Heipä hei. Tässä on Darkness Return-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Hain tähän lukuun inspiraatiota Kukkainfo Kukkavinkkejä Kukkien kieli-nimiseltä sivulta. En omista kyseisen sivun oikeuksia. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
"Tänään on satanut vettä koko päivän", Mokusei seisoi liikkeensä kasvihuoneessa, ja katsoi ulos kasvihuoneen ikkunasta.
Taivaalla oli harmaita pilviä. Satoi vettä, ja ulkona tuuli jonkun verran.
Kling! Myymälän kassakoneen oikealla puolella oleva kutsukello soi merkiksi siitä, että liikkeeseen oli tullut asiakas.
"Näyttää siltä, että sain uuden asiakkaan", Mokusei sanoi. Hänellä oli yllään vaaleanvihreä takki, jonka alla oli valkoinen pusero. Hänen jaloissaan oli harmaat farkut ja mustat nilkkasaappaat.
Mokusei meni myymälän puolelle nähdäkseen laihan, 29-vuotiaan naisen. Naisen iho oli vaalea, ja hänen hiuksensa olivat lyhyet ja mustat. Hänen silmänsä olivat ruskeat. Hän oli pitkä. Naisella oli yllään tummansininen sadetakki, jonka alla oli violetti pusero. Hänen jaloissaan oli mustat housut, ja mustat kumisaappaat.
"Tervetuloa Cece Palaceen. Olen Kino Makoto", Mokusei sanoi.
"Iltaa. Olen Matsumoto Machiko", nainen sanoi.
"Olen tainnut kuulla sinusta uutisissa. Olet taitelija, ja maalaat maisemakuvia, eikö?" Mokusei kysyi.
"Kyllä. Olen kuullut, että tässä liikkeessä myydään kukkia, jotka ovat tosi kauniita", Machiko sanoi.
"Olen imarreltu. Voisinko auttaa sinua jotenkin, Matsumoto-san?" Mokusei kysyi.
"Kyllä. Minulla on ongelma, josta haluaisin puhua sinulle, Kino-san", nainen sanoi. Hän näytti vaivaantuneelta, ja yritti selvästi löytää oikeat sanat.
"Hyvä on. Saisiko olla teetä?" Mokusei kysyi.
"Kyllä kiitos", Machiko sanoi.
"Menen keittämään teetä. Istuisitko tuon pöydän ääreen, niin palaan kohta?" Mokusei kysyi ja osoitti oikeassa nurkassa, ikkunan edessä olevaa pöytää.
Nainen nyökkäsi ja käveli kohti Mokusein osoittamaa pöytää.
Mokusei meni keittiöön, ja avasi jääkaapin oven oikealla kädellään. Hän otti jääkaapista valkoisen lautasen, jonka päällä oli vadelmakakku. Vademakakussa oli yksi kerros. Kakku oli kuorrutettu valkoisella kermavaahdolla, ja se oli koristeltu vadelmilla.
Mokusei laittoi kakkulautasen oikealla puolellaan olevan pöydän päälle, ja sulki jääkaapin oven. Sitten hän otti läheisen pöydän päällä olevan vedenkeittimen oikealla kädellään. Hän laittoi vedenkeittimen vesihanan alle, ja avasi vesihanan vasemmalla kädellään, minkä seurauksena vesihanasta valui vettä vedenkeittimen sisälle. Kun vedenkeitin oli täynnä vettä, Mokusei sulki hanan, ja laittoi vedenkeittimen paikalleen. Hän painoi vedenkeittimen nappia oikealla etusormellaan, ja käynnisti vedenkeittimen. Sitten hän otti läheiseltä hyllyltä ruskean tarjottimen, jonka hän laittoi saman pöydän päälle, kuin kakkulautasen. Hän avasi edessään olevan pöydän pöytälaatikon, ja otti sieltä neljä lautasta ja kaksi teekuppia, jotka hän laittoi tarjottimen päälle. Kun hän oli laittanut teekupit pienien lautasten päälle, hän sulki pöytälaatikon ja avasi toisen pöytälaatikon, josta hän otti kaksi lusikkaa, jotka hän laittoi teekuppien alla olevien lautasten päälle. Hän sulki pöytälaatikon, ja otti läheiseltä hyllyltä muovipussin, jossa oli vaaleansinisiä servettejä. Hän taitteli servetit, ja laittoi ne teelusikkojen alle. laittoi servetit lusikkojen alle, minkä jälkeen hän laittoi servettipussin paikalleen.
