen oikealla puolella olevan seinän edessä.
"En, Serenity-täti. Olet aina ollut kova huolehtimaan", Indra sanoi.
"Se johtuu siitä, että välitän sinusta tosi paljon", Serenity sanoi. "Muuten Indra, kun palasit 10-vuotiaana eräänä päivänä kotiin vuorilta saatuasi Sharinganisi, niin vaikutit silloin hieman hermostuneelta. Tapahtuiko metsässä jotain pelottavaa sinä päivänä sen kyseisessä metsässä silloin tapahtuneen villisika-tapauksen lisäksi?"
"Mitä tarkoitat?" Indra kysyi.
"Kun molemmat veljeni, ja minä olimme 18-vuotiaita, niin kuulimme silloin eräältä kyläläiseltä sen, että erään So no Kunin vuoren ympärillä vaelteli valtava karhu. Näimme sen karhun käydessämme vuorilla sinä päivänä tarkistamassa joen ylävirassa silloin ilmenneen ongelman, mutta eräs ystävämme, jonka tapasimme sinä päivänä, ajoi sen karhun pois paikalta. Ajattelin äsken sitä, että näitkö sinä sen äsken mainitsemani karhun ollessasi metsässä sinä päivänä, kun sait Sharinganisi", Serenity sanoi.
"En nähnyt sinä päivänä mitään karhua ollessani metsässä", Indra sanoi.
"Hyvä", Serenity sanoi.
Maisema muuttui So no Kunin öiseksi metsäksi.
Taivaalla oli kalpea puolikuu, ja tähtiä.
Indara käveli metsässä eteenpäin.
Indralla oli nyt yllään samanlainen takki, kuin isällään. Hänellä oli lantiollaan tummansininen vyö. Hänellä oli jaloissaan mustat housut, ja mustat kengät.
Indran vasemmalla puolella olevasta puusta putosi lehti, joka laskeutui kevyesti maahan. Ja Indra pysähtyi silloin, ja katsoi sitten vasemmalle. Kun Indra katsoi vasemmalle, niin hän arveli hänelle tosi usein, salaa puhuneen, mustan olennon saapuvan kohta tälle paikalle.
"Siitä on ollut jonkin aikaa, kun näimme viimeksi, Indra", Hieman ivallinen ääni sanoi kaikkialta. "Voi? Olet pahalla tuulella. Etkö tullut tänne tapaamaan minua?"
Indra katsoi taakseen nähdäkseen mustan olennon, jolle Indra oli puhunut 10-vuotiaasta asti. Kyseisellä olennolla oli nyt yllään samat vaatteet, kuin ennenkin.
"Olen tietoinen kaikesta, tiedäthän. Sinä olet tehnyt täsmälleen, niin kuin Hagoromo halusi. Mutta hän ei ole silti tyytyväinen. Hagoromon tulevat näkemykset Ninshusta eivät ole sinun tulevaisuutesi", Musta olento sanoi.
Puista putosi lehtiä, jotka laskeutuivat kevyesti maahan, ja tuuli kevyesti.
Indra katsoi mustaa olentoa hieman tyytymättömänä.
Maisema muuttui Tenjin kartanoksi, jonka katolla, ja etu, ja takapihalla oli nyt lunta.
Sää oli aurinkoinen, ja hieman kylmä.
Puiden oksilla, ja Tenjin kartanon puu-aidan päälläkin oli lunta.
Indara harjoitteli Tenjin kartanon etupihalla Taijutsua erään Hagoromon oppilaan kanssa.
Sitten Indra alkoi harjoitella isänsä toisenkin oppilaan kanssa.
Sitten maisema muuttui Tenjin kartanoksi, mutta nyt oli kevät.
Sää oli aurinkoinen, ja lämmin.
Eräiden kirsikkapuiden vaaleanpunaisia terälehtiä lensi kevyen tuulen mukana ympäriinsä.
"Taitonne ovat parantuneet", Indra sanoi harjoitellen Tenjin kartanon lähellä olevalla alueella isänsä oppilaiden kanssa.
Indra katsoi isänsä oppilaita. Indra oli jopa aktivoinut Sharinganinsa.
"Ei väliä mitä tapahtuu, sillä me kaksi tuemme sinua, Indra", Hagoromon toinen oppilas sanoi.
"Minä muistan teidän sananne", Indra sanoi.
Maisema muuttui Tenjin kartanon etupihaksi.
Maisema muuttui Tenjin kartanon harjoittelu-huoneeksi, jossa Hagoromo, ja Futami puhuivat.
Hagoromo istui harjoittelu-huoneen etupuolella olevalla puu-korokkeella, ja Futami istui harjoittelu-huoneen lattialla, parin metrin päässä Hagoromon edessä.
"Hagoromo-sama, on kulunut vuosi siitä, kun Asura-sama lähti omalle matkalleen. Mutta hän ei vieläkään ole palannut kotiin. Oppilaanne ovat levottomia. Ehkä teidän pitäisi jo päättää seuraajanne Ninshun tulevana johtajana", Futami sanoi.
