Nykyhetki, San Francisco, päivämäärä 1.2.1996 klo 9:00 Charlien talo
Oli kulunut suunnilleen kuukausi, kun Sashan täti Victoria mätki Charlieta laukulla, sillä oli yllättänyt Charlien nuolemasta Sashan pyhyyttä. Victorian pentu oli siepattu, jonka Charlie ja Sasha pelastivat, ja saivat annettua sieppaajalle opetuksen. Veljeskunta oli särkynyt johtajan jäätyään rankkurille kiinni. Charlie ja Sasha edelleen ovat yhdessä ja seurustelevat vakavasti, jonka kaikki jo tiesivät. Gerta oli palannut lomalta takaisin töihin, sillä hänen lomansa oli loppunut.
Charlie oli palannut viime yöllä treffien jälkeen omalle kämpille, sillä viime yö oli hänen viimeinen poikamiehenä. Herätyskello soi, johon Charlie heräsi omasta sängystä, sammutti hälytyksen ja nousi sängyn reunalle istumaan, silmät edelleen ristissä. Valvominen oli mennyt hieman myöhään, sillä Charlie oli purkanut paineita yksin, tiedät kyllä miten. Hetken herättyään Charlie nousi sängystä ylös ja suuntasi kylpyhuoneeseen. Kylpyhuoneen valo häikäisi silmiä, jonka vuoksi Charlie joutui suojaamaan tassullaan valon häikäisyä. Hetken päästä silmät tottuivat valoon, joten häikäisyä ei enää ollut. Avattuaan peilikaapin, Charlie otti hammasharjan ja tahnan. Muovimukiin laski haaleaa vettä, kostutti harjaa mukissa. Kostuttamiseen jälkeen puristi tahnaa harjaan ja aloitti hampaiden pesun. Kahden minuutin päästä, Charlie hörppäsi mukista vettä, purskutti sitä jonkun aikaa ja kurnauksen jälkeen sylki pois. Charlie pesi mukin ja harjan, jonka jälkeen jätti ne kuivumaan ja poistui kylpyhuoneesta.
Charlie käveli keittiöön valmistakseen aamiaista, avasi jääkaapin ja päivitteli, kun ei ostanut eilen mitään aamuksi syömistä. Edes aamulehteä ei tullut, kahvikin loppu. Charlie on tottunut saamaan aina aikaisin aamulla joko kahvia tai teetä. Charlie hetken päästä muisti, että oli tarkoituksella tyhjentänyt varaston, sillä tänään on hänen muuttopäivä Sashan luokse. Aikaa jäi sitten viimeisten asioiden pakkaamiselle, jonka Charlie aloittikin.
Charlie sai hetken päästä pakattua loppuun, sillä hänen omaisuus mahtui yhteen mustaan urheilukassiin. Charlie nosti kassin selkäänsä ja hihnan kiersi kainalon ja niskan takaa. Kantaminen olisi helppoa kahdella jalalla, mutta tähän aikaan aamusta ei voinut ihmisten ilmoilla kulkea kuin ihmiset. Annabellen varusteita Charlie ei voinut käyttää, sillä ne olivat jääneet Sashan luokse. Ainoa ratkaisu oli kävellä kahvilaan normaalisti. Onneksi kassi ei kuitenkaan ollut painava, muuten kantaminen olisi ollut neljällä jalalla yhtä tuskaa.
Avattuaan oven, Charlie kääntyi katsomaan viimeistään kertaa sisälle. Muistot palautui hänen mieleen, kuinka hän laiskotteli usein sohvalla, ja kuinka Annabelle ilmestyi tehtävänannon kanssa suureen kellon. Sasha on myös vieraillut Charlien talolla, myöskin yöksi jäänyt usein. Charlie kääntyi takaisin ulospäin ja sulki oven perässä.
"Heipä hei poikamies arki. Elämä, täältä tullaan." Charlie ajatteli mielessään.
Kadulla tuli vastaan kaksi nuorta Collieta. Ensimmäinen oli valko musta ruskea sekoitus jolla on vaaleanpunainen kaulapanta. Toinen oli täysin vaaleanruskea, päälaessa oli valkoinen raita, joka jatkui leuan alta kohti rintaa ja mahaa. Hänellä ei ollut kaulapantaa tai se oli peittynyt turkin sekaan.
"Huomenta neidit. Eikö olekin kaunis aamu?" Charlie tervehti tyttöjä.
"Huomenta Barkin. Kyllä todellakin on." Vastasi valko musta ruskea Collie.
Kun Charlie ohitti tytöt, kuiskasi toinen Collie ensimmäiselle. "Eikös olekin Barkin melko seksipommi?
"Kyllä vain, olen kuullut, että hänen varusteensa on melkoinen." Vastasi ensimmäinen Collie toiselle.
"Tekisin ihan mitä vain, että saisin paritella hänen kanssaan." Vastasi toinen Collie ensimmäiselle.
