Anteeksi, kun oote saaneet odottaa jatkoa, mutta nyt jatkuu tämä tarina, ja tästä luvusta tulee pitkä.
Luku 7 : New york ja uusi koti.
Kaksi viikko kului nopeasti, Leosta ja Oliverista oli tullut hyvin läheisiä. Leon harjoitukset, olivat päätyneet, ja hän oli tyytyväinen, hän oli hyvin pärjännyt
yksikseen, ja pitänyt hyvää huolta Oliverista.
Nyt oli aika palata kotiin, Leo pakkasi tavaransa, ja kun Casey ajoi kilpareiden autolla farmin pihalle, Oliver oli innoissaan.
"Vau! upea autoa!" hän sanoi.
Caseyn lisäksi, April ja Mestari Tikku, olivat myös auton kyydissä.
"Hei Leo ja Oliver, tervetuloa Caseyn kyyti palveluun." Casey sanoi pelleillen.
"Hei kaikki," Leo sanoi, kun hän ja Oliver astuivat kyytiin.
"Päivää." Oliver sanoi ujona, ja katseli uteliaasti ympärilleen.
" Hei Leonardo, ja Oliver. Mukava nähdä taas poikani." Tikku sanoi ystävällisesti.
Matkalla kotiin, April kertoi, että heti Nwe yorkin päästyä, veisivät Oliverin vaate ja lelu ostoksille, Oliver tarvitsi lisää vaateita ja ennen kaikkea uusia leluja.
Oliver oli innoissaan, hänellä kun ei ollut leluja sen jälkeen, kun äiti ja isä myivät ne. Hän ei tosin tiennyt miksi, ja ainoat lelut millä hän on leikkinyt, on ollut puun palaset. Se oli kaikkien mielestä kovin ikävää.
Matka sujui ihan hyvin, Oliver jännitti aika lailla, sillä siitä oli aikaa kun hän oli viimeksi suur kaupungissa, ja sen lisäksi, hän ei ollut pitkään aikaan, ollut autossa, joten kahdesti piti pysähtyä, kun Oliverin piti päästä ulos oksentamaan. Mutta Tikkun ja Leon rohkaisevien sanojen avulla, Oliver alkoi rentoutua, ja voimaan paremmin.
Jonkin ajan päästä, he saapuivat viimein New yokin, Oliver katseli kaikkea silmät suurina, hän oli jo unohtanut, miltä New yorki näyttää, ja hän oli samaan aikaan innoissaan, että peloissaan.
Ensin pysähdytyin, vaate liikkeeseen, April ja Casey, veivät Oliverin vaate ostoksille, poika tarvitsi uusia vaihto vaateita. Leo ja Tikku odottivat autossa, ja keskustelivat niitä näitä.
"Onko kotona kaikki valmista?" Leo kysyi.
"Kyllä, Oliverin huone on nyt valmis," Tikku vahvisti.
Kun April ja Casey, ja Oliver, olivat käyneet vaateet ostamassa, käytiin seuraavaksi, leluliikeässä, ja kirja kaupassa.
Oliver oli innoissaan, hän sai itse valita lelut.
Hän valitsi: Merikilpikonna pehmolelun, kauko-ohjatavan helikopterin, lelupaloauton, marmorikuulia, ja vilkkuvan jojon.
Kirja kaupasta, Oliver valitsi kaksi satu kirjaa, toinen oli pinocchio, ja toinen oli Tuhkimo. Sen lisäksi, ostetiin maantiedon kirja, joka kertoi maan osista, pääkaupunkista, eläimistä, ja kasveista. Lisäksi ostettiin myös piirustus paperia, kyniä, ja vesivärejä.
Kaikki tuli maksamaan, melkoisesti mansikoita. Mutta Casey ja April eivät siitä välittäneet.
Viimein päästiin kilpikonnien luolaan, jossa he asuivat, Tikku oli matkan aikana sanonut Oliverille, että he elävät viemäreissä, ja että heidän kanssaan sattuu ja tapahtuu kaiken laista yllättävää, jopa vaara tilanteita, ja outoja seikkailuja.
Ja että heidän on elettävä varjoissa, piilossa ihmisten silmistä. Joten ihan normaali perhe he, eivät ole.
Oliver vakuutti ymmärtävänsä sen, ja sanoi myös, että se ei haitannut häntä.
Ja niin Oliver pääsi viimein tapaamaan Leonardon veljiä. Oliver oli odottanut, että kaikilla kilpikonnilla, olisi siniset naamiot, mutta yllätyksekseen, heillä oli erilaiset naamiot, ja omanlaisensa persoona.
Leon veljet tulivat riemuisan vastaan.
"Leo! tervetuloa kamu!" oranssi naamioinen kaveri.
"Heivaan Mikey, kiva olla kotona taas." Leo sanoi hymyillen, ja antoi Mikeyn halata häntä.
"Että oli jo ikävä sinua, Leo." Sanoi violetinen naamio kaveri.
