Hei. Tämä on Legend of the Airi (Wateri)-fanfictionin uusi luku. Airi ja hänen ystävänsä menevät Eteläiseen tuulitemppeliin, mutta he löytävät sieltä jotain järkyttävää. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Sokka, herää!" Airi tarttui oikealla kädellään Sokkan oikeaan olkapäähän, ja ravisteli pojan olkapäätä herättääkseen pojan, mutta poika jatkoi nukkumista.

Aurinko oli noussut vähän aikaa sitten.

Airi ja hänen ystävänsä olivat nukkuneet järven rannalla. He olivat nyt pakkaamassa tavaroita jatkaakseen matkaa. Ennen kuin he olivat menneet nukkumaan, he olivat päättäneet käydä Airin kotona, Eteläisessä tuulitemppelissä.

Kaikkialla oli nyt hiljaista, ja rauhallista.

Rannalla oli puita, jotka olivat parin metrin päässä järvestä.

Airi poimi rannalla olevan oksan oikealla kädessään, ja liikutteli sitä Sokkan harmaan makuupussin päällä. Hän liikutti oksaa mahdollisimman varovasti, sillä hän oli keksinyt suunnitelman, jonka avulla hän herättäisi Sokkan:

"Sokka, herää. Makuupussiisi on ryöminyt piikkikäärme".

"Ota se pois!" Sokka huusi samalla, kun hän heräsi. Hänen selässään juoksi kylmiä väreitä. Kun hän katsoi makuupussiinsa, hän ei nähnyt käärmettä.

"Voisit kokeilla toista herätys-menetelmää!" Sokka huusi.

"Anteeksi", Airi sanoi.

"Siitä on aikaa, kun olin Eteläisessä tuulitemppelissä", Airi ajatteli. Häntä hermostutti palata kotiin sen jälkeen, kun hän oli karannut sieltä.

"Mitä nyt, Airi?" Katara kysyi, kun huomasi, että Airi näytti hermostuneelta.

"Olin kotona viimeksi 100 vuotta sitten. Minua hermostuttaa palata sinne sen jälkeen, kun karkasin sieltä", Airi sanoi.

"Miksi sinä karkasit kotoa? Riitelitkö jonkun kanssa?" Sokka kysyi uteliaana. Ennen kuin Sokka, Appa ja tytöt olivat menneet nukkumaan, Sokka oli pyytänyt Airia kertomaan itsestään.

Airi oli kertonut uusille ystävilleen, että kun hän oli asunut Eteläisessä tuulitemppelissä, Gyatso-niminen mies oli ollut Airin opettaja. Airi oli sanonut Gyatsoa ymmärtäväiseksi ja hyväksi mieheksi. Airi oli jopa sanonut, että hän oli karannut kotoa, mutta hän ei ollut kertonut syytä, jonka takia hän oli karannut kotoa.

"En riidellyt kenenkään kanssa, ennen kuin karkasin kotoa. Voimmeko puhua karkaamiseni syystä joskus toiste?" Airi yritti vältellä kyseisestä aiheesta puhumista, sillä hän ei ollut vielä valmis puhumaan kyseisestä aiheesta uusien ystäviensä kanssa.

"Hyvä on", Sokka sanoi hieman turhautuneena siitä, että Airi ei vastannut hänen kysymykseensä.

Katara nyökkäsi. Hänestä tuntui, että Airi salasi jotain, mutta hän päätti antaa Airin kertoa salaisuutensa sitten, kun Airi olisi valmis kertomaan salaisuutensa.

"Millainen Eteläinen tuulitemppeli on?" Sokka kysyi, kun hän ja tytöt kiipesivät Appan selkään.

"Eteläinen tuulitemppeli sijaitsee Patolan vuoristossa, ja on yksi neljästä tuulitemppelistä. Sitä asuttavat Pohjoisen tuulitemppelin tavoin ainoastaan miespuoliset Tuulenkulkijat. Läntisessä ja Itäisessä tuulitemppeleissä asuu ainoastaan naispuolisia Tuulenkulkijoita", Airi tarttui Appan suitsiin. "Hop hop!"

