Luku 4: Adoptoiminen,

Seuraavana aamuna, Oliver heräsi herkulliseen tuoksuun, ilmassa leijui paistettujen munien, pekonin, ja pannukakkujen tuoksu. Ja aivan oikein, Leo valmisti aamiaista, Oliver kiirehti aamiaiselle.

"Hyvää huomenta Oliver, nukuitko hyvin?" Leo kysyi.

"Kiitos hyvin, Leo." Oliver sanoi. Hänestä tuntui niin mukavalta, kun joku puhui hänelle niin ystävällisesti.

" No, tule nyt aamiaiselle, haluatko yhden vai kaksi munaa? entä kuinka monta pekonia ja pannukakkua otat?" Leo kysyi.

"Yhden munan, ja kaksi pekonia, ja neljä pannukakkua, kiitos. Ja jos sopii, saisinko myös maapähkinä voileipää?" Oliver pyysi.

"Selvä, yksi herkku aamiainen tulossa." Leo sanoi, ja pian Oliver pääsi syömään herkullisen aamiaisen, jollaista hän ei ollut syönyt pitkään aikaan.
Leo kaatoi Oliverille teetä, ja viimein hänkin ryhtyi syömään aamiaista.

Aamiaisen jälkeen, Leo tiskasi astiat, ja Oliver auttoi häntä.

Leo alkoi kiintyä koko ajan Oliveriin, poika oli hänestä oikein suloinen, eikä hän ymmärtänyt, miksi hänen vanhempansa, olivat hylänneet hänet.
Siten Leo teki tärkeän päätöksen, Oliver, saa liittyä hänen perheeseensä.

Heti kun tiskit olivat valmiita, Leo jutteli Oliverille.

"Oliver, koska sinut on hylätty, olen päättänyt puhua mestarini kanssa, ja pyytää että voisimme adoptoida sinut," Leo sanoi kumartuen Oliverin puoleen.

"Mitä se adop-adoptio tarkoittaa?" Oliver kysyi.

"Sitä, että haluaa hyväksyä, orvoksi jääneen lapsen perheeseensä." Leo selitti lyhyesti.

Oliverin silmät laajenivat, ja hän katsoi Leota aivan sanattomana.

"Tarkoitatko...että saisin asua kanssasi?" Oliver kysyi, henkeään pidättelen.

"Kyllä, saisit asua minun, veljieni ja Isäni kanssa, olisiko se kivaa?" Leo kysyi hymyillen.

Oliver ei peitellyt iloaan, vaan halasi Leota onnellisesti.

"Joo! se olisi kivaa!" Oliver sanoi riemuisaan.

Leo halasi takaisin Oliveria, ja oli iloinen, kun sai Oliverin pois kuorestaan, poika oli niin ujo, ja söpö, ja hän oli varma, että pojalla oli myös villi puoli, ja hänestä aboptio oli hyvä idea. Vielä piti saada Mestari Tikkun lupa.

Hetken päästä, Leo ja Oliver kävivät ulkona, Leo piteli Oliveria sylisään, ja yhdessä he katselivat kevään kauniita maisemia. Koska Oliver oli ollut niin pitkään, eristetyn muusta maailmasta, Leo opasti häntä, kertomalla lintujen ja kasvien nimiä.

"En ymmärrä, miksi Äitisi ja Isäsi, eivät antaneet sinun käydä ulkona." Leo ihmetteli.

"En minäkään, he vain yhtäkkiä, päättivät että en saa mennä minnekään, ja jos en ollut kiltti heidän mielestään, sain kovan rangaistuksen...ja..ja." Oliver ei pystynyt jatkamaan, häntä rupesi itkettämään.

"No niin, no niin, ei hätää, kaikki on nyt hyvin, olet nyt turvassa." Leo vakuutti, ja lohdutteli poika parkaa.

Oliver halasi Leota, tuntui niin ihanan turvalliselta, olla hänen sylisään.

Juuri silloin, Caseyn auto tuli näkyviin, ja parkkeerasi pihalle.

Tikku ja Casey, ja April, tulivat ulos autosta.

Leo laski Oliverin maahan, ja meni vastaan tuliota, Oliver piiloutui Leon selän taakse, häntä ujostutti.

" Moi Leo! tällä olan taas" Casey sanoi iloisesti.

Leo hymyili ystävälleen, ja kääntyi siten Tikkun puoleen.

"Mestari Tikku, tässä on Oliver, josta olen kertonut." Leo sanoi, ja veti hellästi Oliverin ulos piilostaan.

"Ei hätää, Oliver, tässä on Isäni, Mestari Tikku, ja ystäväni." Leo sanoi rohkaisevasti.

