Sillä välin Sashan luona
Charlien ollessaan nauttimassa yöelämästä Danielin kanssa, Flo katseli kehystettyjä valokuvia Sashan olohuoneessa ja ihasteli sisustusta. Valokuvia oli sukulaisista, ystävistä, Charliesta yksittäisiä ja yhteiskuvia hänen kanssaan.
"Charlie on komistunut siitä, kun viimeksi näin hänet." Flo ihasteli kuvaa, jossa Charlie ja Sasha olivat yhdessä.
"Näin on, hän on todellisesti muuttunut. Ennen kuin hänet meinattiin tuomita oikeudenkäynnissä, hän oli suoraan sanottuna idiootti. Kaiken työn meinasi tehdä laiskan ja helpoimman tavan mukaan. Olisin kyllästynyt lopulta häneen ja etsinyt uuden uroksen. Onneksi en, sillä mistään hinnasta en antaisi häntä pois. Hänessä on myös erityinen kyky tulla toimeen pentujen kanssa." Sasha sanoi hihittäen ja kaataen teetä molempiin kuppiin.
"Oletteko vielä yrittäneet omia pentuja?" Flo tiedusteli kiinnostuneena.
"Emme vielä. Charlie on sanonut, että hänellä ei ole kiire sen asian suhteen. Sitten kun olemme valmiit vanhemmiksi. Näin meidän kesken, on meillä pientä seksuaali kanssakäymistä ollut. Raukka meinasi paniikkiin mennä ekalla kerralla, kun olin tutustumassa pikku-Charlien." Sasha sanoi iskien silmää Flolle.
"Hän ei tietääkseni ole siihen aikoihin kenenkään kanssa harrastanut seksiä. Hän ei koskaan ole flirttailusta edellyt pidemmälle. Sanotaan vaikka niin, että hänellä ei ole koskaan onnistunut suhteet narttujen kanssa. Sen tiedän hänen lapsuudestaan, että hänen isänsä kohteli Charlieta todella julmasti." Flo sanoi hieman vaimeana äänellä.
Sasha huomasi, että Flo oli hieman vaisuna. Sasha epäili, liittyykö Flon olo keskeneräisistä asioista.
"Et saa Flo syyttää itseäsi siitä, kun torruit hänet. Syy on hänen lapsuudessaan, niin olen ymmärtänyt." Sasha lohdutti.
"Niinkö?" Flo kysyi.
"Kyllä vain. Voit kysyä sitä myös Charlielta. Pyysin hänet yöksi tänne." Sasha vastasi hymyillen.
Flo hymyili, mutta sisäisesti pelkäsi. Pelko toi kuvan Charlien reaktio kyseisenä iltana, kun Flo torjui hänet. Charlie oli sisäisesti loukkaantunut Flon torumisesta. Tämä sai Flon syyttämään itseään Charlien suhtautumisen narttuihin.
"Miksi Charlieta vaivaa se kyseinen ilta?" Flo kysyi.
"Mitä tarkoitat?" Sasha kysyi ihmettelen.
"Kerroit, että häntä vaivaa se ilta, kun torjuin hänet." Flo vastasi, nolostuen samalla.
"Charlieta vaivaa se ilta sen takia, koska hän luulee, että satutti sinua kuhertelun aikana. Häntä myös vaivaa se, että annatko anteeksi, kun hän kuoli ja joutui taivaaseen. Ja sitä, että oletko katkera siitä, että Charlie jatkoi elämää kanssani, eikä etsinyt sinua palattuaan takaisin." Sasha vastasi.
Flo liikuttui niin, että pudotteli kyyneleitä silmistään. Hänelle tuli paha olo Charlien puolesta.
"Charlie parka. En todellakaan ole hänelle katkera mistään. Olen onnellinen, että hän on löytänyt sinunlaisesi kumppanin jatkamaan elämää. Minä torruin hänet aikaisemmin, joten hänellä on oikeus jatkaa elämää toisen kanssa. Charlie ei tehnyt kyseisenä iltana mitään väärää. Olen häpeillyt sitä iltaa koko ikäni, enkä ole pystynyt antamaan anteeksi itselleni. Jos joku on satuttanut toista, niin minä." Flo totesi itkien.
Sasha halasi Flota, joka itki suruaan pois. Flo on pitänyt tietoa sisällään koko ikänsä, joka purkautui nyt ulos. Itkettyään jonkin aikaa, Sasha lopetti halauksen.
"Voin kertoa sinulle, miten kaikki tapahtui. Ehkä ymmärrät sen jälkeen, miksi asia vaivaa minua." Flo totesi pyyhkien kyyneleitä silmistään.