"Irlanninsetteri on todella onnekas saadessaan tollasen uroksen." Lisäsi Ensimmäinen Collie.
Flea Bite-kahvila, klo 9:30
Kahvilassa riitti elämään, sillä asiakkaita oli riittänyt aamusta asti. Gerta oli palannut lomaltaan takaisin töihin, joten Sashan ei tarvinnut olla yksin. Sasha puuhaili iloisesti laulaen tiskin luona. Gerta taisi tietää, mistä Sashan iloisuus johtuu. Varovasti Gerta lähestyi Sashaa.
"Sinä se olet aamusta asti kuin Naantalin aurinko." Gerta huomautti.
"Tänään on syytäkin." Sasha vastasi ja lauleskeli samalla pyyhkien pöytiä.
"Tänäänkö se tapahtuu?" Kysyi Gerta, arvaten jo vastauksen.
"Tänään. Charlie ja minä muutamme viimein yhteen. Ei enää yksinäisiä öitä." Sasha vastasi.
"Charlie on tosiaan muuttunut." Gerta totesi.
"Kyllä vain, hän on eri koira nykyään. Olen antanut lempinimen hänelle, Herra Täydellinen koira." Sasha vastasi.
"Anteeksi kun utelen, olen jo vanha, joten nuorten rakkaus ihastuttaa. Oliko neuvosta apua?" Kysyi Gerta varovasti.
"Höpsis, et sinä vanha vielä ole. Charlie säikähti ja joutui melkein paniikkiin sillä raukka onkin neitsyt vielä. Minua kävi häntä sääliksi." Sasha naureskeli.
"Johan nyt, ei olisi Charliesta uskonut. Hänellä ei ole sitten hätää, kun hänellä on kaltaisesi rinnalla." Gerta totesi.
Sasha hieman hymyili, alkaen muistelemaan uutta vuotta ja Charlien reaktiota. Juuri kun Sasha oli sanomassa jotain, puhelin alkoi soida Sashan takana. Sasha kääntyi puhelimen suuntaan ja nosti luurin. Gerta poistui paikalta tekemään töitä.
"Flea Bite-kahvila, Sasha puhelimessa."
"Hei kulta, äiti täällä." Katya iloitsi.
"Hei äiti, miten tiesit soittaa tänne?" Sasha ihmetteli.
"Gerta kertoi eilen, että olet aamulla paikalla. Ehditkö puhua?" Katya kysyi.
"Sinulle minulle on aina aikaa. Miten siellä?" Sasha kysyi.
"Sitä samaa, isästäsi ole huolissaan. Hän ei oikein, miten sen sanoisi, ollut iloinen siitä, kun sai tietää Charliesta." Katya harmitteli.
"Kuinka niin?" Sasha kysyi huolestuneella äänellä.
"Isäsi oli raivoissaan kuultuaan, että Charlie on sekarotuinen. Hänelle se on jostain syystä tärkeää. Tätisi on toista maata, vaikka on sukua isällesi. Victoria ihan jumaloi Charlieta, kun isäsi sai tietää Charliesta. Victoria jopa puolusti Charlieta, mutta isäsi ei vakuuttunut." Katya vastasi.
"Pistääkö isä välit poikki?" Sasha kysyi surullisella äänellä.
"Ei tietenkään lapsi rakas. Hän oli vain raivoissaan. Hänestä ei ole teille mitään harmia, pidän siitä huolen." Katya lohdutti.
"Entä sinä?" Sasha kysyi.
"Minulla ei ole häntä mitään vastaan. Eikä ole koskaan ollutkaan. Taidat tosiaan rakastaa häntä?" Katya kysyi.
"Kyllä ja välitän hänestä erittäin paljon. Muutamme tänään yhteen asumaan. Hän on tosi huomaavainen ja kiltti, jopa niille, jotka häntä kohtaan ovat olleet julmia. Sinun pitäisi tavata hänet, kiinnyt häneen välittömästi. Et kuitenkaan saa häntä profiloida, vaikka oletkin psykologi." Sasha vastasi nauraen, täten jo rauhoittuneena.
Sashan äiti repesi nauramaan. Ensimmäistä kertaa hän joutuu ottamaan käskyjä vastaan tyttäreltään.
"Yritetään, ammattitaudille ei voi joskus mitään." Katya vastasi.
"Ai niin, oli mulla varsinaisesti asiaakin. Veljesi Daniel on tulossa käymään siellä päin. Kuulemma joku epäselvä itsemurha juttu. Daniel kuuli myös Charliesta, jonka otti mielestäni sen melko rauhallisesti. Vaikka hän on tullut isääsi, hän ei kuitenkaan ole niin ankara." Katya jatkoi.
"Voi hyvä tavaton. Kaikkea sitä sattuu." Sasha kauhisteli.
"Sanopa muuta. Täälläkin päin siitä puhutaan. Puhutaan, että asiassa olisi toinen osapuoli mukana." Katya totesi.
"Toivottavasti ei kukaan tuttu." Sasha toivoi.
