Sinä päivänä, kun Uzumaki Natsuki valmistuu Ninja-akatemiasta, hän saa selville järkyttävän salaisuuden:
"Sinä päivänä, kun Kyūbi no Yōko hyökkäsi Konohagakure no Satoon(Konoha) 12 vuotta sitten, Yondaime Hokage sinetöi Kyūbin vastasyntyneen vauvan sisälle. Tuo vastasyntynyt vauva, jonka sisälle Yondaime Hokage sinetöi Kyūbin, oli Natsuki". Samalla kun Natsuki saa selville totuuden siitä, mitä tapahtui sinä päivänä, kun Kyūbi hyökkäsi Konohagakure no Satoon, Natsuki huomaa omaavansa harvinaisen Kekkei Genkain: Shoutonin/Shōtonin. Natsuki opettelee hallitsemaan voimiaan samalla, kun hän yrittää saada Konohan asukkaat hyväksymään hänet. Samalla Natsuki yrittää selvittää isosiskonsa murhaajan henkilöllisyyden voidakseen kostaa isosiskonsa kohtalon. (Puhuin tästä fanfictionista aluksi Suigetsu-nimisen fanfiction-kirjailijan kanssa, kun suunnittelin kirjoittavani tämän fanfictionin eräälle pienemmälle fanfiction-fanisivulle, joten haluan kiittää Suigetsua).
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
(Uzumaki Natsuki)
Natsuki seisoi puutarhassaan. Hän oli tänään valmistunut Ninja-akatemiasta, ja hänen arvosanansa olivat olleet tosi hyvät, koska hän oli opiskellut, ja harjoitellut tosi ahkerasti. Vaikka Natsuki olikin tänään valmistunut Ninja-akatemiasta, hän ei silti ollut kovin hyvällä tuulella.
"Taas kukkapenkkiäni on tallottu", Natsuki mutisi ryhtyen kitkemään kukkapenkkiinsä kasvaneita rikkaruohoja. Jotkut, Natsukin kukkapenkissä olevat kukat oli tallottu maahan, ja kukkapenkissä oli tosi paljon jalanjälkiä. Natsuki oli surullinen siitä, miten Konohan asukkaat kohtelivat häntä. "Valmistuin tänään Geniniksi, ja silti melkein kaikki Konohan asukkaat puhuvat minusta selkäni takana tosi usein, tai tallovat kukkapenkkiäni".
Natsukin koti oli iso talo, jonka ulkoseinät olivat valkoiset. Talon katto oli musta, ja katolla oli musta savupiippu. Talon ulko-ovi oli ruskea liukuovi. Natsukin kodin oikealla puolella olevassa seinässä oli ruskea liukuovi, joka johti puutarhaan.
Natsukilla oli yllään sininen kimono-paita, ja hänen käsissään oli violetit irtohihat, jotka ylettivät hänen olkapäihinsä asti. Hänen vyötäröllään oli violetti vyö. Hänen käsissään oli ruskeat puutarhakäsineet. Hän oli sitonut otsansa eteen Hitai-aten, johon oli kaiverrettu Konohan lehti-tunnus. Hitai-aten nauha oli sininen. Hänellä oli kaulansa ympärillä kultainen kaulakoru, jossa roikkui sininen camealia. Natsukin jaloissa oli mustat housut, ja siniset ninja-sandaalit.
Kevyt tuuli heilutteli hieman Natsukin pitkiä, punaisia hiuksia, jotka Natsuki oli sitonut poninhännälle sinisellä hiusnauhalla. Hänen ihonsa oli vaalea, ja hänen silmänsä olivat siniset. Hän oli laiha ja urheilullinen. Hän oli 12-vuotias.
Aurinko oli laskemassa.
Yllättäen Natsukin kukkapenkissä olevien, valkoisten cameliaiden joukkoon putosi punainen camelia. Tyttö vilkaisi ylös, josta punainen camelia oli pudonnut nähdäkseen Mizukin, joka istui Natsukin puutarhassa olevan puun oksalla. Kyseisessä puussa kasvoi valkoisia ja punaisia cameliaita.
Mizuki oli pitkä, ja urheilullinen mies. Hänellä oli valkoiset hiukset. Hänen silmänsä olivat sinisen ja vihreän väliltä. Hänen ihonsa oli vaalea, ja hän oli 23-vuotias. Hänellä oli yllään tummanvihreä Chūnin-liivi, jonka alla oli tummansininen, pitkähihainen pusero. Hänen jaloissaan oli tummansiniset housut, ja siniset ninja-sandaalit. Mizuki opetti Ninja-akatemiassa opiskelevia ninja-oppilaita(Akademi-Sei).