"Ei sinun tarvitse, tulee vaan paha olo." Sasha totesi.
"Olen sen velkaa sinulle. Sen jälkeen ymmärrät, ettei minulla ja Charliella ole ollut sen illan jälkeen mitään ystävyyttä pidempää." Flo vastasi.
Sasha ja Flo istuutuivat keittiön pöydän ääreen, ottaen teekupit lähettyville.
New Orleans, muutama viikko ennen Charlien vankeutta
Se tapahtui muutamaa viikkoa ennen kuin kun Anne Marie ilmestyi kuvaan. Harmikseni olin kiimassa ja ainut tuntema kunnon uros oli Charlie. Oli sateinen kesäpäivä ja Charlie oli jälleen tullut käymään. Hän toi tuliaisiksi adoptio pennuille pitsaa. Kun pennut nukkuivat alakerrassa, jäimme yhdessä valvomaan kirkon ylävintille ja ihastelimme kuutamon valoa. Näin meillä oli usein tapana tehdä, lähekkäin toisiaan vasten koko illan. Puskin kuonolla Charlien kaulaa ja kuiskasin.
"Minä olen kiimassa, haluaisitko ikimuistottaa tämän illan ja viedä neitsyyteni?"
Charlie oli hämmästynyt ja hieman hermostunut, sillä tiesin hänenkin olevan neitsyt.
"Oletko ihan varma? Jos teemme sen, siitä ei ole paluuta takaisin. Enkä edes tiedä, olenko edes hyvä isä, kun ei siitä roolimallia oikein ole ollut." Charlie vastasi hermostuneena.
Hetken mietin ja päätin toimia. Aloin hyväilemään Charlien reittä ja samalla puskien Charlien kaulaa. Charlie voihki vaimeasti tunteelle, kuitenkin oli hermostunut.
"Tiedän, että olisit hyvä. Haluan pentuja sinun kanssasi ja haluan sinun pikku-Charlieta todella paljon. Ja haluan maksaa sinulle siitä, kun olet pitänyt minusta ja pennuista huolta." Sanoin hänelle ja jatkoin hyväilyä.
Charlie viimein suostui tähän ja suutelimme romanttisesti. Charlie kellahti selälleen ja minä laskeuduin hänen päälleen. Siinä suutelimme romanttisesti samalla hinkaten toisiaan. Aloin hieman voihkimaan, kun Charlie nuoleskeli kaulaani ja hyväili haarojani. Charlie hyväili molemmilla tassuillaan minun turkkia ja kehoa ihanasti, eikä hän ollut raju ollenkaan. Tunsin, että Charlie oli kiihottunut, sillä pikku-Charlie oli paisunut
Flo keskeytti tarinan, meinaten itkeä. Sasha lohdutti Flota asettamalla tassunsa Flon tassulle. Hetken keräten voimiaan, Flo jatkoi.
Pikku-Charlie oli paisunut ja tökki minua alapäähän. Juuri kun olin siinä ratsastusasennossa asettamassa Charlien siitintä sisääni, tajusin mentyäni liian pitkälle. Mieleeni tuli, etten voi Charlien kanssa paritella, sillä minulla oli jo liian paljon suita ruokittavaksi. Enkä halunnut vastuuta siirtää Charlien, että hänen pitäisi ruokaa varastaa jatkuvasti. Pistin stopin touhuun.
"Ei, en voi tehdä tätä." sanoin ja nousin Charlien päältä pois istuen lattialle ja kääntäen katseeni häpeissäni poispäin.
Charlie nousi hetken päästä istumaan viereen, yhä erektio yllään. Hädissään katsoi minua yrittäen rauhoitella minua.
"Mikä tuli? Olinko liian kovakourainen? Satutinko sinua?" Charlie yritti kysyä hädissään.
Pidätin kyyneliä hetken hiljaa sanoin sitten, "En voi tehdä tätä. En voi ottaa lisää suita ruokittavaksi. Olen pahoillani Charlie, en vain voi."
Olin siinä hiljaa ja näin sivusilmällä, että olin loukannut häntä syvästi, sillä Charlie katseli lattiaa. Kuitenkaan hän ei alkanut syyttämään tai haukkumaan. Hän hymyili minulle ja sanoi:
"Ymmärrän sinua. Elämäni on muutenkin sekaisin ja minusta ei olisikaan isäksi vielä. Kellokin jo noin paljon. Taidan tässä lähteä kotiinpäin. Nähdäänkö taas?"