"Toivottavasti ei, Daniel aikoi tiedustella asiasta ja katkaista turhilta huhuilta siivet. Mutta mun täytyy lopettaa, kerro Charlielle terveisiä. Tuo joku päivä näytille hänet." Katya sanoi.
"Minä kerron, isälle myös. Tulemme käymään lomalla sielläpäin. Charlie on puhunut siitä." Sasha vastasi.
Sasha hyvästeli äitinsä ja lopetti puhelun. Luurin laskemisen jälkeen, huokasi syvästi helpotukseksi. Sasha oli pelännyt, miten vanhempansa reagoisi hänen poikaystävään. Gerta palasi takaisin nähtyään, että Sasha lopetti puhelun.
"Kaikki hyvin kultaseni?" Gerta kysyi.
"Joo, suurin murhe lähti pois. Isä ei niin kuulema ollut iloinen Charliesta. Äiti ainakin on sentään minun puolella. Veljeni Daniel tulee käymään työasioissa. Huolettaa, hyväksyykö hänkään Charlieta." Sasha vastasi epäilevällä äänellä.
"Älä huoli, Charlie on rakastettava persoona. Jos ei heti, niin ajan kanssa ainakin. Kyllä isäsikin hänet vielä hyväksyy." Gerta lohdutti.
Hetken päästä Charlie asteli sisälle kahvilaan hieman järkyttyneenä, urheilukassi selässään ja tallusteli kohti tiskiä, varovasti ja hitaasti. Sasha huomasi poikaystävänsä saapumisesta ja ilahtui. Iloisuus ei kestänyt kauan, sillä Sasha näki Charlien mielentilan. Gerta havahtui Charlien mielentilasta.
"Onko Charliella kaikki hyvin?" Gerta tiedusteli.
"En osaa sanoa, onkohan jotain sattunut?" Sasha vastasi.
Charlie pudotti laukun lattialle penkin oikealle puolelle ja istui vakio tuolille hyvin järkyttyneenä, tassut nyrkissä ja katse niissä. Myös Gerta oli huomannut tilanteen ja asteli paikalle.
"Huomenta muru, onko kaikki hyvin?" Sasha kysyi.
Charlie ei vastannut mitään, vaan istui hiljaa, järkyttynyt ilme kasvoillaan. Sasha lähestyi Charlieta ja silitti hänen kämmeniään.
"Onko jotain sattunut?" Sasha kysyi hellyttävällä äänellä.
Charlie istui yhä hiljaa ja keräsi voimia vastaamiselle.
"Muistatteko bulldogin nimeltään Jack?" Charlie kysyi.
"Muistamme kyllä. Eikö hän ole sinun vuokranantaja?" Gerta kysyi.
"Oli." Charlie vastasi.
"Mitä tarkoitat?" Sasha kysyi.
"Löysin hänet tänä aamuna kuolleena." Charlie vastasi.
Sasha ja Gerta järkyttyivät uutisen. Kyseinen bulldog on vieraillut kahvilassa usein ja oli jopa tuttu. Sasha halasi Charlieta kyyneleet silmissään. Charlie istui järkyttyneenä hiljaa paikallaan.
Puolen tunnin päästä
Kahvilassa oli pari asiakasta jäljellä, joita Gerta palveli. Sasha oli vienyt Charlien ruokakomeroon juttelemaan. Ruokakomero sijaitse keittiön puolella ja oli kooltaan 5 metriä molempiin suuntiin. Charlie istui lattialla, Sasha häntä vastapäätä.
"Kun astelin sisään, näin sen kammottavan näyn. Verta oli joka puolella ja Jack makasi osittain sohvalla. Kaikki asiat ovat nyt ihan sekaisin, enkä saa asuntoa luovutettua pois." Charlie kertoi, pyyhkien kyyneleitä.
"Voi muru, kyllä me tästä selvitään." Sasha lohdutti, ottaen Charlien tassuista kiinni.
"Älä murehdi muuttoa. Hoidetaan tämä asia pois alta." Sasha jatkoi.
Charlie katsoi kyyneleet silmissään Sashaa, kunnes Sasha yllättäen suuteli. Charlie yllättyi tästä, nopeasti eläytyi suudelmaan. Sasha otti molemmilla tassullaan Charlien päästä kiinni ja kellahti selälleen lattialle, vetäen Charlien mukanaan. Charlie asettui Sashan viereen kyljelleen ja suuteli himokkaasti Sashaa.
"Rakastan sinua Sasha." Charlie sanoi.
"Minäkin sinua Charlie." Sasha vastasi.
Sashan tassut hyväilivät Charlien kehoa, siirtyen pikku-Charliin. Ollessaan kyljellään, kasvot Charlieta päin, Sasha aloitti varovasti hieromaan Charlien kookasta tuppia.
"Olet niin iso." Sasha voihki suudelmille.
"Sasha, ei sinun tarvitse. Voin tehdä sen yksinään." Charlie totesi.
