Heipä hei! Tässä on Black Moon-klan-fanfictionini uusi luku. Hain tähän lukuun inspiraatiota My Little Pony: Equestria Girls K1 Suomi - Sunset Shimmerin Saga-jaksosta. En omista sen sarjan oikeuksia. Olen vain fani. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Huomenta", Naruko sanoi tullessaan ryhmänsä kanssa Hokagen työhuoneeseen. Hän piti Lunaa sylissään.

Huoneen sohvalla istui pitkä, laiha nainen. Naisen iho oli vaalea. Hänen hiuksensa olivat tummansiniset hiukset. Hänellä oli siniset silmät. Hän oli 18-vuotias. Hänellä oli yllään Violetti pusero. Hänellä oli jaloissaan mustat housut, ja mustat saappaat. Hänen kasvonsa olivat ilmeettömät.

"Huomenta. Teidän uusi tehtävänne on auttaa Matsuno Shihoha. Hän on kotoisin Hi no Kunin pääkaupungista, mutta tuli tänne hieman selvittämään erästä ongelmaa. Hän on Tuomari Yamaon tytär. Hän on menossa naimisiin, mutta hänen sulhasensa, ja hänen ystävänsä ovat yllättäen unohtaneet hänet. Selittäisitkö, miten se tapahtui, Shiho-san?" Tsunade pyysi.

"Kyllä. Olimme järjestämässä häitäni isäni kartanossa, kun ystäväni, ja sulhaseni miettivät yllättäen sitä, että miksi he olivat siellä. Ajattelin sitä aluksi vain kepposeksi, mutta he sanoivat, ettei kyseessä ole mikään kepponen. Sitten he alkoivat puhua siitä, että miten minä muka kuvittelen olevani muita parempi. Ja kun olin valmistautumassa morsiuspuvun sovittamiseen, niin en muistanut sitä, että missä olin sopinut tapaamisen kyseisen puvun suunnittelijan kanssa. En pysty selittämään tätä millään muulla tavalla", Shiho sanoi.

"En ole kuullutkaan tällaisesta", Tsunade sanoi.

"Teen mitä vain, jotta saan ystäväni takaisin", Shiho sanoi.

"Selvä. Aloittakaa tutkimukset täältä Konohasta tutkimalla arkistoja", Tsunade sanoi.

Joukkio lähti huoneesta.

"Rei-chan, minun pitäisi kysyä tästä eräältä toiselta", Naruko sanoi, ja piiloutui eräälle sivukujalle. Hän ajatteli Kuuta, ja hänen muodonmuutos-rintaneulansa hohti siirtäen hänet Silver Millenniumiin. Hän lähti kävelemään kohti ajan-porttia, jonka toisen overn hän työnsi auki oikealla kädellään nähdäkseen Sailor Pluton.

Sailor Pluto kääntyi ympäri, ja käveli Narukon eteen:

"Miten voin auttaa sinua, prinsessa?"

"Erään naisen ystävät, ja sulhanen unohtivat yllättäen olevansa hänen ystäviään, ja hän itsekin unohti hiljattain jotain. Ihan kuin joku olisi vain pyyhkinyt hänen ja hänen ystäviensä muistit. Osaatko kertoa, että mistä on oikein kyse?" Naruko kysyi. Sitten Naruko huomasi, että Sailor Pluton vyötärön ympärillä olevasta ketjusta puuttui yksi Jikuu no Kagi.

"Pitäisiköhän minun nyt kysyä Sailor Plutolta Sarada-chanista?" Naruko mietti.

"Se muistin pyyhintä-tapaus tapahtui ihan äskettäin. En tiedä tarkalleen sitä, että miten heidän muistinsa pyyhittiin. Toisaalta, on eräs Sailor Senshi, joka voisi auttaa sinua tämän ongelman selvittämisessä", Sailor Pluto sanoi.

"Tarkoitatko kenties Sailor Letheä?" Naruko kysyi.

"Kyllä. Hän on nyt omalla kotiplaneetallaan, ja voimiensa ansiosta hän on muistinpyyhinnän asiantuntija", Sailor Pluto sanoi. "Hänen esiäitinsähän poisti muististasi sen peiliäkin koskevan tarinan, jotta et pelkäisi sitä tarinaa".

"Niin, mutta miten voin siirtyä Lethe planeetalle?" Naruko kysyi. "Sailor Teleport ei varmaan toimi yksin".

"On eräs keino. Silver Millenniumin palatsin kirjaston vieressä on teleporttaus-huone, jossa olevan portaalin kautta voit siirtyä Lethe planeetan linnaan. Se portaali näyttää valtavalta peililtä".