Nyökkäsin hänelle ja sanoin, että saat käydä täällä niin paljon kuin haluat. Charlie poistui alas portaita ja aloin itkeä. Pidin itseäni saastaisena huorana. Ensin hyväksikäytän toista, väkisin tyrkytin itseäni ja tyrmään jälkeenpäin toisen kuin roskan. Charlie ei tiedä sitä, mutta kuulin hänen itkevät hiljaa, ennen kuin poistui kirkosta juoksien. Jos jollakin on syytä pyytää anteeksi ja hävetä, niin minulla.
Nykyhetki
Flo itki hysteerisesti ja hieroi tassuillaan silmiään.
"Älä itke Flo. Et sinä ole lainkaan sellainen, kuin itsestäsi luulet. Olet hyväsydäminen collie, jonka olen tavannut. Olet Charlielle tärkeä ja minulle myös. Teidän pitää puhua nämä asiat selviksi." Sasha sanoi lohduttaen Flota.
Flo alkoi hymyilemään ja halasi Sashaa. Halaaminen keskeytyi, kun oveen koputettiin. Sasha lähestyi ovea.
"Kuka siellä?" Sasha kysyi.
"Minä täällä, poikaystäväsi. Et ole vielä antanut avaimia, joten haluaisin nukkua mieluummin sisällä. Täällä ulkona on niin yksinäistä." Charlie vastasi vitsaillen.
Flo ilahtui kuulessaan tutun äänen, mutta ajatteli yllättää Charlien olemalla hiljaa. Sasha avasi oven.
"Tulit viimein. Millainen päiväsi oli?" Sasha kysyi antaen suudelman Charlielle.
"Tosi hieno. Veljesi on mainio kaveri. Kävimme hieman katsomassa yöelämää. Hänellä mahtaa olla aamulla krapula." Charlie kertoi innoissaan samalla kävellessään kylpyhuoneeseen.
Charlie ei huomannut matkalla katsoa vasemmalle keittiön päin, eikä tuttua hajua, sillä hän oli innoissaan päivästään. Charlie kävi kylpyhuoneessa ja tuli melkein samantien takaisin. Sasha seisoi selkä ulko-oven päin ja katsoi hymyillen Charlieta. Charlie lähestyi Sashaa antaen halauksen. Halauksen jälkeen Charlie huomasi Sashan silmistä, että jokin asia vaivasi häntä.
"Onko jotain sattunut?" Charlie kysyi.
"Kuinka niin?" Sasha kysyi ihmettelen.
"Olet hieman vaisu. Onko jotain sattunut?" Charlie vastasi.
"Ei mitään. Mietin vaan sitä, että milloin kerrot enemmän lapsuudestasi." Sasha totesi pienellä valheella.
Charlie hämmästyi Sashan uteliaisuudesta. Charlie vaivautui ja nolostuneena vältteli katsekontaktia.
"En mielelläni puhu siitä. Tein suuren virheen, kun meinasin tappaa isäni. Isäni kanssa välit olivat loppuvaiheessa pelkää fyysistä väkivaltaa." Charlie vastasi.
Charlie nolona vältteli katsekontaktia. Sasha otti molemmilla tassuillaan Charlien päästä kiinni ja katsoi suoraan silmiin.
"Charlie, mitä tapahtui?" Sasha kysyi hellyttävällä äänellä.
Charlien korvat laskeutuivat alas ja silmät kostuivat.
"Sasha kiltti. En pysty." Charlie toivoi.
Sasha hymyili ja silitti Charlien poskea.
"Ei se mitään. Kerro kun pystyt." Sasha sanoi lohduttaen.
Charlie hymyili ja nyökkäsi. Pyyhkien kyyneliä silmiltään, huomasi uuden tuoksun.
"Oletko ostanut uutta hajuvettä?" Charlie kysyi.
"En, kuinka niin?" Sasha kysyi ihmettelen.
"Siitä on pitkä aika, kun viimeksi haistoin tämän tuoksun. Tuoksut samalle hajuvedelle, mitä ystäväni Flo käytti aikoinaan. Ripaus hänen tuoksuaan havaitsen myös." Charlie vastasi hymyillen.
"Siihen on looginen syy." Sasha sanoi hymyillen.
Charlie ihmetteli Sashan toteamusta ja vaistomaisesti katsoi oikealle päin ja huomasi Flon seisovan puolen metrin päässä hänestä. Charlie säikähti, näkeekö Flon haamuna.
"Hei Charlie kulta, pitkästä aikaa." Flo sanoi ilo silmissään.