"Samoin Don." Leo sanoi.
"Hei, onko tässä nyt se uusi pikku veljemme? josta on niin paljon puhuttu." Kysyi punaisella maskilla oleva kilpikonna. Ja katsoi hymyillen Oliveria. Mikey päästi Leosta irti, ja kaikki kolme kilpikonna, katsoivat nyt Oliveria.
Oliveria alkoi ujostuttaa, hän piiloutui Leon taakse.
Leo hymyili.
"Pojat, tässä on Oliver, uusi pikkuveljemme." Leo sanoi juhlavasti.
"Hei Oliver, mitä kuuluu?" Miky kysyi, ja hymyili hurmaavasti.
Oliver ei sanonut mitään, vaan katsoi huolestuneena Leota, ruskeilla silmillään.
Leo kumartui Oliverin viereen.
"Älä pelkää, tässä ovat veljeni, jotka ovat nyt sinun veljiä myös. tässä on Raphael, Donatello, ja Michelangelo." Leo sanoi ja osoitti veljiään.
"Hei, hauska tavata." Oliver sanoi ujosti.
"Heh, söpö kaveri," Raph naurahti.
"Hei vaan, Oliver, tervetuloa." Don sanoi, ja ojensi kätensä.
Ujosti Oliver kätteli Donia.
"No niin poikani," sanoi Tikku, joka oli seurannut tilannetta sivusta.
"Tiedän, että olette innoissanne uudesta veljestänne, mutta annetaan pojan rauhassa tutustua uuteen kotiinsa," Tikku sanoi.
"Okei Mestari, mutta Oliverin pitää nähdä oma huoneensa." Mikey sanoi.
"Oikeasti! onko minulla oma huone?" Oliver kysyi yllättyneenä, ja aavistuksen verran reipaamalla tuulella.
"Joo! me tehtiin suulle oma huone, sillä aikaa, kun Leo oli farmilla." Mikey sanoi hymyillen.
"Kaikki ajallaan, tehdään ensin pieni kierros, ja näytämme Oliverille kotiamme." Tikku sanoi.
Minä ja Casey, voimme sillä välin laitaa ruokaa pöytään." April sanoi.
"Sopii, tilattu ruoka, on jo pöydällä, voitte vain kattaa kaiken valmiiksi." Don sanoi.
Ja niin Oliverille, esiteltiin hänelle uuta kotia, Oliverin mielestä, vanha jäteveden puhdistus laitos, jossa kiliparit, nyt asuivat, oli oikein hieno paikka. Paljon tilaa liikkua, ja viihtyisä paikka.
Olo huoneessa, oli paljon televisioita, harjoitus alue, jossa kilpikonnat ja Tikku treenasivat, ninja taitoja.
Donin yksityinen laboratorio, kylpyhuone, ja varasto tila, kaikki tämä teki Oliveriin vaikutuksen. Kilpikonnien koti oli Oliverin mielestä kiva. Myös Tikkun ja kilpikonnien huoneetkin näytetiin, ja samalla kerrottiin talon säännöt.
Lopuksi, esiteltiin Oliverin huone. Se sijaitsi pienessä luolassa, lähellä Leon huonetta.
Oliverin huone oli pieni mutta hyvin kunnostettu ja sisustettu. Leo oli kertonut, että tämä huone oli aikaisemmin ollut ylimääräinen varasto, mutta nyt se oli Oliverin huone.
Mikey, Don ja Raph, olivat siivonnet ja kunnostaneet sen hyvin.
Lattia oli päälystety pulla, ja katoon oli kiinitety johtovalot, Mikey oli ne löytänyt jostakin.
Lisävalaistusta toi pieni kaarivalaisin, joka sijaitsi ovi aukon vieressä. Yksityisyyden luomiseksi, ovi aukon, oli pystytetty sermi, sen avulla Oliver sai yksityisyyttä, jos halusi.
Vuode oli itse tehty, puusta rakennettu vuode, ja maalatu vihreäksi, sängyssä oli pehmeät patjat, lämmin peitto, ja pehmeä tyyny.
Sänkyn vieressä, oli pieni valkoinen matto. sängyn toisessa päässä, oli pieni pöytä, jossa oli kilparin muotoinen digitaalinen herätys kello, ja kuun muotoinen yö lampu.
"Ne ovat lahja minulta, siis kello ja lamppu, löysin ne kaatopaikalta, ja korjasin ne." Don sanoi ylpeänä.
"Kiitos Don." Oliver sanoi, ja hymyili Donille.
"Hyvä kun sait yö valon kuntoon, Oliver pelkää pimeää." Leo sanoi.
"Joo, ei ollut helopa, mutta onnistuin." Don vähätteli.
No Oliver jatkoi huoneen tutkimista. Vasamalla oli siis Oliverin sänky, kun taas oikeilla puolella, oli pieni vaate kaapi, ja lelu hylly. Nekin oli itse väsätty. Hylly oli naulattu kiinni seinään. Ja vaate kaapi, niin siinä oli kolme hyllyä, ja tietysti henkari paikka.