"Kiitos. Sailor Pluto, tunnetko tytön nimeltä Sarada?" Naruko kysyi.

"Kyllä. Miksi kysyit?" Sailor Pluto kysyi.

"Selitän myöhemmin", Naruko sanoi.

"Selvä", Sailor Pluto sanoi.

Naruko käveli takaisin palatsiin, ja sulki ajan-portin oven. Hänen ylleen ilmestyi valkokultainen mekko, ja hänen jalkoihinsa ilmestyi valkoiset korkokengät. Hänen otsaansa ilmestyi kultainen puolikuu-symboli, ja hänen hiuksensa muuttuivat valkoisiksi.

Hän lähti kävelemään käytävällä eteenpäin, kunnes hän saapui etsimänsä huoneen oviaukolle. Hän työnsi oven auki oikealla kädellään, ja meni huoneeseen sulkien oven.

Huone oli iso, ja sen takaseinässä oli ison kokovartalopeilin näköinen portaali. Lattia, ja seinät olivat valkoiset. Katossa oli iso kattoikkuna. Portaalin oikealla puolella olevassa seinässä oli pieni näyttöruutu, jonka alapuolella oli näppäimiä. Naruko käveli kyseisen näyttöruudun eteen.

"Jos muistan poikein, niin tämä yhteydenpito-laite toimi näin", Naruko mietti, ja alkoi painella näppäimiä sormillaan. Sen seurauksena näppäinten yläpuolella olevaan näyttöruutuun ilmestyi kuva kahdesta, toisiinsa yhdistetyistä planeetoista. Toinen planeetta oli musta, ja toinen planeetta oli vaaleanpunainen:

"Huomenta, Sailor Lethe. Tämä saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta voisimmeko keskustella nyt?"

"Totta kai voimme, prinsessa. Onko kaikki hyvin? Mistä on kyse?" Yhteydenpito-laitteen näyttöruutuun ilmestyi Sailor Lethen kirjoittama vastaus.

"Kaikki on muuten hyvin, mutta on eräs ongelma. Sitä on hieman vaikea selittää. Olisi ehkä helpompi, jos puhuisimme siitä asiasta ollessamme samassa huoneessa. Sopiiko sinulle se, että tulen tapaamaan sinua linnaasi?" Naruko kirjoitti.

"Kyllä", Sailor Lethen vastaus ilmestyi.

"Kiitos. Tulen nyt linnaasi", Naruko kirjoitti vastauksensa, ja sitten hän käveli kohti portaalia. Käveltyään ulos portaalin toisesta päästä hän saapui huoneeseen. Huoneen seinät olivat vaaleanpunaiset. Lattia oli musta, ja katossa oli iso kattoikkuna. Huoneen etuseinässä oli vaaleanppunainen ovi, ja kyseisessä seinässä oli samanlainen portaali, joka oli ihan samanlainen, kuin Silver Millenniumin palatsissakin oleva portaali.

"Prinsessa Serenity", Sanoi pitkä, laiha nainen, joka kumarsi Narukolle.

Narukolle kumartavan naisen hiukset olivat pitkät, ja vaaleanpunaiset, ja ne oli kammattu kahdelle saparolle. Kyseisellä naisella oli päässsään tiara, jonka jalokivi oli vaaleanvioletti. Hänellä oli yllään musta mekko, ja jaloissaan mustat sandaalit. Hän näytti 20-vuotiaalta. Hänellä oli kaulassaan tumma kaulanauha, jossa oli vaaleanvioletti jalokivi.

"Sailor Lethe, voisitko nousta seisomaan, jotta voimme puhua kunnolla?" Naruko pyysi. Naruko oli yllättynyt siitä, että Sailor Lethe kumarsi Narukolle.

"Kyllä. No mitä on tekeillä?" Sailor Lethe kysyi.

"Sinähän tiedät kaikenlaista muistin pyyhkimisestä. Erään nuoren naisen ystävät, ja sulhanen ovat unohtaneet kyseisen naisen, ja hän unohti itsekin hiljattain sen, että missä hänen piti sovittaa hääpukuaan. Siksi hän saapuikin tänä aamuna Konohaan pyytäkseen apua meiltä Konohan ninjoilta", Naruko sanoi. "Puhuin siitä tilanteesta ensin Sailor Plutolle selvittääkseni milloin se tilanne tapahtui, ja sitten Sailor Pluto neuvoi minua puhumaan sinulle. Hänen kertomansa perusteella se muistin pyyhkiminen tapahtui ihan hiljattain".

"Oliko siinä kaikki, mitä tiedät siitä tapauksesta?" Sailor Lethe kysyi uteliaana.

