LUKU 21
Tyyntä myrskyn edellä
Paikalla jääneet asiakkaat katsoivat vaitonaisina, kuinka valkoiseen, sinisin raidoin koristeltuun puseroon, jonka selkämyksessä oli kuva käärmemäisestä oliosta ja kahdesta ristikkäisestä luusta, oranssiin paitaan, valkoisiin housuihin, mustiin kenkiin sekä päähän laitettuun siniraidalliseen, muutoin valkoisen väriseen hikipantaa pukeutunut, heikon oloinen mies nosti toisen jalkansa sen pöydän päälle, minkä ääreen tämä oli istuutunut. Tämän tehtyään mies nosti katseensa ja sanoi väsyneellä ja käheällä äänellä; "Mikä tahansa kelpaa.. Kunhan vain tuotte minulle ruokaa…" Miehen naamasta näki heti, ettei tämä ollut syönyt moneen päivään; Hiki valui pitkin tämän kasvoja, jonka lisäksi hänen silmiensä aluset olivat tummat ja väsyneet.
"Tämähän on ravintola.. Eikö niin?!" Mies lisäsi ja pälyili lyhyesti ympärilleen. Silloin Patty ilmestyi kyseisen miehen viereen, vetäisten kasvoilleen todella luontaantyöntävän, leveän hymyn ja sanoi; "Tervetuloa, senkin tursaannaamainen paskiainen!" Tämä reaktio sai muutaman asiakkaan haukkomaan henkeään.
"Minä sanon tämän enää kerran, joten korvat hörölle! Olen asiakas ja näin ollen, tuot minulle ruokaa heti paikalla!" Mies vaati ja katsoi Pattya.
"Tuo kokki.. On yhtä kuin kuollut..!" Verille hakattu luutnantti totesi tahollaan.
"Anteeksi vain arvon kusipää.. Mutta onko sinulla rahaa?" Patty kysyi mieheltä, joka katsoi kokkia ärsyyntyneen näköisenä, ennen kuin tämä vetäisi esiin aikaisemmin käyttämänsä pistoolin, osoittaen tämän jälkeen harmaahiuksista kokkia suoraan otsaan.
"Käykö sinulle lyijy?" Heikon oloinen mies kysyi.
"Eli.. Sinulla siis ei ole rahaa?" Patty vastasi välittämättä aseesta sen enempää.
"Peloton kaveri…" Felizia mietti kurkistellessaan katossa olevasta reiästä ja siinä samassa kuului hirveä rysähdys, kun vantterakätinen kokki iski jykevällä, nyrkiksi puristetulla kourallaan valkea-asuista miestä niin kovaa, että tämän alla oleva tuoli pirstoutui kappaleiksi. Tämä yllättävä käänne sai ravintolan asiakkaat hihkaisemaan innoissaan, Fullbodyn tuijottamaan tapahtumaan epäuskoisesti, ravintolan johtajan manailemaan sitä, että jälleen yksi ravintolan tuoleista oli hajalla sekä olkihattuisen pojan pistämään merkille, kuinka vahva Patty oli.
"Jos et voi maksaa laskua, silloin et ole myöskään asiakas!" Patty tuhahti ja katseli tuota maassa makaavaa miestä, joka korisi sekä nälästä että kokin aiheuttaman iskun tuomasta kivusta.
"Mahtavaa työtä kokki!" Asiakkaat huusivat riemuissaan.
"Näytä tuolle piraatille, kuka on pomo Patty!" Yksi kokeista huudahti perään.
Hikipantainen mies oli tässä kohtaa päässyt hieman enemmän pystyyn ja samalla tämän maha kurisi kovaäänisesti. Patty pistikin tämän merkille ja vastasi hivenen pilkallisesti; "Kuulenko oikein? Onko tuo sinun vatsasi joka kurisee?"
"Ei todellakaan.. Minä vain.. Pieraisin. Joten kiirehdi ja tuo minulle ruokaa." Mies kärisi.
"JOS ET OLE MAKSAVA ASIAKAS, NIIN PAINU HELVETTIIN TÄÄLTÄ!" Patty karjaisi ja rupesi sen jälkeen potkimaan tuota kärsivän näköistä merirosvoa joka puolelle mihin vain pystyi, huutaen samalla kaikenlaista liittyen asiakkaisiin ja maksamiseen. Tahoillaan Sanji, Luffy ja Felizia vain katsoivat hiljaa tuota miehen ahdinkoa ja jokaisen kasvoilla oli sama, tutkimaton ilme. Silloin punahiuksinen nainen nosti hieman katsettaan ja huomasi, että Merivoimien Luutnantti oli noussut ylös ja asteli vihaisen näköisenä kohti ravintolan ulko-ovia, punamekkoisen naisen seuratessa tätä vaitonaisena.