Huoneen päässä, oli pöytä ja tuoli, jotka April oli tuonut liikkeestään, pöydässä, oli pieni lampu.
Huone oli yksinkertainen, mutta Oliver piti siitä.
"Pannanko nyt tavarasi omalle paikalleen, sopiiko?" Leo ehdotti.
"Joo, laitetaan." Oliver suostui.
"Ja samalla annamme, sinulle pikku lahjoja." Raph sanoi.
Oliver tärisi jännityksestä, kaikki tuntui niin kivalta.
Ensin pantiin vaateet vaatekaapin, ja lelut ja kirjat ja piirustus tarvikkeet hyllylle. Hyllyssä oli jo valmiina muutakin, taskulamppu, pikku peili, hammas harja ja muki, ja hiusharja. April oli ne ostanut.
Hyllyjä, oli neljä, ja tilaa riitti hyvin vielä.
Siten oli lahjojen vuoro.
Doni antoi Oliverille, konna kännyn. Ja Tikku antoi Oliverille, mini Bonsai puun, pikku puu oli istutettu vihreään tilavan ruukun. Tikku myös neuvoi Oliveria, miten puuta kuului hoitaa. Oliver kiiti lahjoista, ja pisti puun kirjoitus pöydälle.
Seuraavaksi, Mikey antoi Oliverille, Silver Sentry-julisten, ja Silver Sentry-vikurilelun. Mikey, melkein hyppäsi katoon, kuulussan, että Oliver ei tiennyt, kuka on Silver Sentry. Mikey päätti kertoa myöhemmin Oliverille, kaiken supersankarista.
Raph antoi Oliverille, rullaluistimet, sekä polvi ja kyynärpää suojat, ja kypärän.
"Opetan sinut, rullaluistelemaan." Raph lupasi.
April ja Casey tulivat sopivasti paikalle, antamaan omat tervetulo lahjat.
April antoi nalle karhun, jonka Oliver pisti sängyn päälle, yhdessä kilpikonna pehmolelun viereen.
Casey, antoi mailan, räpylän, ja pallon.
"Opetan sinua joskus pelaamaan baseballia." Casey lupasi.
"Kiitos," Oliver sanoi, ja laittoi peli vehkeet nojaamaan kaapin viereen, yhdessä rullaluistimien.
Oliver katsoi huonetta, kaikki näytti oikein hyvältä, ja nyt kun siellä oli paljon uusia tavaroita, se näytti entistäkin kotoisammalta. Yhtäkkiä Oliveria alkoi itkettää.
"Oliver, mikä hätänä?" Leo kysyi.
"No...siitä on niin kauan, kun joku on osoittanut minulle tällaista huomiota, olin jo unohtanut, millaista on olla rakastettu..ja..ja olen niin onnellinen." Oliver sanoi, ja itki ääneen.
Kaikki ymmärsivät nyt, kuinka vaikeaa Oliverilla oli ollut, vanhempiensa kanssa, ja poika oli vielä ihan rikki, kun hänet yhlätiin niin raukkamaisesti.
Leo halasi, Oliveria.
"No niin, kaikki hyvin, nyt olet turvassa, ja lupaan, että kaikki kääntyy hyväksi." Leo lupasi, ja antoi Oliverille lahjan. Se oli puumiekka.
"Tein sen itse." Leo sanoi.
Oliver katsoi miekkaa, siten Leota, ja silloin poika raukka halasi Leota lujasti.
"Kiitos isoveli." hän mumisi.
"No niin, mitäs jos nyt menisimme syömään." April ehdotti ja kuivasi kyyneleitään.
Kakkien mielestä se oli hyvä idea. Ja niin siirytiin keittiöön syömään.
Pöydällä oli oikea juhla ateria, oli kahdenlaista pannu pizza, sushia, kiinalaista ruokaa, burritoa, suklaa keksejä, sipsejä, ja kolmen laista tipiä. Hedelmä salaattia, mehua, limua, ja teetä.
Oliver oli hyvin hämmästynyt, ja nälkäinen.
Ensin Tikku kohotti maljaa, ja toivotti tervetulleeksi Oliverin, uutena perheen jäsenenä. Siten kipistetiin, ja aloitettiin syöminen.
Oliver piti ruuasta, no burrito ruoka oli kyllä outo, mutta tonnikala mozzarella tomati, pannupizza, oli hänen mielestä hyvää, ja sushi, noo se menetteli.
Illalla, kun Oliver oli sängyssä, hän luki iltarukouksen, ja oli onnellinen.
"Nyt minulla on uusi koti." hän huokaisi onnellisena.
Yö valo paloi himmeästi, ja rauhoittavasti, ja yö pöydälle, Leo oli jättänyt vesi lasi, jos Oliverille tulisi jano.
Onnellisena, hän vaipui uneen.
Jos nyt luulette että tarina päätyy tähän, niin ei huolta, tarina jatkuu.