"Iltaa, Mizuki-sensei", Natsuki sanoi. Hän yritti kuulostaa rennolta, mutta hän ei ollut koskaan oikein luottanut Mizukiin, sillä Natsuki oli pari kertaa nähnyt Mizukin katsovan Natsukia halveksivasti. Natsuki ei kuitenkaan ollut sanonut Irukalle mitään siitä halveksivasta katseesta, jolla Mizuki oli katsonut Natsukia, sillä Mizuki oli Irukan ystävä, eikä Natsuki halunnut huolestuttaa Irukaa. Koska Natsuki ei halunnut huolestuttaa Irukaa, Natsuki oli salannut Irukalta nähneensä pari kertaa sen, että Mizuki oli katsonut Natsukia halveksivasti. Natsuki ei halunnut huolestuttaa Irukaa, sillä Iruka oli Natsukille kuin isoveli. Natsuki oli tehnyt parhaansa salatakseen Irukalta sen, että Natsuki oli nähnyt Mizukin katsovan Natsukia halveksivasti. Mizukin tavoin monet muutkin Konohan asukkaat olivat katsoneet Natsukia halveksivasti tosi kauan, joten Natsuki tunnisti halveksivan katseen tosi helposti. Natsuki oli tehnyt parhaansa esittääkseen sitä, että hän ei huomannut Konohan asukkaiden katsovan Natsukia halveksivasti.
"Häiritsinkö sinua?" Mizuki kysyi.
"Et häiritse minua, Mizuki-sensei. Mizuki-sensei, olenko tehnyt Konohan asukkaille jotain, minkä takia he kohtelevat minua huonosti?" Natsuki kysyi. Hän halusi tietää sen, että miksi Konohan asukkaat kohtelivat häntä huonosti, vaikka hän ei ollut edes tehnyt mitään pahaa Konohan asukkaille.
"Et ole tehnyt Konohan asukkaille mitään. Jotkut pojat kadehtivat sinua siksi, että olet heitä parempi shurikenien käyttäjä. Olen kuullut kyseisten poikien sanovan, että he kadehtivat sinua siksi, että olet heitä parempi shurikenien käyttäjä. Mainitsemieni poikien mielestä on nöyryyttävää, jos tyttö on heitä taitavampi shurikenien käyttäjä. Natsuki, sinun ei pitäisi hyväksyä sitä, miten Konohan asukkaat kohtelevat sinua", Mizuki sanoi.
"En hyväksykään", Punahiuksinen tyttö sanoi.
"On eräs tapa, jolla voisit osoittaa Konohan asukkaiselle olevasi Hitai-atesi arvoinen. Shodaime Hokage omisti joskus käärön, johon oli kirjoitettu useita, vahvoja ninja-tekniikoita. Sen käärön nimi on Fūin no Sho. Fūin no Sho-käärö on Hokagen tornissa. Jos löytäisit mainitsemani käärön, ja oppisit jonkun siihen kääröön kirjoitetun ninja-tekniikan, Konohan asukkaat saattaisivat ymmärtää arvioineensa sinut väärin", Mizuki sanoi.
"Fūin no Sho-käärö?" Natsuki kysyi. "Tein pari kuukautta sitten Iruka-senseille tutkielman kääröistä, joissa kerrotaan Kinjutsuista, ja kirjoitin kyseiseen tutkielmaan Fūin no Sho-käärön nimen, koska siihen kääröön on kirjoitettu Kinjutsuja".
"Aivan. Jos löydät kyseinen käärön, sinun pitäisi lukea sitä yöllä metsässä, jotta kukaan ei häiritse harjoituksiasi. Voisin kertoa Irukalle, että olet metsässä lukemassa Fūin no Sho-kääröä. Fūin no Sho-käärön etsiminen on Ninja-akatemiasta valmistuneille Genineille suunniteltu rohkeus-testi".
"Miksi Mizuki-senseillä on silmissään tuollainen katse? Onko hänellä kenties taka-ajatuksia Fūin no Sho-käärön suhteen?" Natsuki ajatteli nähtyään Mizukin silmissä olevan, viekkaan katseen.
"Mitä sanot?" Mizuki kysyi.
"Täytyy miettiä", Natsuki sanoi.
"Ymmärrän. Minun pitää palata Ninja-akatemiaan", Mitsuki sanoi. Mizuki hyppäsi lähimmän talon katolle, ja siltä toiselle katolle mennäkseen Ninja-akatemiaan.
"Jos Mizuki-senseillä on joitain taka-ajatuksia Fūin no Sho-käärön suhteen, niin se selviää vain, jos etsin Fūin no Sho-käärön", Natsuki ajatteli tehtyään päätöksensä. Hän etsisi Fūin no Sho-käärön ja selvittäisi, oliko Mizukilla joitain taka-ajatuksia Fūin no Sho-käärön suhteen.