"Sasha?" Charlie sanoi, katsellen edelleen Flota.
"Niin Charlie?" Sasha kysyi.
"Luulen, että olen sekoamassa." Charlie totesi.
"Kuinka niin?" Sasha kysyi, kiinnostuneena.
"Näen Flon juuri nyt. Se ei pitäisi olla mahdollista." Charlie sanoi pelokkaana.
"Minäkin näen hänet, hän on todellinen." Sasha sanoi.
Flo lähestyi Charlieta ja silitti tassullaan Charlieta poskesta. Charlie oli kauhusta jäykkänä. Hän hengitti katkonaisesti ja raskaasti. Charlie tärisi järkytyksestä ja silitti Flon poskea tassullaan todistaakseen, oliko Flo tosiaan todellinen.
"Flo? Oletko se oikeasti sinä?" Charlie kysyi pidättelen itkua.
"Minä se olen Charlie. Olet miehistynyt siitä, kun viimeksi näin sinut." Flo vastasi iloiten.
Charlie vikisi hieman. Hänen näkökenttänsä alkoi hämärtyä, jolloin menetti tajuntansa ja tasapainonsa. Sasha sai juuri hänet kiinni, ollessaan hädissään ja yrittäen saada Charlien hereille.
10 minuutin päästä, Charlie viimein virkosi. Flo katsoi lampulla hänen silmiään tarkistaakseen, reagoiko pupillit valoon. Sasha saapui paikalle, ollessaan hädissään vielä. Charlie nousi sohvalla istumaan varovasti, yhä ollessaan pökkerössä.
"Mitä tapahtui?" Charlie kysyi ihmeissään.
"Pyörryit järkytyksestä, hengittele rauhassa." Flo sanoi rauhoittelen.
Sasha istui Charlien viereen, silittäen Charlien selästä. Flo polvistui Charlien eteen mittailen hänen pulssiaan ranteesta.
"Minulla on pää ihan sekaisin. Flo? Mitä sinä täällä teet? Missä olet oikein ollut?" Charlie tiedusteli.
"Jutellaan lisää, kun olet saanut rauhoittua. Sashan mukaan meillä taitaa olla keskeneräisiä asioita puhuttamana." Flo sanoi ja samalla silittäen Charlien tassua.
Charlie kumartui ja otti Flon syvään halaukseen. Charlie kääri käsivarret Flon ympäri ja itki. Flo oli aluksi hämmästynyt, mutta hetken päästä osallistui halaukseen, sulkien silmänsä.
"Anna anteeksi. Anna anteeksi." Charlie toisteli, itkien voimakkaasti.
"Ei hätää, kaikki on nyt hyvin." Flo sanoi yrittäen rauhoitella Charlieta.
Sasha osallistui halaukseen ja kolmikko halasivat ainakin 10 minuuttia hiljaa.
21:00
Ilmapiiri oli rauhoittunut, jolloin kolmikko istuivat olohuoneen sohvalla. Charlie istui keskellä ja joi teetä. Annabelle oli osallistunut peilin kautta keskusteluun.
"No Flo, missä olet ollut? En ole nähnyt sinua taivaassa." Charlie kysyi hörpäten samalla teetä.
"Kun pelastit Anne Marien ja hukuit laivan mukana, jatkoimme pentujen kanssa elämää, sillä Anne Marian adoptiovanhemmat ottivat meidän lemmikiksi. Vaikeaa se oli, varsinkin lapsille. Vuodet kuluivat ja pennut saivat viimein oman kodin ja minä jäin Anne Marian seuraksi. Olin jo iäkäs, joten en selvinnyt keuhkokuumeesta ja jouduin taivaaseen. Kuten Annabelle on sanonut, kaikki koirat pääsevät taivaaseen. Jouduin eri osastolle ja sain mahdollisuuden opiskella. Juuri kun minulla olisi ollut mahdollisuus tavata sinut, sait uuden mahdollisuuden hoidettuaan Redin, kun palautit torven. Annabellen mukaan saan uuden mahdollisuuden, kun edellisessä elämässäni autoin muita. Hoidin opiskelut loppuun ja sain palata takaisin maahan. En sanonut mihin haluan palata, joten minut palautettiin takaisin New Orleansiin. En voinut muistojen takia enää elää siellä, joten lähdin kiertämään eri osavaltiota. Sain tietää, että olet aloittanut uuden elämän täällä San Franciscossa. Tapasin Sashan kahvilassa ja tässä minä nyt olen." Flo kertoi.