"Tämä on minun velvollisuus tyttöystävänä. Hyväile vapaasti minua." Sasha vastasi.
Tämän kuultuaan Charlie aloitti vasemmalla tassullaan hyväilemään Sashan mahassa olevia nännejä, siirtyen pikkuhiljaa Sashan häpyä kohti. Sasha vaimeasti voihki ja suudelmien aikana oli saanut pikku-Charlien heräilemään. Ollessaan puolessa välissä, Sasha aloitti runkkaamaan siitintä ja voihki Charlien hyväilylle. Charlie voihki runkkaukselle, Sashan nuollessaan kaulaa. Hetki keskeytyi, sillä oveen koputettiin.
"Sasha, Charlie? Anteeksi, kun häiritsen keskusteluanne, mutta tarvitsen apua." Gerta pahoitteli.
"Tulen heti." Sasha vastasi.
Gerta poistui paikalta, jolloin Sasha kuiskasi.
"Anteeksi rakas. Pakko mennä, jatketaan myöhemmin loppuun." Sasha pahoitteli.
"Ei se mitään, tulen kohta avuksi." Charlie lohdutti.
Charlie puski Sashaa päällään, näyttääkseen tarkoittavan sanojaan. Sasha antoi suukon poskelle ja poistui ruokakomerosta. Charlie jäi hetkeksi odottamaan erektion laantumista. Siittimen laskeuduttuaan, Charlie nousi ylös ja poistui komerosta.
11:13
Kahvilan ryysä oli laantunut. Charlie istui vakio tuolilla, Sashan seuranaan. Sasha pyyhki tiskiä, jutellen Charlien kanssa.
"Miten täällä päivä muuten on mennyt?" Charlie kysyi.
"Sitä samaa. Asiakkaita on riittänyt sopivasti." Sasha vastasi hymyillen.
"Ai niin muru, miten sinun aamu on alkanut?" Sasha kysyi hymyilevä ilme kasvoillaan.
"Muuten hyvin, mutta en ole syönyt vielä mitään. Ehditkö tehdä tilauksen minulle?" Charlie kysyi varovaisesti.
"Tottakai sinulle aina ehdin. Aamulta jäi pari paistettua kananmunaa, pekonia ja lenkkiä. Käykö ne?" Sasha vastasi korjatessaan kampausta tahallaan seksikkäästi.
"Käyvät erittäin hyvin. Ai niin, unohdin melkein kokonaan." Charlie vastasi muistaen jotain.
Charlie kaivoi kassista ruskean pussukan, jossa oli 20 luuta. Asetti pussukan tiskille.
"Meinasin unohtaa ihan kokonaan kuitata luuvelkani tänne. Siinä ne olisi." Charlie sanoi ojentaen pussukan Sashalle.
Sasha nosti pussukan ja laski sen tiskin taakse.
"Ei sinun olisi tarvinnut, en ole enää pitänyt velkaasi ylhäällä." Sasha totesi lähestyen samalla flirttaillen seksikkäästi.
"Halusin aloittaa täältäkin puhtaalta pöydältä, kun olemme jo pitkällä suhteessa." Charlie vastasi lähestyessä Sashan lähentelyyn.
Sasha tiesi, että Charlie pitää siitä, kun härnää Charlieta seksikkäästi. Sasha alkoi hieromaan Charlien kättä.
"Haluaisin tehdä valituksen." Charlie leikkimielisesti totesi.
"Mistä herra Barkin haluaa tehdä valituksen?" Sasha tiedusteli lähtiessään leikkiin mukaan, samalla lähestyen enemmän.
"Asiakkaita ahdistellaan seksuaalisesti julkisella paikalla." Charlie vastasi ja lähestyi Sashaa samalla hymyilen.
"Pitää tehdä heti rankkoja toimenpiteitä. Joudun pistämään sinut aisoihin." Sasha vastasi hymyillen.
Kaksikko olivat lähestyneet suutelu etäisyydelle.
"Mitä minä olen tehnyt, olenko tehnyt jotain väärää?" Charlie tiedusteli flirttailevalla äänellä.
"Joudun rankaisemaan sinua senkin hurmuri." Sasha vastasi samalla aikeissaan suudella Charlieta.
"Odotan innolla." Charlie totesi vastassaan Sashan tulevaan suudelmaan.
Juuri kun Charlie ja Sasha melkein suutelivat toisiaan, kuului pienen koiranpennun valitus.
"Yök, hankkikaa huone."
Charlie ja Sasha kääntyivät katsomaan, sillä ääni oli tuttu.
"Timmy?! Mitä sinä täällä teet?" Kysyi Sasha iloisesti.
Charlie nosti Timmyn tiskille samalla kutittaen Timmyn mahaa muutaman sekunnin. Timmy nauroi.
"Hei pikkumies, eikö sinun pitäisi olla toipumassa leikkauksesta?" Charlie kysyi ollessaan iloinen Timmyn vierailusta.