"Älä luulekkaan!" Felizia murahti, jolloin naisen kaula vetäytyi nopeasti takaisin entisenlaiseksi. Punapää nousi nopeasti pystyyn, jonka jälkeen tämä naksautti niskansa rennoksi, lähtien sen jälkeen rivakkaan juoksuun. Pisamakasvoinen nainen hypähti tykinkuulan tuottamasta aukosta ulos ja laskeutui marjavoimiensa avulla ketterästi pari kerrosta alaspäin. Samalla hetkellä Felizia huomasi, kuinka Fullbody oli astelemassa kohti Merivoimien alusta, jolloin Olkihattujen strategisti veti syvään henkeä ja karjaisi kovaäänisesti; "HEI! SINÄ KUSIPÄÄ SIELLÄ!" Tämä sai liituraitapukuisen miehen sekä tämän seuralaisen pysähtymään ja vilkaisemaan taakseen.
"Kuka helvetti uskaltaa- Hetkinen.. Sinähän olet yksi niistä piraateista, jotka yritimme upottaa aikaisemmin!" Fullbody murahti hivenen ihmeissään ja katsoi tuota punahiuksista naista, joka tuijotti miestä vihaisen näköisesti.
"Niin olenkin. Ja minulla on sinulle asiaa!" Felizia vastasi ja pysähtyi mielestään sopivan välimatkan päähän. Samalla punapään oikeaan käteen, jonka nainen oli asettanut hieman piiloon selkänsä taakse, kasvoi rystysten kohdalle pienet, kasvimaiset piikit.
"Asiaa..?" Violettihiuksinen mies ihmetteli, mutta jatkoi siinä samassa; "Kuules piraatinruikku! Tiedätkö kenelle oikein puhut?! Luuletko, että minua kiinnostaa paskaakaan se, mitä asiaa sinulla muka on?! Jos et satu huomaamaan, niin minulla on ollut helvetin huono päivä, joten suosittelen, että painut sinne, mistä tulitkin, jos vähänkin ymmärrät oman parhaasi!"
Pienen hetken Fullbody luuli, että hänen sanansa olivat säikäyttäneet edessään seisovan naisen, mutta siinä samassa tämä syöksähtikin liikkeelle ja ennen kuin Merivoimien Luutnantti ehti reagoida mitenkään, tämän leukaan iskeytyi rusentavalla voimalla vihreäkuviollinen ja pienin piikein varusteltu nyrkki, joka lennätti jo ennestään verissäpäin olevan miehen eteenpäin, saaden tämän pyörimään hirveän ryskeen ja paukkeen kera pitkin ravintolaivan terassia. Lopulta mies pysähtyi jonkin matkan päähän, jääden makaamaan tajuttomana maahan pitkin pituuttaan ja pisteenä iin päälle tämän kasvoihin oli muodostunut irvokkaan näköinen nyrkin jälki. Luutnantin punamekkoinen seuralainen juoksi kauhuissaan miehen vierelle samalla, kun Felizia laski verisen nyrkkinsä ja sanoi kylmällä äänelle; "Minua taas ei kiinnosta paskaakaan se, kuka sinä olet.. Sinä uhkasit tovereitani, joten saat kärsiä myös seuraukset."
Samalla hetkellä Olkihattujen strategisti kuitenkin kuuli, kuinka Fullbodyn johtamasta Merivoimien aluksesta alkoi kuulua meteliä, jolloin punapää päätti, että nyt ei kuitenkaan ollut oikea aika tai paikka alkaa taistelemaan Merivoimien kanssa, joten nainen käännähti nopeasti ympäri ja katosi hälinän turvin etsimään kapteeniaan.
Felizia oli liikuskellut ja katsellut ympärilleen jonkin aikaan, kunnes hän kuuli puhetta yläpuoleltaan. Punahiuksinen nainen vilkaisi ylös ja huomasi silloin, kuinka olkihattuinen poika istuskeli ravintolalaivan kaiteella ja selvästi jutteli jonkun kanssa.
"Hei! Luffy!" Pisamakasvoinen nainen huusi, saaden tällöin kapteeninsa huomion.
"Hei! Felizia! Tule tänne! Haluan että tapaat uuden toverimme!" Punaliivinen poika huusi leveästi hymyillen samalla kun joku vastasi tälle ärtyneen kuuloisesti jotain.