(Pari tuntia myöhemmin)
Iruka hyppeli myöhään yöllä metsässä olevien puiden oksilta toisten puiden oksille, ja etsi Natsukia.
Iruka oli pitkä, ja urheilullinen mies. Hänellä oli ruskettunut iho, ja ruskeat hiukset, jotka hän oli sitonut poninhännälle ruskealla hiuspampulalla. Hänellä oli ruskeat silmät. Hänen nenänsä yläpuolella oli arpi. Iruka oli 23-vuotias. Hänellä oli yllään tummanvihreä Chūnin-liivi, jonka alla oli tummansininen, pitkähihainen pusero. Hänen jaloissaan oli tummansiniset housut, ja siniset ninja-sandaalit. Hän oli sitonut otsansa eteen Hitai-aten, johon oli kaiverrettu Konohan lehti-tunnus.
"Miksi Natsuki vei Fūin no Sho-käärön?" Iruka mietti huolissaan.
XXXXXXXXXXXXXXXXX
"Tässä käärössä olevat ninja-tekniikat ovat tosi vahvoja. No se ei olekaan mikään ihme, sillä kuuluihan tämä käärö joskus Shodaime Hokagelle. Shodaime Hokagen nimi oli Senju Hashirama, ja Konohan Ninja-akatemian historian korjojen mukaan hän oli ainoa tunnettu Mokutonin käyttäjä. Hän oli myös Sandaime Hokage-saman opettaja, ja Nidaime Hokagen isoveli. Kaikki on toistaiseksi hyvin, mutta siitäkin huolimatta minusta tuntuu edelleen siltä, että Mizuki-senseillä on joitain taka-ajatuksia tämän käärön suhteen. Mizuki-sensein katse oli niin viekas, että päätin selvittää sen, onko Mizuki-senseillä todella joitain taka-ajatuksia tämän käärön suhteen. Olen nähnyt monia ilkeitä katseita, joten ilmeet ovat minulle tuttuja. Eikä isosisko koskaan kertonut minulle, että Fūin no Sho-käärön etsiminen olisi Ninja-akatemiasta valmistuneille Genineille suunniteltu rohkeus-testi", Natsuki ajatteli lukiessaan Fūin no Sho-kääröön kirjoitettuja ninja-tekniikoita. Kyseinen käärö oli noin metrin pituinen. Se oli vaaleankeltainen, ja siinä oli vihreitä raitoja, ja siinä oli valkoistakin väriä.
Natsuki istui öisen metsän suurimman puun edessä, ja luki Fūin no Sho-kääröön kirjoitettuja ninja-tekniikoita. Natsuki oli pari tuntia sitten mennyt Hokagen torniin, ja ottanut siellä olevan Fūin no Sho-käärön kenenkään huomaamatta. Sitten hän oli mennyt metsään lukemaan kyseistä kääröä. Pimeässä, autiossa metsässä oli hieman pelottavaa.
Raks! Natsuki käänsi katseensa vasemmalle nähdäkseen Irukan, joka näytti huolestuneelta, ja ärtyneeltä.
"Mizuki-sensei mainitsikin kertovansa sinulle, että olen täällä metsässä. Hän neuvoi minua lukemaan tätä Fūin no Sho-kääröä", Natsuki sanoi Irukan tultua lähemmäs.
"Mizuki?" Iruka kysyi uteliaana. Mizuki oli aiemmin tullut Irukan kodille, ja kertonut Irukalle, että Natsuki oli vienyt Fūin no Sho-käärön Hokagen tornista. Mutta nyt Natsuki sanoi Mizukin neuvoneen Natsukia lukemaan Fūin no Sho-kääröä. "Sanoiko Mizuki jotain muutakin?"
"Hän sanoi, että Konohan asukkaat ymmärtäisivät arvioineensa minut väärin, jos oppisin Fūin no Sho-kääröstä jonkin vahvan ninja-tekniikan. Tiedän, että tähän kääröön on kirjoitettu Kinjutsuja, sillä tein sinulle pari kuukautta sitten tutkielman kääröistä, joihin on kirjoitettu Kinjutsuja. Kun tein mainitsemani tutkielman, kirjoitin siihen Fūin no Sho-käärönkin nimen, koska Fūin no Sho-kääröön on kirjoitettu Kinjutsuja. Kyseisen tutkielman kirjoittaminen kesti tosi kauan. Kun Mizuki-sensei kertoi minulle Fūin no Sho-kääröstä aloin epäillä, että Mizuki-senseillä saattaisi olla taka-ajatuksia Fūin no Sho-käärön suhteen, koska hän neuvoi minua lukemaan tähän kääröön kirjoitettuja ninja-tekniikoita", Natsuki kertoi.