"Minä opin silloin oikeudenkäynnin jälkeen, että on parasta olla kysymättä kaikkia asioita ja käyttäytyä miten haluaa. Näin en uskaltanut kysyä sinusta. Ja en senkään takia, kun pelkäsin, ettet halua koskaan tavata minua. Luulin koko ajan, että olet vihainen minulle." Charlie vastasi.
"Charlie? On toki asioita, joita ei enkelitkään saa kysyä. Mutta niitäkin asioita on turvallista tiedustella minulta. On myös totta, että meillä on eri osastoja, joihin koirat joutuu. Kuten Flo ja vanhempasikin." Annabell lausoi enkelimäisellä äänellä.
"Flo mainitsi, että isäsi oli sinua kohtaan julma. Tiedän osan siitä, mutta menikö asia todella vakavaksi?" Sasha tiedusteli hellästi.
"Välit isääni huonontui todella pahaksi, sillä hänen käytös muuttui aggressiivisesti. Hän myös usein pahoinpiteli minua ja petti luottamuksen, joten suhtaudun varauksellisesti isä koiriin. Kyseinen lapsuus syö sisältäpäin ja tuo eräänlaisen pelkotilanteen, kun ajattelen saavani omia pentuja. Pelkään myös sitäkin, kun saat koko totuuden tietää, et voi enää katsoa minua samalla tavalla kuin ennen." Charlie vastasi nolostuneena.
"Charlie rakas, suhtautuminen sinuun ei muutu, vaikka kertoisitkin joskus. Olen pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään sinun käyttäytymistä yhdessä olon aikana, kun meidän suhde oli On ja Off-tyylistä." Sasha sanoi.
"Niin se taitaa olla." Charlie huokaisi.
"Vanhempasi suhteen voin ottaa selvää, mitä heille kuuluu ja missä ovat nyt. Jos haluat." Annabell tiedusteli.
"En varmaan pysty tapaamaan heitä, mutta ei siitä varmaan haittaa ole. Haluan toki tietää, onko isä rikkonut lupausta." Charlie vastasi.
Annabell napsautti sormiaan ja katosi.
"Charlie, Sasha on maininnut, että sinua häiritsee siinä kyseisessä illassa jokin. Miksi?" Flo kysyi kääntäen katsekontaktin Charlien.
"Olen miettinyt siitä lähtien, kun aloitin Sashan kanssa puhtaalta pöydältä, satutinko sinua sinä iltana, kun torruit minut? Tiedän, ettet oikeasti voinut ottaa lisä suita ruokittavaksi, mutta keksitkö sen syyksi, ettet loukkaisi minua? Ja sitä, oletko katkera, kun en palattuani etsinyt sinua vaan aloitin uuden elämän Sashan kanssa. En saanut koskaan tilaisuutta pyytää anteeksi." Charlie vastasi pää luimussa kohti alaspäin.
"Voi Charlie. Ei sinun anteeksi tarvitse pyytää. Minun tässä pitäisi sitä illan takia pyytää. Et tehnyt sinä iltana mitään väärää, vaan olit hellä. Tajusin oikeasti sen, etten siinä tilanteessa voinut ottaa lisä suita ja antaa sinun kantaa niin isoa vastuuta minun takiani. Perheenlisäys on molempien yhteinen vakava päätös, johon täytyy moni olla valmis. Emme silloin kumpikaan oltaisiin oltu, joten en sinun takia torjunut sinua, vaan itseni takia. Jos tässä joku on loukannut toista, niin minä. Enkä ole katkera tai vihainen mistään. Olen onnellinen, että olet löytänyt Sashan kaltaisen elämääsi, enkä aio sotkeutua teidän väliin." Flo sanoi silittäen Charlien käsivartta.
"Niinkö? Olenko oikeasti syyttänyt turhaan itseäni?" Charlie käänsi katseen Flohon ja liikuttuneena kysyi.
"Voi sinua hupsua, olet ihan turhaan. Et ole tehnyt mitään väärää, joten älä enää mieti sitä asiaa." Flo vastasi.
Charlien sydämeltä oli kivi vierinyt pois. Hän virkistyi ja muuttui iloiseksi, ja yllättäen repesi nauruun. Flo ja Sasha katsoivat häntä ihmeissään.
"Mikä on noin hauskaa?" Sasha kysyi hymyillen.
Charlie ei vastannut. Hän jatkoi nauramista. Hän nauroi niin, että vedet tuli silmistä. Hetken naurettuaan, Charlie kykeni vastaamaan.