"Uuden toverin..? Löysitkö sinä meille kokin?!" Felizia vastasi innostuneena samalla kun tämä muutti kätensä kasvimaisiksi köynnöksiksi, jotka luikersivat kiinni yläpuolella olevaan kaiteeseen, nostaen naisen sen jälkeen ylös. Kun punapää heilautti itsensä kaiteen yli ylemmälle terassille, silloin tämä huomasi, että Luffyn seurassa oli kaksi miestä; Se sama vaalea-asuinen ja hikipantainen tyyppi, joka vaikutti sillä hetkellä huomattavasti pirteämmältä sekä se sama mustapukuinen, savuketta polttava kaveri.
"Joten, missä se uusi-?" Felizia oli kysymässä, kunnes vaalea-asuisen miehen huuto keskeytti naisen lauseen; "Mi- Mitä tuo oli?! Kätesi olivat äsken..?!"
"Käteni? Aaaa.. Siis minä olen syönyt-" Felizia aloitti mutta jälleen tämän lause keskeytyi, kun joku tarttui häntä kädestä. Silloin punahiuksinen nainen huomasi, kuinka savuketta polttava nuori mies oli polvistunut tämän eteen ja puhui hunajaisella äänellä; "Oli se mitä tahansa, se toi luokseni todellisen enkelin!"
"Kiitos..?" Felizia vastasi hieman hämillään, ennen kuin tämä irotti otteensa mustapukuisen miehen otteesta, ennen kuin kääntyi Luffyn puoleen ja kysyi; "Eli.. Missä se löytämäsi kokki on?"
"Tapasit hänet juuri." Olkihattuinen poika virnisti ja osoitti mustapukuista miestä, jolloin pisamakasvoinen nainen katsoi takaisin tämän suuntaan, tajuten myös samalla, että kyseessä oli se sama kokki, jota Zeff oli aikaisemmin kurittanut ravintolan ruokasalissa. Tällöin myös kyseinen mies tajusi jotain ja katsoi ihmeissään olkihattuista poikaa, kysyen tältä samalla; "He- Hetkinen..! Siis.. Oletteko te kaksi samaa porukkaa?!"
"Jep! Felizia on meidän straketisti!" Luffy vastasi virnistäen, jolloin mustapukuinen mies vilkaisi punahiuksista naista epäuskoisen näköisenä. Kun punapää nyökkäsi miehen suuntaan, tämä valahti kannelle kyyneleet silmissään ja mutisi masentuneen kuuloisesti; "Miksi.. Miksi tuollaiset idiootit saavat itselleen kauneimmat naiset…"
"Öööh.. Oletko sinä kunnossa..?" Felizia kysyi hikipisara ohimollaan ja kyykistyi mustapukuisen miehen puoleen, jolloin tämä katsoi naisen sinisiin silmiin, piristyen siinä samassa ja vastasi sydämet silmissään; "En ansaitse tuollaisen enkelin huomiota.. Sydämeni pakahtuu onnesta, kun Felizia-neiti kysyy vointiani!"
"Löysit kyllä mielenkiintoisen kaverin.." Felizia totesi lyhyesti ja vilkaisi kapteeniaan, joka hymähti.
"Voi, olen kovin pahoillani, mutta joudun tuottamaan pettymyksen." Mustapukuinen mies aloitti ja jatkoi; "Kuten sanoin aikaisemmin tuolle ääliölle, minun täytyy kieltäytyä hänen tarjouksestaan. Vaikka nyt tiedän, että tulen jäämään paitsi Felizia-neidin ihastuttavasta seurasta, minulla on kuitenkin syyni siihen, että jatkan työskentelyäni täällä."
"Eli.. Anna kun arvaan… Et siis liittynyt vapaaehtoisesti vaan Kapteenini päätti puolestasi, että liityt joukkoomme.." Pisamakasvoinen nainen vastasi ja huokaisi syvään.
"Jep! Hän on hyvä kokki ja me tullaan olemaan yhdessä piraatteja!" Olkihattuinen poika huudahti päättäväisesti.
"Hei! Kuuntele edes, kun kerron syyn.." Mustapukuinen mies sanoi hikipisara ohimollaan.
"No okei. Mikä syy sinulla sitten on?" Luffy kysyi.
"Ei sinun tarvitse sitä tietää." Mies vastasi ykskantaan.
"Mutta juurihan sinä pyysit minua kuuntelemaan syyn!" Olkihattuinen poika huudahti.
"TARKOITIN AINOASTAAN, ETTÄ SINUN PITÄISI KUUNNELLA MUIDEN IHMISTEN MIELIPITEITÄ KUNNOLLA! ÄLÄ PAKOTA MINUA VIIPALOIMAAN SINUA SENKIN OLKIHATTUINEN PASKAPÄÄ!" Mustapukuinen kokki huusi.
