Heipä hei! Tässä on Moon's Soldier-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Tenjin kartanon katon lähellä leijui alaspäin vaaleanpunaisia kirsikan kukkia.
Sää oli aurinkoinen.
Maisema muuttui Tenjin kartanon harjoittelu-huoneeksi, jonka oikean, ja vasemman seinän edessä istui Hagoromon oppilaita harjoittelu-huoneen lattialla. Futami istui huoneen oikealla puolella olevan seinän edessä eräiden Hagoromon oppilaiden tavoin.
Hagoromo istui harjoittelu-huoneen etupuolella olevalla puu-korokkeella. Serenity istui Hagoromon oikealla puolella, ja Hamura istui Hagoromon vasemmalla puolella.
Indra istui Hagoromon edessä olevalla lattialla.
Sitten Indra katsoi taaksepäin nähdäkseen Asuran kävelevan serkkujensa, Taizōn ja uusien ystäviensä kanssa Tenjin kartanon pääsisäänkäynnistä sisälle. Asuralla, hänen serkuillaan, Taizōlla ja Asuran uusilla ystävillä oli vieläkin yllään samat matkavaatteet, kuin aiemminkin.
Indra oli äsken aktivoinut Sharinganinsa.
"Isä, olen palannut", Asura sanoi pysähtyen Indran oikealle puolelle.
Asuran serkut, Taizō, ja Asuran uudet ystävät istuivat harjoittelu-huoneen takaseinän edessä olevalle lattialle.
"Sinusta on tullut hyvin arvokas, Asura", Hagoromo sanoi.
"Väsyimme odottamaan sinua", Indra sanoi veljelleen.
"Anna anteeksi, isoveli", Asura sanoi istuen veljensä oikealle puolelle. "Vahvuuteni tasolla tarvitsin paljon enemmän aikaa kylässä ilmenneen ongelman ratkaisemiseksi".
"Keitä seurassasi olevat ihmiset ovat?" Hagoromo kysyi katsoen Asuran uusia ystäviä.
"Voi, kyllä", Asura sanoi, ja katsoi taaksepäin. "Nämä ovat eräitä kyläläisiä. He kaikki auttoivat serkkujani, ja minua tehtävän suorittamisessa. Ja ovat nyt arvokkaita ystäviäni".
"Kuulimme tästä kylästä, ja halusimme nähdä sen, joten seurasimme Asura-samaa tänne", Kanna sanoi.
"Ymmärrän. Tervetuloa So no Kuniin", Hagoromo sanoi. "Asura, anna minun kuulla sinun tarinasi".
"Kylä, jossa kävin, luotti Shinjun voimien täyttämään vesilähteeseen. Joten päätin kaivaa sinne kaivon", Asura sanoi.
Maisema muuttui Kannan kylän lähellä olevaksi vuoristoksi, jossa Asura, ja hänen serkkunsa kaivoivat maahan kaivamaansa kuoppaa koko ajan isommaksi, ja isommaksi. Nyt kuopan reunalle oli pystytetty tikapuita, joiden alapää oli kuopan pohjalla.
Taizō, ja Kanna seisoivat maahan kaivetun kuopan reunalla katsoen samalla Ōtsutsuki-serkusten tekemän työn edistymistä.
Sää oli aurinkoinen.
Dhak! Kuopasta nousi esiin savua.
"Asura! Kaivatteko sinä, ja serkkusi todella tänne kaivoa?" Kanna kysyi kävellen hieman lähemmäs.
Asura, ja hänen serkkunsa näyttivät hieman uupuneilta.
"Se on päätökseni", Asura sanoi.
Dhak! Ōtsutsuki-serkukset jatkoivat kaivon kaivamista.
Kanna näytti hieman epäröivältä, ja sulki silmänsä.
Maisema muuttui kauemmaksi vuoristoksi, jolla Gamamaru seisoi tarkkailemassa Ōtsutsuki-serkusten parhaillaan tekemän työn edistymistä.
Maisema muuttui kyläksi, jossa Kanna käveli kohti kylän johtajan taloa.
Maisema muuttui kylän johtajan taloksi, jossa kylän johtaja puhui kolmelle miehelle. Sitten miehet, ja kylän johtaja katsoivat Kannaa, joka oli äsken tullut taloon. Kanna nyökkäsi miehille.
Maisema muuttui Kannan kylän lähellä olevaksi vuoristoksi, josta nousi esiin savua sieltä, missä Asura oli nyt serkkujensa, ja Taizōn kanssa kaivamassa kaivoa.
Sitten maisema muuttui kyläksi, jossa Kanna käveli muiden kyläläisten kanssa kohti vuoristoa. He pitivät käsissään kuokkia, ja muitakin, kaivamiseen tarkoitettuja työkaluja.