Kuultuaan tytön sanat Iruka ymmärsi kaiken. Mizuki halusi Fūin no Sho-käärön itselleen, ja oli neuvonut Natsukia etsimään Fūin no Sho-käärön Mizukin puolesta aiheuttaakseen Natsukille ongelmia, ja että Sandaime Hokage ajattelisi Natsukin varastaneen Fūin no Sho-käärön. Mizuki oli varmasti huomannut, miten paljon Natsuki kunnioitti Sandaime Hokagea siksi, että Sandaime Hokage oli aina ollut Natsukille tosi kiltti.
"Varo!" Natsuki huusi katsottuaan vasemmalle, ja nähtyään kolme kunaita, jotka joku heitti kohti Irukaa. Natsuki kaivoi nopeasti varustepussistaan esiin kolme kunaita, jotka hän heitti kohti vihollisen kunaita torjuen ne helposti. Klak! Natsukin heittämät kunait putosivat maahan törmättyään vihollisen heittämiin kunaihin.
Iruka kääntyi nopeasti ympäri nähdäkseen vihollisen, joka oli äsken yrittänyt hyökätä hänen, ja Natsukin kimppuun. Koska metsässä oli pimeää, Iruka näki vain vihollisen tumman siluetin. Iruka näki, että vihollinen piti oikeassa kädessään monia kunaita, jotka hän heitti nopeasti kohti Irukaa, ja Natsukia. Iruka työnsi Natsukin nopeasti oikealle suojellakseen tyttöä, minkä seurauksena vihollisen heittämät kunait osuivat Irukaan, ja kiinnittivät hänet läheisen puun runkoon.
"Iruka-sensei!" Natsuki huusi huolissaan.
"Ei hätää, Natsuki. Ota Fūin no Sho-käärö. Älä missään nimessä anna Fūin no Sho-kääröä viholliselle, tai seuraukset ovat tuhoisat!" Iruka huusi.
Natsuki olisi halunnut auttaa Irukaa, mutta hän tiesi Irukan olevan oikeassa. Natsuki nousi nopeasti seisomaan, ja sulki Fūin no Sho-käärön. Fūin no Sho-kääröön oli sidottu ruskea nauha, jonka avulla Natsuki kiinnitti käärön selkäänsä samalla tavalla kuin repun. Hän laittoi käärön selkäänsä, sillä hän tiesi, että jos vihollinen saisi Fūin no Sho-käärön haltuunsa, seuraukset olisivat tuhoisat. Natsuki oli menossa auttamaan Irukaa, kun Mizuki hyppäsi läheisen puun oksalle.
"Teitä saikin etsiä", Mizuki hymyili ilkeästi. Hän oli aiemmin nähnyt Natsukin menevän Hokagen tornille, joten hän oli alkanut vakoilla Natsukia. Kun hän oli seurannut Natsukia, hän oli nähnyt Natsukin ottavan Fūin no Sho-käärön. Sitten hän oli mennyt Irukan kodille, jossa hän oli väittänyt Irukalle nähneensä sen, että Natsuki oli ottanut Fūin no Sho-käärön, minkä jälkeen Mizuki oli väittänyt Irukalle lähtevänsä etsimään Natsukia. Vaikka Mizuki olikin väittänyt Irukalle lähtevänsä etsimään Natsukia, Mizuki oli oikeasti mennyt kotiinsa hakemaan aseita taistellakseen Irukaa, ja Natsukia vastaan siltä varalta, että hän joutuisi taistelemaan Irukaa ja Natsukia vastaan. Mizuki oli valmis mihin tahansa, jotta hän saisi Fūin no Sho-käärön itselleen.
"Miksi hyökkäsit Iruka-sensein kimppuun, Mizuki-sensei?" Natsuki kysyi vihaisena ymmärrettyään, että Mizuki oli hyökännyt Irukan kimppuun. "Mizuki-sensei, sinähän neuvoit minua etsimään Fūin no Sho-käärön Hokagen tornista, ja menemään metsään löydettyäni Fūin no Sho-käärön. Mizuki-sensei, sanoit mainitsevasi Iruka-senseille sen, että otin Fūin no Sho-käärön, ja että olen metsässä lukemassa Fūin no Sho-kääröä. Äsken mainitsemieni ansioiden takia on täysin järkevää se, että epäilen sinun hyökänneen äsken Iruka-sensein kimppuun, Mizuki-sensei".
Natsuki kaivoi oikealla kädellään kunain esiin oikean jalkansa ympärille sidotusta kunaipakista. Nyt hän epäili Mizukin suunnitelmia entistäkin enemmän.
Iruka repi kunaita pois käsiensä, ja jalkojensa haavoista irvistäen kivun takia. Hänen vaatteissaan oli veritahroja.