"Charlie-setä, Sasha-täti, Martha antoi luvan käväistä teidän luona. Tulin kiittämään, että pääsin leikkaukseen. Ilman teitä, en olisi päässyt." Timmy kiitteli kaksikkoa.
"Se oli vähintä, mitä voimme tehdä. Saimme ainakin viettää yhdessä hyvän joulun. Ja oli siitä jotain hyvääkin." Vastasi Sasha samalla vilkaisten Charlieta romanttisesti.
Sasha poistui tämän jälkeen hakemaan Charlielle lupaamansa aamiaisen. Charlie jäi Timmyn seuraan juttusille. Charliella oli luontainen kyky tulla pentujen kanssa toimeen, jota Sasha ihaili. Sasha katseli ja ihasteli Charlien taitoa pennun seurassa. Tästä voisi olla tulevaisuudessa hyötyäkin, Sasha ajatteli usein.
Hetken päästä Sasha toi Charlielle lupaamansa paistetut kananmunat, pekonit ja makkarat. Charlie iski heti kiinni ja alkoi haarukalla ja veitsellä syömään annosta. Timmy sai myös osansa, vaikka hän ei sitä pyytänyt. Charlie oli juuri ottanut annoksen suuhun, kun Timmy vetäisi pommin pöytään.
"Milloin te kaksi aiotte hankkia pentuja?" Timmy kysyi ihmeissään.
Charlielle kysymys oli kuin isku palleaan. Hän meinasi tukehtua ruokaan ja Sasha autteli miestänsä tukehtumiselta. Hetken yskimisen jälkeen Charlie pystyi vastaamaan, Sasha hieroen Charlien selkää.
"Mistä sinulle nyt tämmöistä tuli mieleen?" Charlie kysyi vaimealla, käheällä äänellä yrittäen toipua tukehtumiselta.
"No kun kaikki puhuvat siitä, että olette virallisesti pari ja muutatte yhteen. Sehän on päivänselvää, jos uros ja narttu muuttavat yhteen, pentuja tulee. Tehän muutatte tänään yhteen, joten teille tulee pentuja." Timmy vastasi viisastellen.
"Ei sitä koskaan tiedä. Se on totta, että olemme pari ja meidän piti muuttaa yhteen. Nyt on tapahtunut sen verran ikäviä asioita, että joudumme siirtämään muuttoa. Vaikka olisimme muuttaneet tänään yhteen, emme kuitenkaan ihan heti pentuja tekisi." Sasha vastasi Timmyn kysymykseen, samalla silittäen Timmyn päätä.
"Ai niin, niinhän se on. Mutta toivon kuitenkin, että rakastatte toisianne niin paljon, että saatte pentuja. Tulisikohan niistä samannäköisiä kuin Charlie, vai enempi kuin Sasha?" Timmy mietti kysyen.
"Sitä minäkin olen miettinyt. Tai tulisiko niistä yhtä komeita kuin Charlie?" Sasha kiusoitteli Charlieta.
Charlie punastui ja piiloutui lukemaan aamulehteä. Sasha sai Charlien usein punastumaan, jonka takia Charliella oli tapana peitellä sitä jollakin tavalla. Timmy hyvästeli Charlien, joka lähti Sashan saattamana takaisin kotia. Gerta tuli Charlien juttusille.
"Joko sait syötyä?" Gerta tiedusteli Charlielta.
Charlie laski lehden kasvojen edestä pois.
"Joo sain, oli hyvää. Miten sinulla meni lomat?" Charlie vastasi.
"No, kävimme mieheni kanssa sukulaisten luona. Loppuaikana vietimme kahdestaan laatuaikaa. Miten herra Barkinilla meni uusi vuosi?" Gerta vastasi vihjailen.
"No tiedät osittain. Toivuimme keuhkokuumeesta ja hoidimme toisiaan. Kaiken sen orpokodin tapauksen ja keuhkokuumeen jälkeen, hyvin meni." Charlie vastasi antaessaan tyhjän lautasen Gertalle.
"Oliko Sasha hyvä?" Gerta tiedusteli kiusoittelen.
"Mitä tarkoitat?" Charlie kysyi ollessaan muka tietämätön, mitä Gerta tarkoitti.
"Oliko Sasha hellä antamaan hellyyttä?" Gerta tiedusteli.
"No… Oli Sasha….hellä...ja...hyvä." Charlie mumisi peittäen kasvonsa punastumiselle.
Gerta nauroi ja jopa Charliekin hymyili lehden takana, vaikka olikin nolostunut. Sasha palasi viimein takaisin antaen Charlielle takaapäin halauksen.
"Miksi sinä olet piilossa?" Sasha ihmetteli.
"Luen" Charlien vastasi.
"Charlie taisi punastua, kun härnäsin häntä hieman." Gerta sanoi hihittäen.
"Voi rakas, sitä minä sinussa rakastan. Olet niin herkkä." Sasha rutisti halauksella Charlieta takaapäin.