Maisema muuttui vuoristoksi, jossa Asura työskenteli yhä serkkujensa, ja Taizōn kanssa.
Kuoppa oli nyt isompi, ja Taizō kiipesi kuopan reunalla pystytettyjä tikapuita pitkin ylös kuopasta. Hän kantoi selässään isoa, vaaleanruskeaa kangaspussia, jonka hän laski maahan. Hänellä oli hartioillaan harmaavihreä liina, jolla hän pyyhki kasvoistaan hikeä pideltyään ensin selkäänsä molemmilla käsillään.
Asuran serkutkin kiipesivät ylös kuopasta kuopan reunalle pystytettyjä tikapuita pitkin, ja hetkin kantoivat selissään isoja kangaspusseja, jotka he laskivat maahan.
Sitten Asuran serkut, ja Taizō näkivät vuoristoon tulevat kyläläiset.
Asura kiipesi tikapuita pitkin ylös kuopasta kantaen samalla selässään isoa kangaspussia, ja nähdäkseen saman kuin serkkunsa, ja Taizō.
"Mitä helvettiä? Ovatko he palanneet heittämään meitä kivillä?" Taizō kysyi katsoen kyläläisiä hieman ärtyneenä. Hän oli kävelemässä kohti kyläläisiä, mutta Asura laittoi oikean kätensä Taizōn vasemmalle olkapäälle.
"Odota", Asura sanoi ystävälleen.
Kyläläiset pysähtyivät lopulta Asuran joukkion eteen.
Asura laski kantamansa säkin maahan, ja katsoi ryhmänsä tavoin paikalle äsken tulleita kyläläisiä.
Kyläläiset kävelivät lopulta eteenpäin.
"Te", Asura sanoi lopulta.
"Autamme sinua".
"Haluamme tehdä sen, koska se tehdään meidän kylämme vuoksi".
"Jos voit, niin voisitko opettaa meille myös Ninshua?"
Asura katsoi serkkujaan, ja Taizōa, ja sitten kyläläisiä.
"Uh-huh!" Asura rapsutti takaraivoaan vasemmalla kädellään näyttäen hieman yllättyneeltä. "Teen parhaani".
"Autamme sinua, ja teitä kaikkia", Serenity sanoi.
Atsushi, ja Shimizu nyökkäsivät.
"Kiitos", Asura sanoi.
Kanna hymyili kylän johtajan tavoin.
Maisema muuttui vuoristoksi jossa Asura, ja hänen serkkunsa, ja Taizō istuivat kyläläisten tavoin ympyrässä, ja pitivät toisiaan käsistä Asuran ja hänen serkkujensa jakaessa samalla chakransa kyläläisille ja Taizōlle. He olivat sulkeneet silmänsä.
Sää oli aurinkoinen.
Sitten maisema muuttui vuoristoksi, jossa Asura, ja hänen serkkunsa auttoivat kyläläisiä, ja Taizōa harjoittelemaan Ninshun käyttämistä.
Sää oli aurinkoinen.
Eräät ihmiset tekivät käsimerkkejä, ja heidän käsiinsä ilmestyi nyrkkien kokoista tuulta, ja tulta, sekä salamoita. Kyläläiset näyttivät hieman yllättyneiltä.
Kannan, ja erään nuoremman tytön käsiin ilmestyi vaaleanvihreänä hohtavaa chakraa. Kanna, ja nuorempi tyttö näyttivät ilahtuvan hieman.
Maisema muuttui vuoristoksi, jossa Asura työskenteli serkkujensa, Taizōn ja kyläläisten kanssa kaivon rakentamisessa.
Gamamaru makasi kauempana vuoristossa oikealla kyljellään.
Sää oli aurinkoinen.
Kuopan päällä oli nyt isoja puu-keihäitä, joiden alapäät oli kiinnitetty maahan. Puu-keihäiden yläpäähän sidotun koukun, ja köyden avulla nostettiin maata pois kuopasta. Kuopan yläpuolella oli pari lautaa, joiden päällä kyläläiset seisoivat tarkkailemassa kaivuutyön edistymistä. Eräät kyläläiset kantoivat kangaspusseissa maata kauemmas kuopasta.
Maisema muuttui kuopaksi, jonka sisäseinämiin oli kiinniteetty puinen kehikko.
Asura työskenteli serkkujensa, ja kyläläisten kanssa kuopassa kaivaen samalla kuoppaa syvemmäksi Ninshun avulla. Asuran käsistä ilmestyi koko ajan vaaleansinistä chakraa. Ja vieläpä tosi nopeasti.