"Kyllä. Sailor Lethe, anteeksi se, mitä Silver Millenniumille tapahtui 1000 vuotta sitten", Naruko sanoi.

"Se ei ollut millään tavalla sinun syysi, prinsessa. Queen Beryl alensi itse itsensä silloin kateuden perikuvaksi. Sydämesi oli särkynyt sinä päivänä, sillä olit menettänyt silloin jotain tärkeää", Sailor Lethe sanoi.

"Kiitos ymmärtäväisyydestäsi", Naruko sanoi.

"Ole hyvä. En tunne tarkalleen sitä menetelmää, joka pyyhki äsken mainitsemiesi ihmisten muistit. Mutta kuulostaa siltä, että joku on keksinyt menetelmän pyyhkiä muistia nopeasti olemalla itse piilossa silloin, kun hän toteuttaa aikeensa. Tuon katalan muistin pyyhintä-menetelmän vaikutukset voivat eskaloitua laajamittaiseen katastrofiin, ellemme toimi nopeasti. Sisarenikin haluaisi ehkä sanoa oman mielipiteensä tästä asiasta", Sailor Lethe sanoi katsoen huoneen ovea, joka avautui.

Sisälle käveli pitkä, laiha nainen, jolla oli vaalea iho. Hänellä oli saparoille kammatut, vaaleanpunaiset, pitkät hiukset. Hänellä oli vaaleanpunaiset. silmät. Hän oli 20-vuotias. Hänellä oli päässään tiara, jossa oli vaaleanpunainen jalokivi. Hänellä oli yllään vaaleanpunainen mekko. Hänellä oli jaloissaan vaaleanpunaiset sandaalit. Hänellä oli kaulassaan vaaleanpunainen kaulanauha, jossa oli vaaleanpunainen jalokivi:

"Prinsessa Serenity, olen samaa mieltä, kuin sisarenikin. Tätä tilannetta pitää tutkia tarkemmin. Kaikki muistin pyyhintää koskeva aihe on tämän linnan kirjastossa".

Joukkio lähti huoneesta, ja saapui kirjastoon.

Kirjasto oli tosi iso. Sen seinissä oli ikkunoita, ja seinien edessä oli kirjahyllyjä. Huoneessa oli pöytiä, ja tuoleja.

"Täällä on varmaankin yli miljoona kirjaa", Naruko sanoi katsellen ympärilleen.

"Arvauksesi osuu aika lähelle", Sailor Lethe sanoi. Hän, ja muut ottivat kirjahyllyistä kirjoja, ja istuivat sitten pöytien edessä oleville tuoleille ryhtyen lukemaan kirjahyllyistä äsken ottamiaan kirjoja.

"Huoh! Olemme tutkineet melkein kaikki kirjastossani olevat kirjat", Sailor Lethe haukotteli lopulta.

"No, jos tämä piristää teitä hieman, niin löysin äsken jotain. Tämä on tosi mielenkiintoista", Sailor Mnemosyne laittoi pöydälle valkoisen käärön, jonka hän levitti auki. Käärössä luki mustilla 記念石-kanjimerkeillä(Kinen Ishi).

"Kinen Ishi? Lupaavan kuuloista", Naruko sanoi luettuaan käärön nimen.

"Kyllä. Se kuului pahalle noidalle, joka oli lähes voittamaton. Kinen Ishillään hän saattoi poistaa minkä tahansa muiston keneltä vain. Jopa pitkiä katkelmia", Sailor Mnemosyne sanoi avattuaan käärön, ja lukien sen tekstiä.

"Katkelmia? Kuten kuukausien pituisia?" Naruko kysyi.

"Kyllä. Miyuki-niminen maagikko tiesi, että noita piti pysäyttää, ja Kinen Ishi tuhota. Joten Miyuki jahtasi noitaa kaikkialle varastaakseen Kinen Ishin noidalta, ja tuhotakseen kyseisen Kinen Ishin, mutta aina kun Miyuki lähestyi noitaa toteuttaakseen aikeensa, noita käytti silloin Kinen Ishinsä voimia pyyhkiäkseen Miyukin muistin ja noita pakeni sitten paikalta. Mutta Miyuki jatkoi vain noidan jäljittämistä pergamentti-palasten avulla. Miyuki kirjoitti kaiken kokemansa muistiin pergamentin palasille tietääkseen kuinka kävi, ja miten hän jatkaisi siitä eteenpäin. Ihan kuin merkitty reitti. Näyttää siltä, että Miyuki onnistui lopulta kukistamaan sen noidan. Sitten Miyuki otti sen Kinen Ishin, ja sen käyttöohjeet noidalta, ja piilotti ne, jottei kukaan muu käyttäisi sitä Kinen Ishiä samalla tavalla kuin sitä aiemmin käyttänyt noita. Miyuki arveli nimittäin sitä, että se Kinen Ishi saattaisi olla vaarallinen ase, jos se joutuisi vääriin käsiin. Miyuki piilotti Kinen Ishin Hi no Kunin alueelle", Sailor Mnemosyne sanoi.