"Aioin hyökätä sinun kimppuusi, Natsuki. Mutta puheet riittävät. Anna se Fūin no Sho-käärö minulle. Sinun ei kannata kuunnella Irukaa, sillä hän haluaa Fūin no Sho-käärön itselleen!" Mizuki huusi hymyillen mielipuolisesti.
"Älä kuuntele Mizukia, Natsuki!" Iruka huusi. Hän ei pitänyt tilanteen saamasta käänteestä yhtään.
"Uskon mieluummin Iruka-senseitä, kuin sinua, Mizuki. Mizuki, käytöksestäsi päätellen haluat Fūin no Sho-käärön itsellesi, koska sinulla taitaa tosiaan olla joitain taka-ajatuksia Fūin no Sho-käärön suhteen. Mizuki, haluat tämän käärön itsellesi, mutta neuvoit minua hakemaan Fūin no Sho-käärön Hokagen tornista, jotta et joutuisi itse vaikeuksiin. Mizuki, neuvoit minua etsimään Fūin no Sho-käärön Hokagen tornista, jotta minä joutuisin vaikeuksiin sinun sijastasi", Natsuki totesi. Hän yritti miettiä, miten hän voisi taistella Mizukia vastaan.
"Miten voit uskoa Irukaa, tai edes luottaa häneen? Hän on jo pitkään valehdellut sinulle. Natsuki, kerron sinulle jotain, jota kukaan ei koskaan halunnut sinun tietävän", Mizuki sanoi.
"Älä, Mizuki!" Iruka huusi järkyttyneenä tajuttuaan sen, mitä Mizuki aikoi kertoa Natsukille.
"12 vuotta sitten Kyūbi no Yōkon hyökätessä Konohaan, Yondaime Hokage ei tappanut Kyūbi no Yōkoa, niin kuin Sandaime Hokage kertoi sinulle, Natsuki. Totuus on se, Yondaime Hokage sinetöi Kyūbin vastasyntyneen vauvan sisälle. Se vauva olit sinä, Natsuki! Aivan. Olet Kyūbi! Siksi kaikki Konohan asukkaat vihaavat sinua! Natsuki, sisällesi sinetöity Kyūbi tappoi myös Irukan vanhemmat, ennen kuin Yondaime Hokage sinetöi Kyūbin sinuun!" Mizuki huusi.
Natsuki järkyttyi syvästi Mizukin sanoista, ja alkoi täristä kylmien väreiden juostessa hänen selässään. Hänestä tuntui siltä, kuin hän olisi pudonnut johonkin pohjattomaan kuiluun, eikä kukaan olisi ottanut häntä kiinni.
"Mahdotonta! Ei se voi olla totta", Natsuki sanoi hermostuneena. Natsuki katsoi molempia kämmeniään nähdäkseen niiden värjäytyvän veren punaisiksi, kuten hänen violetit irtohihansakin.
"O-onko se sittenkin totta?" Natsuki mutisi hermostuneena. Kunai, jota hän piti oikeassa kädessään, putosi maahan.
"Kyllä, Natsuki! Ehkä joku Konohan ninja tappoi isosiskosi kostaakseen sinulle Kyūbin 12 vuotta sitten tapahtuneen Kyūbin hyökkäyksen Konohaan!" Mizuki huusi heittäen kunain kohti Natsukia, minkä seurauksena kunai osui Natsukin lantiolla olevaan vyöhön, ja repi siitä irti pienen palan. Natsuki ei kuitenkaan tuntunut huomaavan sitä, mitä Mizuki teki hänen vyölleen, vaan Natsuki kaatui polvilleen itkien holtittomasti.
"Kertoiko Mizuki Natsukille totuuden 12 vuoden takaisesta Kyuubin hyökkäyksestä Konohaan varastaakseen Fūin no Sho-käärön Natsukilta?!" Iruka ajatteli vihaisena. Silloin hän huomasi, että Mizuki heitti tyttöä kohti ison Fūma Shurikenin. Iruka juoksi nopeasti Natsukin eteen, jonka seurauksena Mizukin heittämä Fūma Shuriken iskeytyi Irukan selkään. Zhah!
"Iruka-sensei, miksi suojelit minua?" Natsuki kysyi nähtyään, mitä Iruka oli äsken tehnyt. "Se, mitä vanhemmillesi tapahtui 12 vuotta sitten on sisälleni sinetöidyn Kyūbin syytä".
"Älä piittaa Mizukin puheista. Piiloudu jonnekin", Iruka neuvoi.
Yllättynyt Natsuki kaivoi varustepussistaan savupommin, jonka heitti maahan piiloutuen savun turvin erään ison puun taakse.