Maisema muuttui vuoristoksi, jossa Taizō, ja kyläläiset kantoivat kiviä kauemmas kuopasta.
Sää oli aurinkoinen.
Sitten maisema muuttui kuopaksi, josta nostettiin uusi korillinen maata ylös, ja jonka pohjaa kaivettiin koko ajan syvemmäksi.
"Kaikki, pyydän olkaa hiljaa!" Asura nosti yllättäen oikean kätensä ylemmäs.
Kaikki katsoivat Asuraa yllättyneinä.
Asura kumartui alemmas kuunnellakseen maan alapuolelta äsken kuulemaansa ääntä.
"Mikä hätänä, Asura?" Taizō kysyi katsoen samalla kuoppaan.
"Kuulitteko sen?" Asura kysyi nousten samalla istumaan polvilleen. Sitten hän katsoi kauopan pohjalla olevaa maata uudelleen. "Tuo ääni kuulosti ihan vedeltä. Atsushi, tarkistaisitko asian?"
"Kyllä", Atsushi sanoi aktivoiden Byakuganinsa. Nyt hän näki maiseman mustavalkoisena. Hän näki kuopan alapuolella olevan maan alla liikkuvaa vettä. "Olemme nyt tosi lähellä Asuran aiemmin mainitsemaa vesilähdettä".
Kaikki näyttivät uteliailta.
Asuran nosti molemmat kätensä ylemmäs, ja hänen molempien kämmentensä väliin ilmestyi vaaleansininen chakrapallo, jonka hän iski nopeasti kuopan pohjaan. Kraks! Maahan ilmestyi monia halkeamia, ja lopulta Asuran nyt käyttämän tekniikan alapuolelle ilmestyi Asuran tekniikan kokoinen reikä, johon Asura työnsi oikeassa kädessään pitämänsä tekniikan, ja samalla oikean kätensä kokonaan. Kun Asura otti oikean kätensä pois äsken tekemästään reiästä, niin kyseisestä reiästä nousi nopeasti esiin ruskeaa vettä.
"Se on vettä!" Asura sanoi hymyillen.
"Mitä se on?"
"Mitä tapahtui?"
Asura kiipesi serkkujensa, ja kyläläsiten tavoin kuopan reunaa vasten nojaavia tikapuita pitkin ylös kuopasta, ja katsoi sitten vedellä nopeasti täyttyvää kuoppaa tyytyväisenä.
Kaikki hymyilivät.
"Tuohan on!" Kanna sanoi, ja katsoi sitten oikealle puolelleen kävelevää Asuraa hymyillen.
"Vettä!"
"Löysimme vettä!"
"Me teimme sen!"
"Me teimme sen!"
"Sinä teit sen, Asura!" Kanna sanoi halaten Asuraa.
"Me teimme sen!" Asura hymyili. "Me teimme sen!"
Kaivon kuopan viereen oli aiemmin kaivettu pieniä ojia, joita pitkin äsken löydetty vesi siirtyi nyt pitkin kylää muodostaen kylän vasemmalle puolelle ison järven äsken löydetyn veden muuttuessa samalla kirkkaammaksi.
Maisema muuttui lääketieteelliseksi-klinikaksi.
Sää oli aurinkoinen.
Asura, Kanna, nuori tyttö, ja eräs vanha nainen olivat nyt lääketieteellisen-klinikan sisällä, ja paransivat Kannan äitiä vaaleanvihreä chakran peittäessä heidän kätensä.
Taizō, ja Asuran serkut katsoivat tilannetta seisoen huoneen lattialla.
Lopulta Kannan äiti yritti avata silmänsä, ja hänen käsissään olevat, valkoiset juuret katosivat kokonaan. Sitten hän liikutti sormiaan, ja avasi silmänsä, jotka olivat ruskeat.
"Äiti", Kanna sanoi itkien.
Kannan äiti tarttui vasemmalla kädellään Kannan oikeaan käteen heti, kun Kannan äiti oli parannettu kokonaan:
"Kanna".
"Äiti!" Kanna halasi äitiään iloisena.
Asura hymyili.
Maisema muuttui iltaiseksi kukkulaksi, jonka päällä oleva Shinjun juuri paloi.
Aurinko oli laskemassa.
Asura katsoi serkkujensa, Taizōn, ja kyläläisten kanssa palavaa Shinjun juurta. He olivat äskettäin päättäneet polttaa Shinjun juuren.
"Olemme vihdoin vapaat kirouksesta", Kylän johtaja sanoi kuulostaen helpottuneelta.
Kaikki olivat tyytyväisiä.
Asura, ja hänen serkkunsa katsoivat yhä palavaa Shinjun juurta.
Maisema muuttui Tenjin kartanon harjoittelu-huoneeksi.