"Jotain outoa Jackin kuolemassa on." Charlie totesi.
"Mitä tarkoitat?" Gerta hämmästeli.
"En aluksi ajatellut sitä, mutta kaikki siinä tapauksessa ei ole oikein. Meillä oli eilen puhetta, että käyn hänen luonaan, sillä minun pitäisi allekirjoittaa jotain papereita. Jos se olisi itsemurha, niin miksi Jack sitten pyysi käymään?" Charlie vastasi, laskien lehden alas
"Hän taisi olla sinulle tärkeä?" Sasha kysyi, rutistaen Charlien halauksella.
"Hyvä ystävä oli. Aluksi järkytyin näystä, sillä en ole nähnyt kuollutta elämäni aikana. Nyt kun olen kelannut asiaa mielessäni, Jack näytti siltä, kuin olisi tehnyt itsemurhan. Tunnen, että jotain muutakin outoa tässä on, en vaan saa mieleen, mitä." Charlie vastasi.
"Ei ole mitään häpeää surra ystävän poismenoa." Sasha lohdutti Charlieta nojautuen päällänsä Charlien olkapäälle.
"Uros ei itke." Charlie totesi, pyyhkien kyyneleitä pois.
Charlie istui nojautuen kämmenellään, jolla peitti silmänsä, ettei näyttäisi suruuttaan ulospäin. Charlie itki sisäisesti. Gerta oli osallistunut halaukseen edestäpäin. Kolmikko istuivat paikalla joita minuutteja.
Kello 11:34
Charlie oli piristynyt, jolloin jutteli Sashan kanssa tiskillä istuen yhä samassa tuolissa. Charlie lueskeli samalla lehteä, kun Sasha kertoi puhelusta äidin kanssa ja kuinka hänen isänsä oli reagoinut Charliin.
"Vai veljesi tulee käymään täällä? Ja hänkin on poliisi, kuten isäsi?" Totesi Charlie.
"Joo, se on meidän suvussa vähän kuin perinne. Nuorempi siskoni Lydia yrittää myös. Minä vuorostani jätin välistä." Sasha kertoi innoissaan.
"Luin lehdestä, että Los Angeles on saanut uuden naispuolisen psykologian. Katya…" Charlie mietiskeli yrittäen muistaa nimeä.
"Tohtori Katya, tarkalleen Tohtori Katya LaFleur. Sukunimeä ei mainittu lehdessä jostain syystä. Hän on äitini, joka aloitti toimintansa. Häntä ei osata arvostaa, kun hän on nainen." Sasha kertoi ollessaan hieman vihainen.
"Aivan, nyt muistankin. Kirjoittelin hänen kanssaan uutena vuotena, kun olit kuumeessa. Minusta se on hienoa, että nartuille annetaan mahdollisuus. Älä ole Sasha huolissasi, kyllä häntä osataan vielä arvostaa. Luota minuun." Charlie lohdutti ottaen Sashan tassusta kiinni hellästi.
"Kiitos kulta, sinä se osaat valita oikeat sanat." Antaen Charlielle pusun poskelle.
"Se on minun velvollisuus." Charlie vastasi, rakastunut katse kasvoillaan.
Iltapäivällä kello 13:07
Kahvilassa oli rauhallinen meno. Gerta, Sasha ja Charlie saivat ottaa rennosti touhujen omia askareita. Gerta hääräili keittiön puolella, Sasha järjesteli tiskin aluetta siistiksi ja Charlie istui samassa tuolissa pelaten pasianssia. Kahvilaan astui irlanninsetteri uros, väriltään kastanjanruskea, hieman vaaleampi kuin Sasha ja mahan seudulta kullanruskea. Hän muistutti täysin Sashan ulkonäköä, lukuunottamatta kampausta. Kampaus oli muuten sama kuin Sashalla, mutta lyhyet, jotka pituudelta olivat posken kohdalle. Otsatukka oli lyhyt, joka näytti töyhtöltä otsassa. Päällään hänellä oli punainen lippalakki, jossa tummansinisellä lippa, vihreä t-paita ja auki oleva musta hihaton liivi. Kaulalla hänellä on sininen kaulapanta, jossa roikkui keltaisen värinen vinoneliön muotoinen riipus. Virkamerkki hieman piilossa povitaskun puolella. Uros asteli tiskille ja istui Charlien viereen olevalle tuolille. Charlie edelleen pelaili pasianssia niin keskittyneesti, ettei huomannut vierustoveria.
"Daniel! Tulit viimein." Iloitsi Sasha antaen veljelle ison halauksen.
"Sori sisko, kesti laitoksella omaan aikaansa, etten päässyt kovin äkkiä." Daniel vastasi, samalla halaten siskoaan.
"Pääasia on, että olet täällä, haluatko jotain?" Sasha tiedusteli.
"Kahvin voisin ottaa. Laitoksella oli niin pahaa kahvia, että maha meni sekaisin." Daniel sanoi ja pitäen vatsaansa.