Mokusei otti hyllyltä pienen lasikulhon, jossa oli sokeria. Lasikulhossa oli yksi teelusikka. Sitten hän otti hyllyltä pienen lasikulhon, jossa oli teepusseja. Hän laittoi lasikulhot tarjottimen keskelle, ja avasi edessään olevan pöytälaatikon, josta hän otti kakkulapion. Hän leikkasi vadelmakakusta kaksi palaa, ja laittoi ne isojen lautasten päälle, minkä jälkeen ja laittoi kakkulapion tiskialtaaseen. Hän avasi jääkaapin oven, ja laittoi kakku-lautasen jääkaappiin. Sitten hän otti jääkaapista pienen maitokannun, jonka hän laittoi tarjottimen keskelle. Hän sulki jääkaapin oven. Kun hän näki, että vedenkeitin sammui, hän otti vedenkeittimen oikealla kädellään. Hän kaatoi kannussa olevaa vettä teekuppeihin, ja laittoi kannun takaisin paikalleen.
Mokusei tarttui tarjottimen kahvoihin molemmilla käsillään, ja vei tarjottimen myymälän puolelle. Hän laittoi tarjottimen Machikon edessä olevan pöydän päälle, ja istui pöydän vasemmalla puolella olevalle tuolille, sillä Machiko istui pöydän oikealla puolella olevalla tuolilla.
"Anteeksi, että minulla kesti jonkin aikaa", Mokusei sanoi.
"Ei haittaa", Machiko sanoi. Hän otti tarjottimen päällä olevan teekupin, ja laittoi sen edessään olevan pöydän päälle. Seuraavaksi hän katsoi lasikulhoa, jossa oli teepusseja. Hän otti lasikulhosta mustaherukka-teepussin, jonka hän avasi ja laittoi teekuppiinsa. Hän poimi sokerikupissa olevan lusikan oikealla kädellään. Hän laittoi sokeria teekupissaan olevaan teeveteen, ja laittoi lusikan paikalleen. Sitten hän kaatoi teekuppiin maitoa. Hän laittoi maitokannun pöydälle, ja sekoitti teetä omalla lusikallaan. Kun hän oli juonut teetä, hän katsoi Mokuseitä. "En tiedä, miten sanoisin tämän, mutta ongelmani on vakava".
"Jospa kertoisit, millainen ongelmasi on?" Mokusei ennemminkin totesi, kuin kysyi.
"Parin päivän päästä Juban Bijutsukanissa pidetään taidekilpailu. Aion osallistua kyseiseen kilpailuun, mutta en tiedä, millaisen maalauksen maalaisin. Olen viime aikoina etsinyt sopivaa maisemaa, josta voisin maalata maisemakuvan, mutta en ole onnistunut löytämään sopivaa maisemaa. Suoraan sanottuna, minulla ei ole inspiraatiota", Machiko sanoi.
"Sinulla on vaikea tilanne, Matsumoto-san? Kertoisitko, miten voin auttaa sinua?" Mokusei kysyi. Hän oli päättänyt, että seuraava henkilö, jolta hän varastaisi energiaa olisi Matsumoto Machiko.
"Kino-san, kuulin, että liikkeessäsi myydään kaikenlaisia kukkia. Ajattelin, että jos löytäisin sopivan kukan, keksisin ehkä, millaisen maisemakuvan voisin maalata. Kino-san, olisiko sinulla minulle sopivaa kukkaa?" nainen kysyi. Hän maistoi lautasellaan olevaa kakkupalaa. Kakku oli tosi hyvää, joten Machiko ymmärsi nyt varsin hyvin, miksi Cace Palace oli niin suosittu liike.
"Toisin sanoen, tarvitset isnpiraatiota tuovan kukan. Minulla on kukka, joka sopii sinulle", Mokusei sanoi lopulta. Hänen liikkeeseensä oli eilen tuotu uusia kukkia, joten Mokusei tiesi varsin hyvin, millainen kukka sopisi hänen uudelle asiakkaalleen.
Pian sen jälkeen, kun Mokusei oli avannut liikkeensä, hän oli tehnyt työsopimuksen Tokyo's Haná-kukkakauppaketjun johtajan kanssa. Kun Mokusei oli tehnyt sopimuksen, kun kyseisen kukkakauppaketjun johtaja oli kävellyt hänen liikkeensä ohi. Kukkakauppaketjun johtajalla oli ollut nälkä, joten hän oli tullut Mokusein liikkeeseen ostaakseen välipalaa. Mokusei oli antanut hänelle mustikkapiirakkaa ja teetä. Kukkakauppaketjun johtaja oli kehunut Mokuseitä, kun Mokusei oli kertonut hänelle leiponeensa kyseisen piirakan itse. Kukkakauppaketjun johtaja oli 40-vuotias nainen nimeltä Hoshino Nina. Kun hän ja Mokusei olivat puhuneet, hän oli nähnyt Mokusein liikkeessä olevan kasvihuoneen. Mokusei oli esitellyt Ninalle kasvihuonetta, jossa oli ollut tosi vähän kukkia, jotka olivat olleet enimmäkseen ruusuja. Kun Nina oli kysynyt Mokuseiltä kyseisistä ruusuista, Mokusei oli sanonut, että hän oli tuonut kyseiset kukat kodistaan. Mokusei oli sanonut Ninalle, että hän oli aina haaveillut perustavansa puutarha ja leivosliikkeen, ja hän kertonut Ninalle kaikista tuntemistaan kukista. Nina oli näyttänyt vaikuttuneen siitä, että Mokusei tiesi niin paljon kukista, joten hän oli ehdottanut, että Mokusei ryhtyisi hänen yhteistyökumppanikseen. Nina oli ehdottanut sellaista sopimusta, että hänen avustajansa toisi Mokusein liikkeeseen kukkia, jos Mokusei myisi liikkeessään käyville asiakkaille Tokyo's Haná-kukkakauppaketjun mainoksia. Mokusei oli suostunut kyseiseen sopimukseen.