"Jos Mizukin puheet ovat totta, niin ymmärrän nyt varsin hyvin sen, miksi suurin osa Konohan asukkaista kohtelee minua huonosti. Miksi Sandaime Hokage-sama ei koskaan kertonut minulle totuutta 12 vuoden takaisesta Kyūbin hyökkäyksestä? Isosiskonikin taisi tietää totuuden 12 vuoden takaisesta Kyūbin hyökkäyksestä, mutta miksi hänkään ei kertonut minulle sitä, että Yondaime Hokage sinetöi Kyūbin minuun?" Natsuki ajatteli järkyttyneenä. Hän yritti samalla kuunnella, mistä puun toisella puolella oleva Iruka puhui Mizukin kanssa.
"Miksi puolustat demonia noin kovasta? Etkö tiedä, kuka hän on, Iruka?" Mizuki kysyi pilkallisella äänensävyllä.
"Tiedän, mutta puhut nyt Kyūbistä. Natsuki on eri maata, kuin Kyūbi. Natsuki on minun oppilaani, josta voin olla ylpeä. Hän on sinnikäs ja yrittää kovasti, vaikkei aina näytäkään tunteitaan. Ihmis-sydämen tuntema suru, ja tuska ovat hänelle tuttuja asioita. Hän ei ole mikään demoni. Hän on Konohan kylän asukas, Uzumaki Natsuki", Iruka sanoi.
"I-Iruka-sensei välittää minusta", Natsuki ajatteli itkien uskomatta korviaan. Hän tunsi suunnatonta iloa siitä, että joku muukin tuntui välittävän hänestä Sandaime Hokagen lisäksi.
"Hah! Jos kerran olet tuota mieltä, niin hoitelen sinut tässä ja nyt, Iruka!" Mizuki huusi. Mizuki heitti toisen Fūma Shurikenin Irukaa kohti.
Yllättäen sen puun takaa, jonka edessä Iruka istui, lensi esiin Fūma Shuriken, joka osui Mizukin heittämään aseeseen. Klaks! Fūma Shurikenit putosivat maahan.
"Kenelle tuo toinen Fūma Shuriken kuuluu?!" Mizuki huusi katsoen siihen suuntaan, josta Irukan pelastanut Fūma Shuriken oli heitetty.
"Jos luulet, että jätän Iruka-sensein oman onnensa nojaan, niin erehdyt ja pahasti, Mizuki! En anna sinun satuttaa Iruka-senseitä! Hän on minulle kuin isoveli!" Natsuki sanoi käveltyään esiin puun takaa. Hän kantoi yhä Shodaime Hokagen kääröä selässään, ja mulkoili Mizukia vihaisena:
"Mizuki, näytän sinulle olevani Iruka-sensein luottamuksen arvoinen, ja teen Iruka-sensein ylpeäksi!"
"Punapää on oppinut uhoamaan. Luuletko pärjääväsi minulle?" Mizuki härnäsi.
"Yksi ninjojen perus-säännöistä on se, ettei vastustajaa saa koskaan aliarvioida, vaikka vastustaja olisikin Genin. Jos aliarvioi vastustajansa, tulee ylimieliseksi, ja se kostautuu lopulta. Sinä olet tainnut tulla tosi ylimieliseksi, Mizuki!" Natsuki tuhahti.
"Älä ole uhkarohkea, Natsuki! Mizukilla on enemmän kokemusta ninjana työskentelemisestä, kuin sinulla, Natsuki!" Iruka huusi samalla, kun hän nousi jaloilleen.
"Iruka-sensei, sanoit äsken olevasi ylpeä minusta! Älä jätä sitä pelkän puheen tasolle! Olen jo pitkään halunnut sinun olevan ylpeä minusta. Se on ensimmäinen askel kohti Konohan asukkaiden hyväksynnän saavuttamista. On minunkin sietokyvylläni jokin raja, ja se raja ylittyi sillä hetkellä, kun Mizuki hyökkäsi kimppuusi, Iruka-sensei. En piittaa pilkkapuheista, mutta jos minulle tärkeitä ihmisiä loukataan, en vastaa seurauksista!" Natsuki sanoi päättäväiesti. Hän työnsi vasemman kätensä varustepussiinsa, ja otti sieltä esiin kunain.
"Sinulla on pokkaa, mutta riittääkö se minun päihittämiseeni?" Mizuki huusi Natsukille. Mizuki hyppäsi alas puusta, ja otti varustepussistaan useita shurikenejä, jotka hän heitti kohti sinisilmäistä kunoichia.
Natsuki oli juuri väistämässä shurikenit, kun Iruka syöksyi hänen eteensä, mikä yllätti Natsukin täysin:
"Mitä teet, Iruka-sensei?!"
"Yritän vain suojella sinua, Natsuki!" Iruka selitti. Vaikka hän olikin haavoittunut, hän oli valmis suojelemaan Natsukia.