"Kun tulin takaisin, näin Flo sinut jo nurkka silmällä. Ajattelin, että näen näkyjä, joten en reagoinut tilanteeseen mitenkään. Luulin hölmönä sinua haamuksi, vaikken usko niihin." Charlie vastasi alkaen uudelleen nauramaan.
Sasha ja Flo hetken päästä alkoivat nauramaan Charlien mukana. Hetken naurettuan, tilanne rauhoittui.
"Millainen päiväsi oli Charlie?" Sasha kysyi.
"Mielenkiintoinen. Kävimme Danielin kanssa asemalla ja tapasin poliisiylijohtajan Davidin. Minun apujani otetaan vastaan, mutta tutkimuksen mukaan en pääse. En ole tutkija vielä." Charlie vastasi hörpäten teetä.
"Miten niin vielä?" Flo kysyi.
"No…David aikoi avustaa siinä asiassa. Minua ei ole otettu pääsykokeeseen sekarotuisuuteni takia." Charlie vastasi.
"Se olisi hienoa. Saisit jotain muutakin tekemistä kun kahvilassa työskentely." Sasha vastasi ilahtuen.
"Ei kahvilatyössä mitään vikaa ole, mutta olishan se kiva, kun voisi kutsua itseään vaikka 'Tarkastaja Barkin.'" Charlie vastasi, samalla hahmotti nimikylttiä.
"Tai 'Yksityisetsivä Barkin'" Flo sanoi ilahtuen.
"Olen ylpeä sinusta. Pääset vielä pitkälle." Sasha ihaili.
"No kaikki on vielä alussa. Ei minusta kannata ylpeä olla." Charlie totesi.
"Hupsu, olen ylpeä sinusta aina. Älä väitä vastaan." Sasha sanoi ja antoi suukon poskelle.
"Älä nyt tässä Sasha, Flo näkee." Charlie totesi punastuneena.
"Antaa hänen nähdä." Sasha vastasi ja antoi toisen suukon poskelle.
Flo hymyilen nauroi Sashan härnäämistä Charlieta kohtaan. Charlie punastui totaalisesti, rapsuttaen takaraivoaan.
"Punastut edelleen herkästi." Flo sanoi iloisesti.
"Onko Charlie aina ollut?" Sasha kysyi kiinnostuneena.
"Kyllä vain. Olen saanut hänet punastumaan helposti. Myös vaivautuneeksi, kun lähentelin häntä." Flo kikatti.
"Sitä hänessä rakastan." Sasha sanoi, antaen Charlien päähän pusun.
Charlie hymyili vaivautuneena ja rapsutti takaraivoaan.
"Ei teidän narttujen kanssa pärjää. Vähemmästäkin uros punastuu." Charlie totesi hymyillen.
"Sellaista se rakkaus on." Flo sanoi hymyillen.
"Niin siis, Danielin kanssa kävimme yöelämää katsomassa. Daniel innostui ottamaan muutama liikaa. Yritin laittaa stopia touhuun, mutta turhaan. Hänellä on huomenna krapula." Charlie vaihtoi puheenaihetta punastuneena.
"Mites hän nyt silleen? Hän ei ole aikaisemmin juonut niin paljon. Onhan hän kunnossa?" Sasha kysyi hädissään.
"Ei mitään hätää Sasha. Vein hänet hotellihuoneeseen. Sanotaan vaikka niin, että hän halusi purkaa paineita." Charlie vastasi laittaessa teekupin pöydälle.
"Isäkö taas?" Sasha kysyi tietäen jo vastauksen.
Charlie nousi sohvalta ja tallusteli keittiöön alkaessa valmistaa iltapalaa.
"Niinkin voi sanoa. Veljesi teki tunnustuksen. Hän on kuulemma alkanut muuttaa mieltään meidän suhteelle. Isäsi ei ollut uskonut äitiäsi ja Victoriaa, joten oli kehottanut Danielia seuraamaan ja ottamaan selvää minusta. Daniel halusi myös puhua asioita läpi. Siinä iltaa istuttiin, minä join limukkaa ja no, Daniel vettä väkevämpää." Charlie vastasi alkaessa kantaa raaka-aineita pöydälle.
Charlie otti pöydälle kananmunia ja aikoi valmistaa munakasta, tehden kolmelle annoksen. Hetken sekoittaessa, hän alkoi lämmittää pannua ja valmistamaan munakasta.