"Todellako?" taiteilija kysyi.
Mokusei nyökkäsi.
"Kiitos", taitelija sanoi. "Muuten, tämä kakku on tosi hyvää".
"Kiitos. Haen mainitsemani kukan", Mokusei sanoi, ja meni kasvihuoneeseen. Hän katseli ympärilleen, kunnes hän näki kasvihuoneen vasemmalla puolella olevan, pöydän päällä olevan valkoisen kukkaruukun, jossa oli punaisia Japaninesikoita.
"Tule esiin youma, joka palvelee Suurta hallitsijaa", Mokusein silmät hohtivat vihreinä, ja hänen oikean kätensä ympärille ilmestyi vihreää energiaa. Japaninesikosta irtosi yksi, punainen terälehti, joka nousi ilmaan. Irronneen terälehden paikalle kasvoi uusi terälehti. "Reikan, sinun tehtäväsi on varastaa Matsumoto Machikon energiaa. Siirry hänen maalaukseensa sen jälkeen, kun hän on vienyt sinut kotiinsa, ja varasta häneltä energiaa vähän kerrallaan. Siirry esiin piilostasi sitten, kun hänen energia tasonsa on noussut huippuunsa, ja lähetä häneltä varastamasi energia minulle".
"Kyllä, Mokusei-sama", youma sanoi. Kukkaruukun ympärille ilmestyi punainen rusetti. Youma kiinnittyi kukkaruukun ympärillä olevaan rusettiin muuttuen pieneksi, Japaninesikon näköiseksi koristeeksi. Kukkaruukun ympärille ilmestyi vaaleanvihreä muovikassi. Mokusein oikeassa kädessä oleva, tummanvihreä energia katosi. Mokusei poimi muovikassin oikealla kädellään, ja meni myymälän tiloihin. Hän antoi kassin asiakkaalle.
"Kino-san, tämä kukka on tosi kaunis", taitelija sanoi.
"Kiitos. Se on Japaninesikko. Esikko kuvastaa mietteliäisyyttä", Mokusei sanoi.
"Hyvä on. Otan sen", Machiko sanoi ja otti kassin vasemmalla kädellään.
Mokusei ja Machiko kävelivät myyntipöydän eteen, ja Machiko näki pienessä, valkoisessa korissa olevat, vaaleansiniset mainoslehtiset. Kyseisissä mainoslehtisissä oli kukkien kuvia. Kyseisissä mainoslehtisissä luki:
"Tokyo's Haná!"
"Nuo ovat Tokyo's Haná-kukkakauppaketjun mainoksia. Kyseisen kukkakauppaketjun johtaja on yhtiökumppanini. Haluaisitko ostaa Tokyo's Haná-kukkakauppaketjun mainoslehtisen?" Mokusei kysyi.
"Kyllä", Machiko laittoi kassin myyntipöydän päälle, ja otti yhden mainoslehtisen vasemmalla kädellään.
Mokusei käveli myyntipöydän toiselle puolelle. Hän paineli kassakoneen valkoisia näppäimiä oikealla etusormellaan tarkistaakseen ostosten hinnan. "Kakkupala, tee, kukat ja mainoslehtinen maksavat 15 jeniä".
Machiko otti takkinsa sisäpuolella olevasta povitaskusta ruskean lompakon oikealla kädellään. Hän otti lompakosta tarvittavan rahasumman, ja antoi sen Mokuseille.
Mokusei painoi oikealla etusormellaan yhtä kassakoneen näppäintä, jonka seurauksena kassakoneen rahalokero aukesi. Mokusei laittoi rahat kassakoneen rahalokeroon, ja antoi Machikolle 10 jeniä, ennen kuin hän työnsi oikealla etusormellaan kassakoneen rahalokeron takaisin koneen sisälle.
"Kiitos että autoit minua, Kino-san", Machiko sanoi.
"Ole hyvä", Mokusei sanoi.
"Nähdään taas", Machiko sanoi samalla, kun hän otti myyntipöydän päällä olevan kassin oikealla kädellään, ja käveli kohti liikkeen ulko-ovia.
"Hyvää päivän jatkoa", Mokusei sanoi.