"Pyydän, Iruka-sensei! Anna minun taistella, ja luota minuun!" Natsuki huusi ja juoksi Irukan viereen tarkoittaen jokaista sanaa. Hän ei halunnut Irukan loukkaantuvan yhtään enempää hänen takiaan. Hän tarttui oikealla kädellään Irukan vasempaan hihaan, ja juoksi vasemmalla väistäen Mizukin hyökkäyksen osumisen heihin.
"Ketterä ainakin olet, Natsuki!" Mizuki ilkkui, ja heitti tyttöä kohti kunain.
Natsuki heitti vasemmassa kädessään pitämänsä kunain kohti Mizukin kunaita. Klaks! Kunait osuivat toisiinsa, ja putosivat maahan.
"Näyttää siltä, että minun on annettava sinulle iso opetus, Mizuki!" Natsuki huusi kaivaen varustepussistaan shurikenin, jonka hän heitti kohti Mizukia. Silloin maasta nousi nopeasti esiin neljä, Fūma Shurikenin terien kokoista, pitkää ja vaaleanpunaista kristalli-piikkiä. Kristalli-piikit työnsivät Mizukin kohti Mizukin takana olevaa puun runkoa siten, että Mizukin molempien kainaloiden alapuolella oli yksi kristalli-piikki, ja olkapäiden yläpuolella oli yksi kristalli-piikki.
"Mitä tämä on?!" Mizuki kysyi paniikissa kun hän huomasi sen, ettei hän pystynyt liikkumaan.
"Teinkö minä tuon? Mutta miten se on edes mahdollista?" Natsuki mutisi muistettuaan, että kristalli-piikit olivat nousseet maasta heti, kun hän oli heittänyt shurikenin kohti Mizukia.
"Minä taisin tosiaan tehdä nuo kristalli-piikit. Minun pitäisi puhua Sandaime Hokage-saman kanssa noista kristalli-piikeistä, mutta tässä vaiheessa annan Mizukille opetuksen uudella tekniikallani", Natsuki ajatteli. Hän työnsi oikean kätensä varustepussiinsa, ja otti sieltä esiin shurikenin ja heitti sen kohti Mizukia ryhtyen tekemään käsimerkkejä:
"Shuriken Kage Bunshin no Jutsu!" Natsukin heittämän shurikenin viereen ilmestyi nopeasti useita shurikenin kopioita, jotka iskeytyivät Mizukin vaatteisiin, ja estivät tätä liikkumasta entistä paremmin.
"Kage Bunshin no Jutsu!" Natsuki teki uuden käsimerkin, ja hänen oikealle puolelleen ilmestyi klooni, joka kaivoi varustepussistaan vaijerin, ja kaksi shurikeniä. Klooni sitoi vaijerin molempiin päihin shurikenit, ja heitti toisen shurikenin kohti Mizukia. Shuriken ja siihen sidottu vaijeri pyörivät Mizukin, ja Mizukin takana olevan puun rungon ympärille, minkä jälkeen Natsukin klooni heitti toisen shurikenin kohti lähintä puuta, joka oli metsän vasemmalla puolella ja sitä puuta kohti heitetty shuriken kietoutui nopeasti kyseisen puun rungon ympärille. Shurikeneihin sidottu vaijeri kiristyi nopeasti, ja koska Natsuki, ja hänen klooninsa olivat sitoneet Mizukin kiinni Mizukin takana olevaan puun runkoon kyseisellä vaijerilla, Mizuki ei pystynyt liikkumaan.
"En tiedä, mitä nuo kristalli-piikit ovat, mutta olen iloinen siitä, että ne ilmestyivät. Tuon siitä saa, kun tulee ahneeksi, ja ylimieliseksi. Mitä mahdoinkaan sanoa vastustajan aliarvioimisesta?" Natsuki kysyi klooninsa kadottua. Hän kävelin Mizukin eteen, ja löi Mizukia nenään niin kovasti, että Mizukin nenä murtui:
"Sinun ei olisi pitänyt loukata isosiskoani".
Mizuki mulkaisi Natsukia.
"Meninköhän liian pitkälle kun mursin Mizukin nenän?" Natsuki ajatteli katsoen Mizukia. Lopulta Natsuki käveli kohti Irukaa.
"Natsuki, olit hieman uhkarohkea", Iruka sanoi toruvalla äänensävyllä.
"Tiedän. Iruka-sensei, olivatko Mizukin Kyūbiä koskevat puheet totta? Jos Mizuki puhui totta sanoessaan, että Yondaime Hokage sinetöi Kyūbin minun 12 vuotta sitten, niin ymmärrän kyllä, jos et luota minuun. Olen kuitenkin pahoillani siitä, mitä vanhemmillesi tapahtui 12 vuotta sitten, Iruka-sensei. En tiedä, voinko koskaan hyvittää sinulle sitä, mitä Kyūbi teki vanhemmillesi 12 vuotta sitten", Natsuki sanoi pahoittelevalla äänensävyllä vältellen Irukan katsetta parhaansa mukaan.