"MITÄ SINÄ SANOIT?! ÄLÄ LOUKKAA OLKIHATTUANI ELLET HALUA SAADA KÖNIISI!" Punaliivinen poika ärähti samalla, kun tahollaan punahiuksinen nainen vai tuijotti tuota kaksikkoa päätänsä pudistellen.
"Anteeksi jos keskeytän, mutta.." Aloitti silloin tähän saakka hiljaa istunut, vaalea-asuinen mies.
"NO MITÄ ASIAA?!" Luffy ja mustapukuinen kokki huusivat yhteen ääneen, Felizian myös kääntäessä huomionsa miehen suuntaan.
"Nimeni on Gin. Olen Krieg-Piraattien jäsen. Ymmärsin puheistanne, että te kaksi olette myös merirosvoja?" Gin totesi ja vilkaisi Luffya ja Feliziaa, kunnes kysyi vielä lopuksi; "Saanko kysyä, minne olette matkaamassa?"
"Minä aion löytää One Piecen, jonka takia suuntaan Grand Linelle!" Olkihattuinen poika sanoi virnistäen.
"Ja minä puolestani aion kirjoittaa sukuni nimen Grand Linen historiaan!" Punahiuksinen nainen sanoi päättäväisesti ja puristi kätensä nyrkkiin samalla kun tahollaan mustapukuinen mies katsoi tätä sydämet silmissään.
Gin katsoi tuota kaksikkoa kumman hiljaa, kunnes sanoi; "Ja kun kerran etsitte kokkia, oletan, että joukossanne ei ole vielä hirveän montaa jäsentä..? Vai olenko oikeassa?"
"Hänet mukaan lukien, meitä on nyt 6!" Luffy vastasi ja osoitti mustapukuista miestä.
"MIKSI SINÄ VIELÄKIN LASKET MINUT MUKAAN?!" Vaaleahiuksinen kokki huusi samalla kun Felizia hymähti hiljaa tahollaan.
"Ette vaikuta pahoilta tyypeiltä, joten antakaa minun kertoa yksi neuvo.." Gin aloitti vakavana ja lisäsi; "Luovuttakaa Grand Linen suhteen." Tämä sai Felizian ja Luffyn katsomaan ensin ihmeissään toisiinsa, kunnes kaksikko käänsi katseensa tuohon vaalea-asuiseen mieheen, joka jatkoi; "Te olette vielä nuoria eikä teillä ole mitään tarvetta rynnätä päättömästi asiasta toiseen. Sitä paitsi.. Grand Line on vain yksi osa kaikista maailman meristä. Jos tosissanne haluatte olla merirosvoja, teillä on myös lukuisia muita vaihtoehtoja minne päin suunnistaa."
"Hmmh.. Vaikutat siltä, että tiedät Grand Linesta enemmänkin?" Felizia sanoi ja katsoi Giniä kiinnostuneena.
"Minä.. En tiedä.. En tiedä asiasta yhtään mitään… Siksi se onkin niin kauhistuttavaa..!" Gin vastasi kasvot täynnä pelkoa.
"Ollaksesi Krieg-Merirosvojen jäsen, sinä kyllä vaikutat aikamoiselta pelkurilta." Savuketta poltteleva kokki totesi.
"Kuka se Krieg oikein on?" Kysyi puolestaan olkihattuinen poika.
"Ihan kuin olisin joskus kuullut sen nimen jossain.." Pisamakasvoinen nainen totesi lyhyesti ja nojasi mietteliäänä terassin kaiteeseen.
Baratien keittiössä kävi samaan aikaan yhtä kiireinen kuhina kuin aina ennenkin. Veitset, kattilat ja pannut kalahtelivat tahoillaan, kun kokit valmistivat ruoka-annoksia jatkuvalla syötöllä.
"Oletko varma, että teit nyt ihan oikein?" Eräs kokeista kysyi Pattylta.
"Mitä tarkoitat?" Jykeväkätinen kokki vastasi ja viilsi samalla yhden kaloista siististi osiin.
"Se tyyppi, jonka hakkasit aikaisemmin.. Hän oli Krieg-Merirosvojen jäsen!" Pattyn työkaveri vastasi.
"Tosiaan. Muistankin kuuleeni jotain sellaista." Patty totesi ja sivalsi seuraavan kalan yhtä siististi.
"Tajuatko, että Don Krieg on pahimpia ja vahvimpia merirosvoja, jotka liikkuvat näissä osissa merta!" Ensimmäinen kokki lisäsi.