"Ymmärrän sen", Hagoromo sanoi.
"Kukaan ei vastusta Indra-samaa", Futami sanoi. "Miksi vaaditte silti Asura-saman odottamista?"
"Älä huoli. Asura palaa pian", Hagoromo sanoi.
"Muuten, se aiemmin mainitsemani, musta olento on taas alkanut seurata Indraa. Näin sen mustan olennon eilen illalla tämän kartanon lähellä olevassa metsässä dojutsuni avulla silloin, kun Indra palasi eilen kotiin harjoiteltuaan yksin vuorilla", Serenity sanoi istuen Hamuran tavoin Tenjin kartanon harjoittelu-huoneen takapuolella olevan seinän edessä.
"Taasko?" Hamura kysyi.
Serenity nyökkäsi:
"Olin eilen illalla tämän kartanon terassilla silloin, kun Indra palasi tänne harjoiteltuaan yksin vuorilla".
Tap tap!
Hagoromo katsoi Hamuran, Serenityn, ja Futamin kanssa Tenjin kartanon pääsisäänkäynnille nähdäkseen eräiden Hagoromon oppilaiden tulevan harjoittelu-huoneeseen kiireellisesti. He näyttivät innostuneilta.
"Hagoromo-sama!"
"Mitä tapahtuu?" Futami kysyi.
Maisema muuttui Tenjin kartanon etupihaksi.
"Indra-sama!" Eräs Hagoromon oppilas huusi juosten Tenjin kartanon lähellä olevalle alueelle, jossa Indra harjoitteli parhaillaan eräiden isänsä oppilaiden kanssa. "Asura-sama, ja serkkunne ovat palanneet kotiin!"
Indra näytti hieman uteliaalta.
Maisema muuttui Tenjin kartanon etupihaksi, jolla Futami, ja eräät Hagoromon oppilaat juoksivat kohti Tenjin kartanon puu-aidan ympärillä olevaa, avattua porttia. He pysähtyivät, ja näyttivät jopa hieman yllättyneiltä.
Asura käveli Tenjin kartanon ympärillä olevan puu-aidan avatusta portista sisälle yllään samat matkavaatteet, kuin hänen lähtiessään omalle matkalleen. Hänen serkkunsakin olivat hänen seurassaan, kuten Taizōkin. Mutta Heidän seurassaan oli nyt Kanna, ja muitakin ihmisiä, joilla oli mukanaan matkustamiseen tarvittavia koreja, ja laukkuja.
"Hei!" Asura sanoi hymyillen.
"Se ei ole vain Asura-sama, ja hänen serkkunsa! Heidän kanssaan on niin paljon muitakin! Tunnistan Taizōn, mutta keitä muut ovat?"
Hagoromo käveli veljensä, ja siskonsa kanssa Tenjin kartanon terassille hymyillen hieman.
"Joten hän on palannut", Hagoromo sanoi.
"Olet järkevä omien poikiesi suhteen", Joku sanoi oikealta, ja Hagoromo katsoi oikealle nähdäkseen terassin portaiden oikealla puolella olevasta ruukusta esiin tulleen Gamamarun.
"Luulen, että tämä vesipurkki on nähnyt päivänsä. Minun on sanottava se, että Asuran tehtävän suorittaminen kesti kauan. Nuorempi poikasi on hyvin kömpelö. Mutta hänen joustavuutensa on jotain yllättävää", Gamamaru sanoi hypättyään terassin oikealla puolella olevaan maahan. Gamamaru oli tullut So no Kuniin ihan äskettäin.
"Käskin sinun pitää mielessä omat toimesi", Hagoromo sanoi.
"En tehnyt mitään", Gamamaru sanoi. "Katsoin vain poikiesi edistymistä heidän tehtäviensä aikana, ja siinä kaikki. Haluan kuitenkin kertoa sinulle jotain. Se koskee sitä kylää, jossa Indra suoritti oman tehtävänsä".
Hagoromo näytti hieman huolestuneelta.
"Tervetuloa takaisin", Futami sanoi kumartaen Asuran joukkiolle.
"On hienoa olla taas kotona. Oletteko voineet hyvin?" Asura kysyi pyshädyttyään ryhmänsä kanssa Futamin eteen.
"Kyllä. Olen iloinen, että myös sinä, ja serkkusi näytätte voivan hyvin, Asura-sama. Mene katsomaan Hagoromo-samaa", Futami katsoi taaksepäin.
"Mitä? Eikö hän ole jo päättänyt valita isoveljeäni seuraajakseen Ninshun tulevana johtajana?" Asura kysyi. "Onko isä edelleen samaa mieltä, kuin aiemminkin?"
"Kyllä. Hagoromo-sama on odottanut paluutasi koko ajan, Asura-sama", Futami sanoi.
"Ymmärrän", Asura sanoi.
("Hagoromo halusi tietää sen, että miten Asura oli suorittanut oman tehtävänsä, ennen kuin Hagoromo valitsisi seuraajansa josta tulisi Ninshun seuraava johtaja", Queen Serenity sanoi.)