"Täällä saat tuoretta kahvia, miten töissä?" Sasha kysyi ojentaen veljelleen kahvimukin.
"Melko hälinä. Taidottomia poliiseja täälläpäin, että hälyttivät minut turhaan tutkimaan aamuista tapausta. Itsemurha se on, siinä kaikki." Daniel vastasi hörpäten samalla mukista.
"Murha se on." Charlie reagoi pitäen katsekontaktin kortissa.
Daniel hämmästyi Charlien reaktiosta ja kääntyi Charlien suuntaan.
"Anteeksi, mitä sanoit?" Daniel ihmettelen kysyi.
"Ei se mikään itsemurha ollut, murha se on." Charlie vastasi kääntäessä katsekontaktin Danielin päin.
"Miten siviili voi levittää tällaisia huhuja, herra?" Daniel kysyi tuima ilme kasvoilla.
"Barkin, Charlie B Barkin." Charlie vastasi ojentaen käteensä kättelyn merkkiksi.
"Aivan, tunnen sinut. Olet se siviili, joka löysi uhrin. Olet myös siskoni nykyinen poikaystävä. Olen kuullut sinusta paljon." Daniel sanoi vastatessaan kättelyyn.
"Mutta kerropa herra Barkin, mikä tässä tapauksessa ei ole mielestäsi päivänselvää?" Daniel jatkoi.
"Onko sinulla tapaus kansiota mukana?" Charlie kysyi.
"Kerro yksikin hyvä syy." Daniel tokaisi.
"Todistan kykyni siskosi poikaystävänä. Jos olen väärässä, pidätä minut vaikka 'Todisteiden varastamisesta'." Charlie ehdotti.
"Kiinni veti." Daniel vastasi ja nakkasi kansion tiskille.
Charlie avasi tapaus kansion, jonka sisällä oli kuvia tapauksesta. Charlie levitti kuvat tiskille ja tarkasteli niitä vuoronperään tarkasti. Seassa oli iso kuva tapahtumapaikasta. Tapahtumapaikka oli iso olohuone, jossa oli paperinippuja kolme, tyhjiä pitsalaatikoita lojui pitkin lattiaa ja pöytää. Keskellä huonetta oli puoli metriä korkea pöytä, jossa yksi posliininen kahvimuki, jonka korva oli käännetty vasemmalle puolelle, sekä yksi viinilasi, jossa oli punaviiniä pohjalla noin ruokalusikallinen. Myös uhrista oli kuva, 5 vuotias bulldog ja kuva 9mm Glock pistoolista. Uhri oli osittain sohvalla, luodinreikä oikeassa ohimolla. Mahdollinen teko ase vasemmassa tassussa. Charlie tutki hetken kuvia tarkasti ja hymyili. Sasha seurasi poikien touhuja hiljaa sivusta.
"Mikä hymyilyttää?" Daniel tiedusteli.
Charlie otti esille kuvan, jossa uhri makasi osittain sohvalla, ase vasemmalla tassulla.
"Huomaatko jotain outoa tässä?" Charlie kysyi osoittaen kuvaa.
Daniel tutki hetken kuvaa ja pudisti päätään. Charlie otti uuden kuvan esille ja osoitti kuvaa olohuoneen pöydästä. Sama vastaus Danielilta. Seuraavaksi Charlie asetti kaikki kuvat tiskille ja osoitti kaikkia huoneen kuvia vuorotellen, kysyen saman kysymyksen.
"En huomaa mitään." Daniel totesi.
"Ensiksi, uhrin tiedettiin olevan vasenkätinen, kuten olohuoneen kuvasta voi päätellä. Mukin korva on käännetty vasemmalle puolelle. Keittiössä vesihana käännetty myös, tietäen, että uhri ottaa vasemmalla kädellä vettä mukiin säätäen hanaa oikealla kädellä. Pistorasioihin kytketty vasemmalle puolelle laitteita, joka ikiseen. Kylpyhuoneessa hammasharja vasemmalla puolella, hammasmuki vasemmalla puolella. Jatkanko?" Charlie kysyi Danielilta.
Daniel nyökkäsi ollessaan keskittynyt. Charlie otti esille kuvan uhrista. Uhri makasi sohvalla jalat lattialla ja keskiruumis sohvan alueella. Teko ase oli uhrin vasemmassa kädessä ja luodinreikä oikealla puolella ohimoa. Ulostulo haava ei ollut.
"Nyt tiedämme uhrin olevan vasenkätinen. Jos uhri teki itsemurhan, miksei hän kirjoittanut hyvästi kirjettä? Mikä sai hänet tekemään itsemurhan? No, tunsin hänet hyvin, sillä hän oli ystäväni. Hänen nimensä oli Jack, jolla ei ollut rahahuolia, ei rakkaus murheita, häntä ei oltu uhkailtu, sillä uhkauskirjeitä ei näyttävästi löytynyt. Löydetyissä asiakirjoissa käy ilmi, että hän odotti minua allekirjoittamaan asunnon luovutuskirjan, sillä hänellä oli siihen asuntoon käyttötarkoitus. Tämä käy ilmi asiakirjasta, joka näyttäisi olevan osakkeen luovutus tai osakkeen rakennuslupa. Miksi näin energinen ja täynnä suunnitelmia oleva uros tekisi itsemurhan? Eräs seikka murskaa itsemurha teorian." Charlie selitti.