"Niin juuri. Hän on merirosvolaivaston amiraali, joka komentaa 50 laivaa! Hän on suoranainen hirviö!" Vastasi puolestaan Pattyn toisella puolella oleva, sänkipartainen ja pyöreät, punalinssiset aurinkolasit omaava kokki.
"Entä sitten? Mitä yrität sanoa Carne?" Patty kysyi samalla, kun tämä alkoi liekittää seuraavaa ruoka-annosta.
"Sitä vain, että kuulin Krieg-Merirosvoissa on yli 5000 alaista.. Joten, jos se kaveri jonka hakkasit, menee kertomaan Kriegille mitä tapahtui, tämä ravintola murskaantuisi samalla tavalla kuin norsujoukko murskaisi muurahaispesän!" Carne-niminen kokki sanoi.
"Seeelvä.. Ja sinä siis ehdotat, että me ottaisimme hänet avosylin vastaan? Etkö usko, että se olisi hieman epäkohteliasta muita vieraita kohtaan?!" Patty aloitti ja jatkoi; "Taistelevana kokkina, josta Baratie on tunnettu.. SELLAINEN IDEA ON MINUSTA HÄPEÄLLINEN!" Jykeväkätinen kokki ei kuitenkaan lopettanut siihen vaan lisäsi; "KUINKA MONTA PIRAATTI LUULET MEIDÄN AJANEEN TIEHENSÄ TÄHÄN MENNESSÄ?! JOS KERRAN OLET NIIN PELOISSASI, VOIT YHTÄ HYVIN LOPETTAA!"
"MITÄ SANOIT?! JUURI NOIDEN SAMOJEN SANOJEN TAKIA KAIKKI TARJOILIJAT LOPETTIVAT! ON TÄYSIN SINUN VIKASI PATTY, ETTÄ MEILLÄ ON NÄIN KOVA KIIRE!" Carne ärähti vihaisesti.
"PAH! IHAN KUIN ME OLISIMME TARVINNEET NIITÄ SELKÄRANGATTOMIA PASKAKASOJA MISSÄÄN VAIHEESSA!" Patty karjui.
Samassa ravintolan johtaja Zeff astui keittiöön ja sanoi lyhyesti; "Hei, taulapäät! Takaisin töihin!"
"KYLLÄ POMO!" Kajahti kuin yhdestä suusta, kaikkien kokkien asettuessa samalla siististi työpisteidensä äärelle.
Tällä välin Gin oli asettunut pieneen veneeseen ja oli tekemässä lähtöä, Felizian, Luffyn ja mustapukuisen kokin toivottaessa tälle vielä hyvää jatkoa.
"Kiitos vielä varoituksesta, mutta aiomme silti suunnistaa Grand Linelle!" Olkihattuinen poika huusi virnistäen.
"Teillä on täysi oikeus tehdä mitä haluatte. Minulla kun ei ole mitään oikeutta pysäyttää teitä." Gin tokaisi ja kääntyi vielä katsomaan savuketta polttevaa kokkia, lisäten samalla; "Ja Sanji, kiitos ruuasta! Se oli parasta mitä olen koskaan saanut! Toivottavasti voin tulla syömään tänne vielä joskus uudestaankin?"
"Ole hyvä vain! Olet tervetullut milloin tahansa!" Sanji vastasi hymyillen kun samassa yläkerran terassilta kuului tuttu, ärtynyt ääni; "HEI JUOKSUPOIKA! TÄÄLLÄHÄN SINÄ OLIT!" Silloin Zeff myös huomasi maassa olevan tyhjän lautasen sekä lasin. Pääkokki ei kuitenkaan sanonut mitään, vaan tuijotti hiljaa Sanjin suuntaan.
"Gin, mene.." Sanji totesi lyhyesti.
"Anteeksi, joudut kuuntelemaan moitteita sen takia, että annoit minulle ruokaa.."Gin vastasi.
"Anteeksi kuinka?" Sanji kysyi samalla, kun tämä poimi astiat maasta ja viskasi ne mereen ennen kuin lisäsi; "Kuinka voisin saada moitteita asiasta, josta ei ole mitään todisteita?" Tämä sai Felizian hymähtämään tahollaan, ennen kuin punapää vielä huusi Ginin suuntaan; "Älä jää sitten enää kiinni Gin!" Tämän jälkeen kolmikko katsoi pienen hetken, kun miehen vene purjehti hiljalleen poispäin. Hiljaisuutta ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun Zeff jälleen jyrähti; "SANJI! JUOKSUPOIKA! NYT TAKAISIN TÖIHIN, KUMPIKIN!"