Oliver, katsoi hyvin peloissaan, jättimäistä rottaa, mutta Tikku hymyili hänelle ystävällisesti, ja se haihdutti pelon pojan yltä.

Tikku tarkasteli poikaa huolella.

"Näen...että olet kiltti poika, ja kokenut kovia, se on hyvin surullista." Tikku sanoi ystävällisesti.

"Kiitos...Herra." Oliver sanoi ujona. Casey yskähti, ja kaikki katsoivat nyt häntä.

"Minä olen Casey, ja tässä on April, kiva tavata poika." Casey sanoi.

Oliver alkoi nyt hymyillä.

"Kiva tavata." hän sanoi.

"Anteeksi uteliaisuuteni, kuinka vanha olet?" April kysyi.

"Kymmenen." Oliver vastasi.

"Niin nuori," Tikku totesi.

No surraavaksi, Oliver sai uudet vaateet, ja kengät, sillä välin kun Oliver oli vessassa, vaihtamassa vaateet, Leo näytti Tikkulle Oliverin henkilöllisyys paperia.

"Se on niin sotkuinen, että hänen vanhemmistaan ei saa mitään selvää." Leo sanoi.

"Hmmm...vaikuttaa siltä, että tämä on töhritty tarkoituksella, ainakin luulen niin." Tikku sanoi.

"Ihan naurettavaa, jos pojan perhe ei pystynyt huolehtimaan hänestä, niin miksi he eivät voineet, lähettää poikaa lastenkotiin?" Casey sanoi närkästyneenä.

"Joko he eivät tajunneet sitä, tai siten he eivät kehdannet tehdä sitä." April arveli.

"No joka tapauksessa, Mestari Tikku, voimmeko adoptoida Oliverin perheeseemme?" Leo kysyi.

Tikku katsoi Leota.

"En nyt tiedä. En usko pystyykö Oliver asumaan kanssamme." Tikku epäili.

"Mutta! Oliver selvästi, on jo kiintynyt minuun, ja minä häneen, ja haluan tarjota hänelle suojaa, ja huolehtia hänestä, ja olla kuin isoveli hänelle." Leo sanoi. Ja katsoi Tikkua pyytävästi.

Tikku, mietti asiaa, ja Oliver tuli ulos vessassa,

"Katso Leo!" Oliver sanoi onnellisena, eikä syytä.

Oliverilla, oli hienot uudet vaateet.

Farkut housut, sininen huppari, vihreä t-paita. Ja uudet siistit kengät, ja juuri sopivan kokoiset Oliverille, ja siitä April oli tyytyväinen.

"Näytät hyvältä." Leo kehui, ja pörrötti pojan hiuksia.

April, päätti vähän leikata pojan hiuksia, hiukan lyhyemmäksi, ja kohta Oliverilla oli uusi kampaus päässään. Tukka oli leikattu niin, että se ylettyi nyt vain korviin asti.

Tikku oli seurannut kaikkea sivusta, ja teki nyt päätökseen.

"Oliver," Tikku aloitti.

"Koska olet nyt orpo, ja eikä sinulla ole muuta paikkaa minne mennä, ja olen nyt tullut siihen päätökseen, että hyväksyn sinut perheeseemme, tästä lähtien, olen Isäsi, että Mestarisi, ja Leonardo, ja hänen veljensä, ovat sinun veljiäsi, tästä lähtien." Tikku sanoi juhlavasti.

Leo oli riemuisan, ja niin oli myös Oliver, hän halasi Tikkua kiitokseksi.

"Kiitos, Isä." hän sanoi.

Myöhemmin, kun April, Tikku ja Casey, olivat lähteneet takaisin New yorkiin, jättäen, Leon ja Oliverin kahdestaan, sillä Leo halusi viettää kaksi viikkoa farmilla, Oliverin kanssa. Tikku lupasi, että sen aikana, hän ja Leon veljet, hoitaisivat, Oliverille oman huoneen.

April oli jättänyt pakastimeeseen, kaksi pizza, ja ne Leo lämmitti uunissa, ja siten ruuan jälkeen, Leo harjoitteli ninjutsua. Oliver katseli hyvin uteliaasti, kun Leo harjoitteli.

"Voitko opettaa myös minullekin?" Oliver kysyi.

"Kyllä, mutta joskus toiste." Leo lupasi.


Okei, en osannut päättää aluksi, olisiko Leo Oliverille, kuin Isä, tai veli, mutta päätin että Leo on hänen Isoveli. Mutta joka tapauksessa, Leo on tärkeä henkilö Oliverille.