"Ymmärrän. Joten levittämäsi Ninshu on pelastanut monia ihmisiä", Hagoromo sanoi kuulostaen ylpeältä.
"Kyllä", Asura sanoi.
"Hienoa, että sait uusia ystäviä, Asura. Yhteistyö on tärkeää", Serenity hymyili.
"Kyllä, Serenity-täti", Asura sanoi, ja katsoi sitten Kannaa.
Kanna hymyili.
"Nimeän nyt seuraajani Ninshun seuraavaksi johtajaksi", Hagoromo sanoi. "Se, joka ottaa nyt Ninshun haltuunsa, on..."
Kaikki katsoivat Hagoromoa uteliaina.
Indra näytti itsevarmalta, ja nyt hän ei käyttänyt Sharinganiaan.
Asura näytti hieman uteliaalta.
"Asura!" Hagoromo sanoi.
Kaikki näyttivät yllättyneiltä.
"Hagoromo-sama!" Futami sanoi yllättyneenä.
"Miksi?! Minulla ei ole läheskään sellaisia Ninshun taitoja, kuin isoveljelläni on! isoveljeni, ja minun taitojeni ero on mittaamaton!" Asura huusi.
"Olen tehnyt päätökseni", Hagoromo sanoi.
"Kerro minulle se, että miksi olet tyytymätön minuun", Indra sanoi isälleen.
"Sain hiljattain kuulla sen, että kylä, jonne olin lähettänyt sinut suorittamaan oman tehtäväsi, on melkein tuhoutunut", Hagoromo sanoi.
Indra näytti yllättyneeltä.
"Mitä? Miten?!" Asura kysyi.
"Et kai tuhonnut kyseisessä kylässä ollutta Shinjun juurta väkisin?" Futami kysyi Indralta.
Indra aktivoi Sharinganinsa, ja katsoi sitten Futamia pelottavasti:
"Näytänkö tyhmältä?"
Futami hermostui hieman nähtyään Indran Sharinganissa olevan, vihaisen katseen.
"Kerro minulle se, että mitä teit oman tehtäväsi aikana", Hagoromo sanoi Indralle.
"Tein saman asian, kuin Asura", Indra sanoi katsoen veljeään. "Annoin kyseisessä kylässä asuville ihmisille heidän haluamansa veden, ja käsittelin Shinjua. Ainoa ero oli se, että tein sen yksin".
"Ja se vaikutti suorittamasi tehtävän tulokseen hyvin dramaattisesti. Se johtui siitä että kun olit lähtenyt kylästä, niin kyläläiset taistelivat vesi-oikeuksistaan, ja tuhosivat itsensä", Hagoromo sanoi.
Indra näytti tyytymättömältä.
"Helpolla tavalla saavutettu onnellisuus ei koskaan kestä kauan", Hagoromo sanoi. "Mutta Asura työskenteli kylän ihmisten rinnalla avatakseen polun yhteistyön saavuttamiseen. Kovaa, ansaittua onnellisuutta on vaikea tuhota. Ja kuten tätisi Serenity sanoi äsken, niin yhteistyö on tärkeää. Indra, sinulla on upea voima, joka tunnetaan nimellä Sharingan. Asura on kypsynyt, mutta häneltä puuttuu vielä voima. Indra, lainaa voimiasi Asuralle tästä eteenpäin, ja kasva tukemaan Ninshua", Hagoromo sanoi.
Indra näytti katkeralta, ja puri hammastaan. Hän näytti hetken ajan siltä, kuin hän aikoisi puhua isänsä kanssa jostain, mutta Indra pysyikin hiljaa. Indra nousi seisomaan, ja käveli kohti Tenjin kartanon pääsisäänkäyntiä.
Hagoromon muut oppilaat katsoivat Indraa hieman hermostuneina, mutta sitten Hagoromon kaksi oppilasta nousi seisomaan, ja lähti sitten seuraamaan Indraa.
"Isoveli", Asura sanoi hieman huolissaan.
("Hagoromo toivoi sitä, että Indra alkaisi jossain vaiheessa tukea Asuraa, mutta Indra ei kuitenkaan koskaan hyväksynyt isänsä tekemää päätöstä tehdä Asurasta Ninshun seuraava johtaja. Olihan Indra esikoisena luonnollinen valinta Ninshun seuraavaksi johtajaksi isänsä jälkeen. Indrasta tuli katkera, ja hän alkoi jopa kadehtia veljeään. Mutta kukaan ei kuitenkaan osannut odottaa sitä, että miten kateellinen Indra oikeasti oli pikkuveljelleen, tai että mitä siitä mahtaisi lopulta seurata", Queen Serenity sanoi.)