"Tullaan, tullaan!" Sanji ärähti ja lähti astelemaan kohti ravintolaa. Olkihattuinen poika kääntyi kuitenkin vielä Felizian suuntaan ja kysyi; "Mitäs me nyt tehdään?"
"No, itse ajattelin mennä katsomaan, missä muut ovat.. Mutta sinunhan käskettiin kyllä mennä töihin.." Punahiuksinen nainen totesi hikipisara otsallaan.
"Ai se! Mutta eikös meidän ensin pidä päästä vielä sopi-" Luffy aloitti, mutta samassa jokin iskeytyi olkihattuista poikaa päähän, saaden tämän mäjähtämään maahan. Silloin Felizia näki, kuinka Sanji oli tullut takaisin ja laski sillä hetkellä jalkansa alas.
"Hei! Juoksupoika! Älä häiritse neitiä vaan tule töihin! Sinulla on paljon tehtävää!" Sanji ärähti hampaat irvessä ja nappasi olkihattuista poikaa tämän liivin kauluksesta, ennen kuin kääntyi Felizian puoleen ja puhui tälle hunajaisella äänellä; "Anteeksi töykeyteni Felizia-neiti, mutta joudun valitettavasti palaamaan takaisin töihin. Jos kuitenkin tarvitsette jotain, älkää epäröikö kutsua paikalle urheaa ritarianne Sanjia."
Vihreäkätinen nainen katsoi tuota vaaleahiuksista miestä jälleen hieman hämillään ja vastasi; "Minä pistän asian korvan taakse.. Kiitos herra Sanji."
"Aaaahh.. Pelkkä Sanji riittää hyvin!" Mies vastasi sydämet silmissään.
"Siinä tapauksessa myös pelkkä Felizia riittää minun kohdallani." Punapää totesi.
"Voi ei, ei! Minä en ole todellakaan sen arvoinen! Nähdään neiti Felizia!" Sanji liversi ja asteli sisälle raahaten kummastelevaa Luffya perässään, jättäen punahiuksisen naisen katsomaan näiden perään hikikarpalo ohimollaan.
"Felizia! Täällä näin!" Kuului Usoppin huuto. Pitkänenäinen poika viittoi ystäväänsä liittymään hänen, Zoron ja Namin seuraan. Kolmikko nautti samalla hetkellä ateriaansa, kun pisamakasvoinen nainen istahti tyhjälle tuolille Zoron ja Namin väliin.
"Mitenkäs neuvottelut sujuivat?" Zoro kysäisi samalla, kun Felizia nappasi vyöltään toisen vesipulloista ja otti siitä pitkän viilentävän huikan.
"Paikan johtaja oli kova pala purtavaksi, emmekä lopulta saaneet oikein minkäänlaista päätöstä asialle.. Asiaa ei auttanut myöskään se, että hän potkaisi Luffyn yläkerran lattian läpi.. Itsensä lisäksi.." Felizia huokaisi ja asetti pullon takaisin vyönsä kiinnikkeeseen.
"Eli saatamme siis odottaa aika kauan..?" Usopp totesi.
"Jos sitä johtajan käppänää on uskominen niin hän aikoo pitää kapteenimme täällä vuoden ajan.. Mutta katsotaan kuinka tilanne etenee.." Felizia sanoi ja nappasi pöydältä ruokalistan, alkaen selailla sitä läpi.
"Hmm.. Pitäisiköhän meidän sitten kaiken varalta keskustella siitä, miten jatkamme-" Zoro oli sanomassa, mutta silloin Nami keskeytti miekkamiehen lauseen ja osoitti punapään oikeaa kättä ja kysyi; "Mitä sinun kädellesi on tapahtunut?"
"Ai tämä?" Felizia vastasi nostaen samalla katseensa listasta ja vilkaisi oikean käden rystysiään, jotka olivat vielä aavistuksen veren tahrimat, kunnes jatkoi; "Kävin vain ilmaisemassa mielipiteeni siitä, kun meitä ammutaan tykillä ilman varoitusta." Tällöin pöytään laskeutui painostava hiljaisuus ja varsinkin Usopp ja Nami tuijottivat tuota pisamakasvoista naista silmät kauhusta selällään, kun taas Zoro loi tähän kysyvän katseen.
"Älä.. Älä nyt sano, että sinä.. ETTÄ SINÄ HYÖKKÄSIT MERIVOIMIEN KIMPPUUN!?" Usopp parkaisi.
"Mitä? En! Se ei ollut tarpeen." Felizia vastasi, jolloin pitkänenäinen poika huokaisi helpottuneena.
"Sen Luutnantin täräyttäminen riitti oikein hyvin." Felizia lisäsi.