"Etkö kuunnellut sitä, mitä sanoin aiemmin? Et ole Kyūbi, vaikka se onkin sinetöity sinun sisällesi. Kyūbi on Kyūbi, ja sinä olet sinä", Iruka sanoi laskettuaan oikean kätensä tytön vasemmalle olkapäälle.
"K-kiitos", Natsuki sanoi itkien, ja halasi Irukaa.
"Kaikki hyvin. Meidän täytyy mennä huomenna tapaamaan Hokage-samaa ja selvitää, mitä kristalleja nuo ovat", Iruka totesi sitten, kun Natsuki oli rauhoittunut.
"Älä harjoittele taitojasi ennen huomista. Miksi muuten veit Fūin no Sho-käärön Hokagen tornista?" Iruka kysyi.
"Vein Fūin no Sho-käärön nähtyäni Mizukin silmissä viekkaan katseen. Aloin epäillä, että Mizukilla voisi olla joitain taka-ajatuksia Fūin no Sho-käärön suhteen", Natsuki selitti, miksi hän oli vienyt Fūin no Sho-käärön Hokagen tornista.
"Ymmärrän. Lähetän ANBU-ryhmälle viestin, jossa pyydän heitä tulemaan tänne. Kun ANBU-ryhmä on saapunut tänne, selitän heille Mizukin tekemän rikoksen. Mene nyt kotiisi, Natsuki", Iruka sanoi. "Menemme huomenna tapaamaan Hokage-samaa".
"Kiitos. Hyvää yötä, Iruka-sensei", Natsuki sanoi, ja antoi käärön Irukalle.
"Hyvää yötä", Iruka sanoi otettuaan käärön, minkä jälkeen Natsuki lähti metsästä mennäkseen kotiinsa.
XXXXXXXXXXXXXXXXX
"Natsuki ei lakkaa hämmästyttämästä minua. En olisi uskonut näkeväni Shoutonia täällä Konohassa. Lähetän kirjeen Jiraiyalle, sillä kuulin joskus Jiraiyan, ja Tsunaden keskustelevan Shoutonista. Olisin halunnut kertoa Natsukille totuuden Kyūbin 12 vuoden takaisesta hyökkäyksestä sitten, kun Natsuki olisi täyttänyt 16. Iruka välittää selvästi Natsukista, mikä on hyvä", Hiruzen ajatteli tarkkaillen metsän tapahtumia kristalli-pallonsa avulla. Hiruzen oli hieman harmistunut Mizukin ahneuden takia. "Minun täytyy ilmeisesti lähettää Mizuki vankilaan joksikin aikaa".
Hiruzen arveli, että Natsuki haluaisi kysyä häneltä huomenna monia kysymyksiä, mutta Hiruzen ei voisi vielä vastata kaikkiin kysymyksiin, joita Natsuki kysyisi Hiruzenilta. Hiruzen aikoi kertoa Natsukille Natsukin vanhempien nimet sitten, kun Natsuki täyttäisi 16.
Hiruzen istui työhuoneensa lattialla olevan, violetin lattiatyynyn päällä. Hän katsoi edessään olevaa kristallipalloa, joka oli toisen, punaisen lattiatyynyn päällä.
Hokagen työhuone oli iso. Huoneen lattia, ja katto olivat ruskeat, ja seinät olivat vaaleanruskeat. Huoneen seinille oli ripustettu tauluja, joihin oli maalattu mustia kanji-merkkejä. Huoneen vasemmalla puolella oli ruskea sohva, jossa oli punaistakin väriä. Huoneen perällä oli ruskea työpöytä, jonka takana oli vaaleansininen työtuoli. Työpöydän päällä oli kirjoja, ja tärkeitä papereita. Hokagen työhuoneen ovi oli ruskea, ja oven kahva oli harmaa. Työpöydän takana olevan tuolin takana olevassa seinässä oli ikkuna, josta näki koko kylän, ja eräässä kalliossa olevat Hokagen monumentit.
Hokagella oli yllään pitkä, valkoinen takki, jonka alla oli punainen Hokagen kaapu. Hänen jaloissaan oli ruskeat ninja-sandaalit. Hänen päässään oli punainen, ja valkoinen Hokagen päähine, jossa oli punainen Hi no Kunin 火-tunnus. Hiruzen oli 68-vuotias. Hän oli pitkä, ja urheilullinen. Hänellä oli ruskettunut iho, ja harmaat hiukset, sekä harmaa parta. Hänellä oli harmaat silmät.