"Daniel kertoi, että isänne osaa on luja, mutta rakastava isä. Hän osaa olla myös hankala, kun sille päälle sattuu, kuten minun vakoilun suhteen. Arvasin heti tilanteen jo kahvilassa, kun Daniel katsoi minua ensimmäistä kertaa. Näin sen hänen silmistä. Hän pyysi myös illan aikana anteeksi sitä, että oli käyttäytynyt minua kohtaan törkeästi ja ajattelut halveksittavalla tavalla minua. Hän ei sitä kerro, mutta hän on alkanut pitää minusta." Charlie selitti samalla valmisti munakasta.
"Olen pahoillani, isä osaa olla kyllä tosi hankala, mutta on myös rakastettava isä meitä lapsiaan kohtaan. Äitini on ihan erilainen." Sasha pahoitteli hieman häpeillen.
"Älä turhia. Asia on käytännössä unohdettu. Minä olisin tehnyt isääsi kohdalla varmaan täysin samalla tavalla. Danielin käytöstä ymmärrän täysin, sillä hän pitää sinusta vaan huolta, kuten veljen täytyy. Olen sellainen, että en yritä mielistellä ketään. Jos joku ei minusta pidä, hän ei sitten pidä. Äitisi on kuulemma hyväksynyt minut täysin, vaikkei ole minua tavannut. Se kertoo jo paljon, miten hyvä psykologi äitisi on. Osaa lukea henkilöitä hyvin pelkästään kuvauksen perusteella." Charlie sanoi samalla annostellen kolmelle lautaselle annoksia.
Sasha hymyili. Hän tiesi, että Charlie on oikeudenmukainen, mutta yllättyi, sillä Charlie ei koskaan noin anteeksiantava ole ollut. Sasha ja Flo astelivat ruokapöydälle ja istuutuivat tuoleille, kun Charlie jakoi annokset. Kolmikko söivät ja istuivat iltaa, samalla rupatellen nauraen ja hymyilen.
Keskiyönä kolmikko valmistautuivat nukkumaan. Flo oli ajatellut lähteä omaan hotellihuoneeseen nukkumaan, mutta Sasha houkutteli tämän yön nukkua vierashuoneessa. Charlie ei päästänyt Flota yksin, sillä olihan mahdollinen murhaaja liikkeellä. Sasha ja Flo istuivat keittiössä vierekkäin, kun Charlie teki viimeisenä iltapuuhia kylpyhuoneessa.
"Sasha? Olet muuttanut Charlien hyväksi uroksi. Pidä hänestä kiinni ja älä päästä hänestä irti, tapahtui mitä tahansa." Flo sanoi halaten Sashaa.
"Tiedän se. Kaduttaa viime vuotinen juttu, kun halusin täydellistä koiraa, enkä suostuisi Charlien kanssa edes treffeille vaikka olisi viimeinen koira maan päällä." Sasha vastasi.
"Charlie tietää sen, ettet tarkoittaisi sitä enää. Näkeehän se, että hän jumaloi sinua. Vaikka tulen olemaan teille läheinen, en yritä sotkea teidän välejä." Flo vastasi hänelle.
"Flo, tulet aina olemaan minulle ja Charlielle tärkeä. Tiedän, että teillä on joskus ollut jotain, mutta se on ollutta ja mennyttä." Sasha sanoi.
"Mukava kuulla. Saanko kysyä näin narttujen kesken erään asian?" Flo kysyi kiinnostuneena.
"Toki." Sasha vastasi, lähestyen Flota.
"Onko pikku-Charlie isokin?" Flo kysyi hihittäen.
Kaksikko rupesivat kikattamaan. Läheisyys tai väsymys aiheuttivat naurukohtauksia.
"On todellakin." Sasha sanoi näyttäen tassuillaan pikku-Charlien kokoa.
Flo hämmästeli ja alkoi kikattamaan nolostuneena. Charlie asteli kylpyhuoneesta paikalle, ihmettelen tyttöjen käytöstä.
"Mikäs nyt noin naurattaa?" Charlie kysyi ihmettelen.
Tytöt eivät vastanneet. Kaksikko jatkoi nauramista välillä vilkaisten Charlien suuntaan. Charlien ilme sai Sashan ja Flon nauramaan enemmän.
"Lopettakaa jo, mikä on noin hauskaa?" Charlie kysyi hymyillen tyttöjen touhuille.
Tytöt eivät lopettaneet nauramista. Halasivat toisiaan ja nauroivat.
"No menen jo edeltä nukkumaan. Flolle on vuode vierashuoneessa. Öitä." Charlie sanoi poistuen paikalta.
Sasha ja Flo pikkuhiljaa rauhoittuvat naurusta. Hieroen silmiään, Sasha viimein pystyi puhumaan.