"MITÄ?!" Nami karjaisi samalla kun Usoppin kasvot muuttuivat kalman kalpeiksi. Samalla myös muutama ravintolan asiakas nosti hieman ärtyneenä katseensa ryhmän meluamisen takia.
"Se kusipää ampui meitä tykillä! Hän uhkasi meitä kaikkia! Olisiko minun muka pitänyt jättää asia sikseen?!" Felizia ärähti.
"NO TODELLAKIN!" Nami ja Usopp huusivat yhteen ääneen.
"Ai niinkö? Että teidän kahden mielestä tein siis väärin siinä suhteessa, että halusin käydä antamassa opetuksen tyypille, joka yritti mahdollisesti tappaa toverini- Ei vaan ystäväni?" Punapää näpäytti.
"No.. Et.. Mutta.. Niin.." Usopp takerteli.
"Me emme vain halua.. Tai jos Merivoimat päättävät tulla tämän takia peräämme…" Nami totesi lyhyesti.
"Elätte kyllä aikamoisessa haavemaailmassa jos tosiaankin luulitte, että emme muka ikinä joutuisi tekemisiin Merivoimien kanssa.. Tämä ei ole mitään leikkiä! Me olemme jumalauta merirosvoja!" Felizia huudahti tuimana, saaden Usoppin ja Namin vain toteamaan hiljaa yhteen ääneen; "Anteeksi".
"Sitähän minäkin." Punapää totesi.
"Täytyy kyllä sanoa, että lempinimesi Paholaisen Kukka antaa välillä kyllä väärän kuvan, kun huomaa, kuinka paljon välität meistä, vaikka emme ole tunteneetkaan vielä kovin kauaa, Usoppia lukuunottamatta." Zoro myhähti ja virnisti vihreäkätiselle naiselle.
"Tsk.. Paholaisen Kukka.. Tyypillistä Merivoimien touhua! Heidän mielestään kaikki mahdolliset merirosvot ovat pelkkiä raakalaisia ja siksi he antavat tuollaisia lempinimiä. Voin kuitenkin sanoa, että esimerkiksi vanhempani eivät koskaan hyökänneet viattomien kimppuun tai tuhonneet kenenkään ihmisen elämää! Heiltä opin, että voit olla merirosvo, joka on paha vain pahoille." Felizia vastasi topakasti ja alkoi tämän jälkeen jälleen selata ruokalistaa. Samalla myös Nami ja Zoro vilkaisivat toisiaan kiinnostuneina, koska tämä oli niitä harvoja kertoja, kun pisamakasvoinen nainen mainitsi vanhempansa. Kaksikko tiesi vähintään sen mitä Felizia heille oli ensimmäisinä yhteisinä hetkinä lyhyesti kertonut Tuulimylly-saaresta ja Punakallo-Piraateista, mutta muuten he olivat ymmärtäneet että tämä oli aihe, josta punapää ei ainakaan vielä halunnut hirveästi keskustella.
"Miksi Merivoimat sitten-" Nami aloitti, mutta samassa tuttu ääni keskeytti naisen lauseen; "Eikä! Täälläkö te olettekin?!" Tällöin vihreäkätinen nainen sekä muut hänen toverinsa kääntyivät katsomaan äänen suuntaan, jolloin he huomasivat, että heidän kapteeninsa oli saapunut paikalle valkoiseen essuun pukeutuneena.
"Kappas! Juoksupoika on saapunut!" Nami sanoi ja nosti kättään.
"Kuulimme, että saatat joutua työskentelemään täällä vuoden ajan." Usopp tokaisi ilkikurisesti.
"Me tässä jo ajattelimmekin keskustella siitä miten jatkamme matkaamme eteenpäin." Zoro lisäsi.
"Olen kunnia tuntea teidät Kapteeni!" Felizia lopetti ja veti kätensä lippaan.
Olkihattuinen poika vilkaisi vuoron perään tovereitaan, kunnes huusi vihaisesti; "Ensin te jätätte minut tänne töihin, menette seuraavaksi syömään herkullista ruokaa ilman minua ja nälvitte vielä siihen päälle! Olette todella itsekkäitä ja ilkeitä!"
Samassa myös Sanji kuuli Luffyn huudon ja vilkaisi siihen pöytään päin, minkä äärellä olkihattuinen poika seisoi. "Jestas, että hän osaa olla äänekäs. Ovatko nuo hänen muut miehistönsä jäsenet?" Samassa kokki huomasi myös jotain muutakin..