"Mikä niin?" Sasha uteli.
"Jos Jack todellakin teki itsemurhan, miksi teko ase on Jackin vasemmassa kädessä mutta luodin menoreikä on oikealla puolella, eikä vasemmalla puolella?"
"Lisäksi, tutkiessaan meno haavaa tarkemmin, haavasta voi päätellä, että asetta ei laukaistu ohimolla vaan noin metrin päästä. Eikä ohimolla ole sitä paitsi ruutia tai vammaa, mikä viittaisi ohimolla laukaistuun aseeseen. Haavan syvyydestä, koosta ja vahingosta voi päätellä, että ase Jackin kädessä, ei ole teko ase. Jos aseen tutkii, niin sillä ei todennäköisesti ole ammuttu laukaustakaan. Vaikka olisikin, niin aseen luodin tuottama vahinko ei täsmäisi uhrin olevaan meno haavaan. Haavasta päätellen puhutaan pieni kaliberisesta aseesta tai viallisesta pistoolista. Murhaaja on poistanut ja vienyt luodin todennäköisesti mennessään. Jos Patologi osaa asiansa, hänkin voi todeta tämän. Tai no, mitä nyt kaltaiseni sekarotuinen mistään tietää." Charlie jatkoi, samalla jatkaen pasianssia.
Daniel meni sanattomaksi, pystyi vain katsomaan hämmästyksissään Charlieta ja ehkä jopa kunnioittamaan. Ihan kuin jokin aura olisi Charlien kehosta leijunut, joka sai Danielin sanattomaksi. Sasha katsoi Charlieta hämmästyksissään ja sisimmässään ihailen Charlieta. Charlie oli viimein viisastunut.
"Uskomatonta." Totesi Daniel ihmeissään.
"No ei se nyt ihan uskomatonta ole. Teoria sekin. Ässä menee tuonne." Charlie vastasi samalla pelaten.
"Eikö siis tarkoitan sinun päättelykykyä. Uskomatonta päättelykykyä. Ei ihme, että siskoni rakastaa sinua. Luulin sinua samanlaiseksi pulliaiseksi kuin siskoni edelliset, kun luin sinun tietosi." Daniel vastasi ihmettelen Charlien auraa
"No se elämä on ollutta ja mennyttä. Olen jättänyt sen elämän ja vanhat tavat taakseni, enkä aio palata niihin enää koskaan. Kiitos kuuluu siskollesi." Charlie totesi miettien pelin loppuratkaisua.
"Isäni oli sinua melko paljon vastaan, joka loppupeleissä sai minutkin hieman epäileväisesti suhtautumaan sinuun. Täti Victoria kertoi koko tapauksen, kun hänen pentu varastettiin. Hän ylisti ja kehui sinua minulle, isälle ja äidille. Mikä sinut oikein sai muuttumaan?" Daniel tiedusteli, kiinnostuneena.
"Opin silloin lapsuudessani, että vain ajattelemalla itseäni ja ottamalla edut omakseen, sekä hoitamalla työt mahdollisimman laiskan ja helpoimmalla tavalla, selviän hengissä ja vahvana. Käytöksen takia meinasin joutua pahaan liemeen, josta selvisin syyttömänä. Tajusin silloin, että menetän vielä siskosi, jos en muuta käytöstäni ja tapojani. Ei siskosi olisi kauan jaksanut katsella minua, joten muutuin hänen vuokseen." Charlie vastasi iskien Sashalle silmää.
"Olemme jo pitkään seurustelleet ja virallistaneet suhteen jouluna. Rakastamme toisiamme paljon, joten muutamme vielä yhteen. Toivottavasti hyväksyt ainakin ajan kanssa hänet." Sasha selitti iskien takaisin silmää Charlielle.
"Nyt on ainakin syytä antaa mahdollisuus. Kun aikaa on, aion tarjota kaljat." Daniel sanoi laittaen käteensä Charlien olalle kunnioitusmerkiksi.
"En käytä enää alkoholia, mutta iltaa vietän mielelläni sinun kanssasi. Se olisi kunnia minulle." Charlie vastasi laittaen käteensä Danielin olalle kunnioitusmerkiksi.
Sasha oli liikuttunut ja nauroi. Kaikista eniten hän oli pelännyt veljensä reaktiota Charliesta. Sillä Daniel on ollut aikaisemmin tarkka ehdokkaiden suhteen. Kolmikko jäivät keskustelemaan keskenään. He nauroivat usein jopa niin pahasti, että itkivät onnenkyyneliä.