"On se aika mennä jo. Valvo niin myöhään, kuin haluat. Jääkaapissa on ruokaa, jos tulee nälkä. Television kaukosäädin löytyy pöydältä. Hyvää yötä." Sasha sanoi poistuen Charlie perään.
"Hyvää yötä." Flo sanoi hieroen silmiään.
Sasha asteli makuuhuoneeseen, avasi oven ja sulki sen perässä kiinni. Charlie mietti nukkumajärjestystä.
"Voit nukkua omassa sängyssä ja minä lattialla." Charlie sanoi vanhasta tottumuksesta.
"Tästä lähtien nukut sängyssä vierelläni. Olet poikaystäväni, joten et lattialla nuku enää." Sasha sanoi, kömpien vasemmalle puolelle sänkyä.
Charlie häntä nousi pystyyn. Hän pääsisi viimein taas oman kumppanin viereen nukkumaan. Sasha viitaili sormella houkutellakseen Charlien sängylle. Charlie varovasti kömpi oikealle puolelle sänkyä ja pari makasivat kyljellään sängyssä katsoen toisiaan lähekkäin. Molemmilla oli omat peitot ja tyynyt.
"Charlie?" Sasha muisti erään asian.
"Niin muru?" Charlie kysyi.
"Viime vuotinen asia on minua vaivannut. Muistatko, kun toivoin silloin täydellistä koiraa ja en sinua ottaisi, vaikka olisit viimeinen koira maan päällä?" Sasha kysyi nolostuneena.
"Muistan, kuinka niin?" Charlie kysyi kiinnostuneena.
"Haluan sinun tietävän, etten ajattele enää niin. Minulla on täydellinen koira edessäni." Sasha vastasi.
"Silloin ennen kuin jouduin oikeudenkäynnille, en oikein ollut mikään ihanne poikaystävä. Olisin ihmetellyt, jos et olisi halunnut minun tilalle 'Täydellistä koiraa'. Ei sinun tarvitse sitä miettiä. Pääasia on, että olemme nyt yhdessä." Charlie vastasi silittäen Sashan poskia, saadessaan hänet hymyilemään.
"Ethän ole mustasukkainen?" Charlie kysyi yllättäen.
"Flosta? En tietenkään. Hän on mukava Collie. Teidän välillä on ollut ja mennyttä. Rakastan sinua silti, vaikka sinulle on tapahtunut vaikka mitä." Sasha sanoi silittäen Charlien poskia.
"En pysty heti sitä kertomaan. Mutta lupaan kertoa lapsuuteni kokonaisuudessaan." Charlie lupasi ja nojautui Sashaan.
"Ymmärrän sen täysin. Kerro, kun pystyt. Kuuntelen ja tuen sinua aina." Sasha sanoi silittäen Charlien päätä.
"Sasha?" Charlie sanoi.
"Niin rakas?" Sasha kysyi.
"Pysyttäähän aina toistemme rinnalla, tapahtui mitä tapahtui?" Charlie kysyi.
"Pysytään, tulen olemaan rinnallasi aina." Sasha vastasi.
Charlie tärisi, alkaen vaimeasti äänellä itkemään.
"Olen ollut paha koira." Charlie sanoi vaimealla ikuisella äänellä, painaen päänsä Sashan rintaa vasten.
Sasha lohdutti ja rauhoitteli Charlieta. Sasha nosti Charlien päätä ja suuteli häntä huulille. Charlie otti Sashan päästä takaa kiinni ja kellahti hänen päälle. Kaksikko suutelivat antaumuksella Sashan ollessaan Charlien alla. Charlie alkoi nuolemaan Sashaa kaulasta ja vasemmalla tassulla silitteli ja hyväili Sashan vartaloa. Sasha nosti leukaa saadessaan miehelleen pääsyn, vaimeasti valittaen. Tämän pidemmälle kaksikko eivät menneet, sillä Flo oli hereillä.
Hetken kuherteluun jälkeen, Charlie kellahti sängylle selälleen ja Sasha nojautui Charlien rinnalle. Charlie silitti Sashan päätä hetken. Sasha nosti päätänsä Charlien rinnan päältä sanoessaan jotain. Hän hymyili, sillä Charlie oli jo nukahtanut. Hän nukkui suloisesti Sashan mielestä. Sasha suuteli kerran Charlieta poskelle ja laski päänsä takaisin hänen rinnalle. Pian nukahti itsekin ja kaksikko nukkuivat sikeästi. Flo oli hetken valvonut ja painunut jo nukkumaan. Koko talonväki nukkuivat sikeästi.