"Tämä on kuule vapaa maa. Me saamme tehdä ihan mitä haluamme." Zoro totesi Luffyn aikaisempaan kommenttiin. Miekkamies ei kuitenkaan huomannut, kuinka olkihattuinen poika kaivoi nenäänsä ja tiputti tämän vesilasiin pienen räkäpallon. Tämä ei kuitenkaan mennyt ohi Felizialta, Usoppilta ja Namilta, joilla oli sillä hetkellä täysi työ pitää kasvonsa peruslukemilla.
"Mikä teille nyt tuli?" Zoro kysyi samalla kun tämä nappasi vesilasinsa käteen ja vilkaisi muita pöydässä olijoita.
"Ei.. Ei yht.. Ei yhtään mikään..!" Felizia sanoi kädet suunsa edessä. Naisen naama oli melkein yhtä punainen kuin tämän hiukset, kun tämä yritti tukahduttaan nauruaan samalla kun Zoro nosti lasiaan ottakseen siitä kulauksen.
"Seeelvä.. Mutta pakko sanoa, että paikan ruoka on kyllä hyvää. Ja sen lisäksi vielä yksi juttu…" Zoro totesi lasin ollessa melkein tämän huulilla. Yhtäkkiä miekkamies nousi kuitenkin nopeasti ylös ja kaappasi Luffyn otteeseensa, karjaisten samalla; "SINÄ JUOT TÄMÄN LASIN TYHJÄKSI!" Tällöin vihreähiuksinen mies tyhjensi vesilasinsa väkisin punaliivisen pojan kurkkuun, jonka jälkeen tämä tömähti lattialle yskien ja pärskien.
"Miten..! Miten sinä voit tehdä näin minulle!?" Luffy huusi yökkien.
"Voisin kysyä samaa sinulta!" Zoro huusi samalla kun Usopp, Nami ja Felizia nauroivat tahoillaan katketakseen, muiden asiakkaiden yrittäessä viittoa jotakuta hiljentämään porukan. Silloin ilmoille kajahti ääni, joka kiinnitti varsinkin Felizian huomion; "Voi siunattuja olkoon ne meret, jotka antavat tämän ihanan päivän vielä jatkua! Naurakaa vaikka kaikki, mutta en kestä tätä kiduttavaa intohimoa, joka on tuonut minut jälleen Felizia-neidin luokse! Unohtamatta tietenkään hänen lumoavan kaunista ystäväänsä!" Silloin Sanji suorastaan liisi paikalle tönäisten olkihattuisen pojan kumoon. Zoro ja Luffy katsoivat kummissaan, kun tuo mustapukuinen kokki pyörähteli sydämet silmissään ja rintaansa pidellen asettui noiden kahden naisen väliin, osoittaen sanansa vuorollaan kummallekin; "Olen valmistautunut kulkemaa mitä tahansa polkua pitkin kunhan vain saan olla teidän kanssanne! Mutta voi.. Yksi suuri este kuitenkin seisoo meidän välissämme!" Nami tuijotti tuota vaaleahiuksista miestä kummissaan, kun taas Felizia oli jälleen enemmänkin hieman hämmentynyt tämän osoittamasta huomiosta.
"Esteellä tarkoitat varmaankin minua, Sanji?" Kuului samassa Zeffin ääni, jolloin mustapukuinen kokki huomasi pomonsa nojailemassa läheiseen tuoliin. Baratien johtaja myös lisäsi heti perään; "Sehän onkin hyvä tilaisuus sinulle. Häivy ja lähde piraatiksi. Sinunlaistasi tyyppiä en ravintolassani tarvitse."
"Mitä sinä sanoit?!" Sanji ärähti.
Tällä välin Gin oli saapunut läheiselle saarelle ja oli kertonut kokemastaan raavaan oloiselle miehelle, joka istui varjoissa. Nyt tuo mies kertasi Ginin tarinan mielessään, kunnes sanoi lyhyesti; "Eli se kokki pelasti henkesi, minkä ansiosta sinä pääsit takaisin tänne.."
"Juurikin niin.. Mutta en ikinä voinut kuvitella, että Emälaivamme olisi tämmöisessä kunnossa.." Gin vastasi järkyttyneenä, kunnes puhutteli jälleen tuota varjoissa istuvaa miestä; "Don Krieg.."
"Mitä vielä?" Mies kysyi.
"Sallikaa minun auttaa teidät merellä olevalle ravintolalle, jonka nimi on Baratie!" Gin vastasi.
Tervehdys kaikille näin vuonna 2022! Matkamme jatkuu taas, tällä kertaa hieman "rauhallisemmissa" merkeissä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jotain suurta on tapahtumassa... Mutta siitä totta kai lisää seuraavassa luvussa :D.
Nähdään myöhemmin! Siihen saakka; Nauttikaa!
-WillofJ-