"Ja joku on nyt löytänyt sen Kinen Ishin, ja käyttää sitä, jotta jotkut vihaisivat Shihoa", Naruko sanoi ymmärrettyään tilanteen. "Lukeeko tuossa käärössä se, että minne Miyuki piilotti tuossa käärössä mainitun Kinen Ishin, ja sen käyttöohjeet varastettuaan ne noidalta?"

"Tuossa! Miyuki kaivoi maahan pienen kuopan, johon hän piilotti äsken mainitsemasi esineet. Kyseinen paikka on tuollaisen kivi-muodostelman keskellä", Sailor Lethe sanoi nähtyään kuvan kolmesta kivipilarista. Kyseiset pilarit olivat Tontonin kokoiset, ja harmaat.

"Selvä. Miten Kinen Ishillä pois pyyhitty muisti sitten palautetaan?" Naruko kysyi. "Tuhoamalla se Kinen Ishi vai?"

"Todennäköisesti, sillä tässä käärössä lukee näin:

"Ehkä jos olisin tuhonnut Kinen Ishin saman tien, niin osa Kinen Ishin voimilla pois pyyhityistä muistoistani olisi palannut minulle nopeammin. Mutta jos sitä Kinen Ishiä ei tuhota mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sillä on pyyhitty pois toisten ihmisten muistoja, niin pois pyyhityillä muistoilla kestää kauan palautua takaisin omistajalleen", Sailor Lethe luki käärön lopun tekstin.

"Teistä oli tosi paljon apua tämän ongelman ratkaisemisessa. Kiitos", Naruko sanoi.

"Ole hyvä. Ota tämä", Sailor Mnemosyne loi äsken löytämästään kääröstä kopion, joka ilmestyi Narukon oikeaan käteen. "Nyt kun tiedät sen, että mikä aiheutti Shihon hiljattain ilmenneet ongelmat, niin onnistut ehkä auttamaan häntä niiden ongelmien ratkaisemisessa".

"Kiitos. Annan nämä Sutaa Pawaa Sutikkut teille kiitokseksi äskeisestä avustanne", Naruko muutti Maboroshi no Ginzuishoun avulla Sailor Lethen ja Sailor Mnemosynen muodonmuutos-kynät Sutaa Pawaa Sutikkuiksi. Kyseisten Sutaa Pawaa Sutikkujen yläpäissä oli musta, ja vaaleanpunainen kaksosta tarkoittavat (Gemini)-symbolit. Kyseiset tunnukset olivat Lethen, ja Mnemosynen planeettojen symbolit(itse keksimäni asia).

"Palaan nyt kotiin. Voisitteko tästä lähtien puhutella minua nykyisellä nimelläni, sillä periaatteessa en ole enää prinsessa", Naruko sanoi.

"Kyllä, mutta meille sinä olet aina prinsessa", Sailor Lethe sanoi.

"Kiitos", Naruko sanoi punastuen hieman, ja käveli sitten kohti huoneen ovea.

"Ole varovainen", Sailor Mnemosyne varoitti.

"Kyllä", Naruko avasi oven vasemmalla kädellään. "Nähdään taas".

"Nähdään", Kaksoset sanoivat.

Naruko palasi edelliseen huoneeseen, ja käveli portaalin läpi Silver Millenniumiin. Päästyään Silver Millenniumiin hän palasi ennalleen. Hän ajatteli Konohaa, ja siityi takaisin samalle sivukujalle kuin aiemminkin. Hän meni Hokagen torniin, ja laittoi käärön Tsunaden työpöydälle.

"Mistä sait tämän käätön?" Tsunade kysyi luettuaan käärössä olevan tekstin.

"Sailor Lethestä, ja Sailor Mnemosynestä oli tosi paljon apua tuon käärön saamisessa", Naruko sanoi. "Tuon käärön alkuperäinen versio on yhä Sailor Lethen hallussa. Hänen sisarensa antoi tuon kopion minulle luotuaan tuon kopion".

"Ymmärrän. Jos lähdemme liikkeelle tässä käärössä kerrotuista asioista, niin pitää selvitää ensin onko Shiholla, tai hänen isällään vihamiehiä", Tsunade sanoi. "Hoidan tämän itse, niin odota siihen asti, kunnes haluan puhua kanssasi lisää".

"Kyllä", Naruko sanoi lähtien huoneesta.