Appa nousi ilmaan, ja lähti lentämään siihen suuntaan, jossa Eteläinen tuulitemppeli oli.

"Miksi sinä asuit Eteläisessä tuulitemppelissä, jos siellä asuu vain miespuolisia Tuulenkulkijoita?" Katara kysyi.

"Äitini on Tuulenkulkija, ja hän syntyi Läntiseen tuulitemppeliin. Hän kertoi minulle, että isäni oli Eteläiseen tuulitemppeliin syntynyt Tuulenkulkija. Äitini kertoi minulle, että isäni kuoli onnettomuudessä, ennen kuin synnyin. Kyseinen onnettomuus oli tulivuoren purkaus. Kun puhuin Läntisen tuulitemppelin Vanhimpien neuvoston jäsenille, he sanoivat, että minulla oli mahdollisuus kehittää Tuulentaitajan kykyjäni Eteläisessä tuulitemppelissä. Minua harmitti se, että minun oli muutettava toiseen tuulitemppeliin, mutta Gyatsosta tuli minulle eräälainen isähahmo, ja ajan mittaan aloin pitää Eteläistä tuulitemppeliä toisena kotinani. Kävin Läntisessä tuulitemppelissä tapaamassa äitiäni aina, kun sain luvan käydä Läntisessä tuulitemppelissä, ja äitini kävi Eteläisessä tuulitemppelissä tapaamassa minua", Airi sanoi.

"Airi, olen pahoillani siitä, mitä isällesi tapahtui", Katara sanoi.

"Kiitos. Äiti kertoi minulle, että isä ja hänen lentobiisoninsa menivät Tulimaahan tapaamaan isäni ystävää, joka asui Tulimaassa. Äiti sanoi, että hän sai kirjeen isäni ystävältä, jossa isäni ystävä kertoi äidille, mitä isälleni tapahtui. Kyseisessä kirjeessä oli lukenut, että tulivuori oli purkautunut silloin, kun isäni, hänen lentobiisoninsa ja isäni ystävä olivat lentämässä isäni lentobiisonin selässä erään tulivuoren ohi. Yllättäen tulivuori alkoi purkautua. Isäni, hänen lentobiisoninsa ja hänen ystävänsä yrittivät paeta, mutta tulivuoren purkauksesta aiheutuneet myrkkykaasut osuivat heihin. Isäni, hänen lentobiisoninsa ja hänen ystävänsä pakenivat lähimpään kylään, mutta isäni ei selvinnuyt, toisin kuin hänen lentobiisoninsa ja hänen ystävänsä. Äitini sydän särkyi, kun hän kuuli, mitä isälleni tapahtui", Airi sanoi.

"Ymmärrän", Katara halasi Airia lohduttaakseen tyttöä.

"Kiitos, Katara", Airi sanoi.

XXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Prinssi Zuko, laivan vaurioiden korjaamisessa menee jonkin aikaa", Iroh katsoi oikealla puolellaan seisovaa prinssiä.

"Setä, haluan, että korjaukset tehdään mahdollisimman nopeasti. En halua pysyä täällä liian kauan En halua pysyä täällä liian kauan, ja viivästyttää Avatarin etsimistä", Zuko sanoi.

Zuko ja Iroh seisoivat sataman metallilaiturilla, ja katsoivat edessään olevaa laivaa. Laivan ankkuriketju, oli vähän aikaa sitten heitetty mereen, jotta laiva pysyisi paikallaan korjausten ajan. Satamassa oli muitakin Tulikansan laivoja. Satamassa oli monia, harmaita telttoja, joissa oli punainen katto. Teltojen ovikankaissa oli musta, Tulikansan liekki-symboli.

Satama kuului Lounais- Maan valtakunnan rannikoon, ja Tulikansa oli valloittanut kyseisen sataman.

"Miehistön on parempi korjata laivan vauriot mahdollisimman pian, sillä jos he viivyttelevät, Avatarin löytäminen vaikeutuu", Zuko sanoi. "Setä, älä sano kenellekään, satamassa olevalle Tulisoturille sanaakaan Avatarista. Avatarin löytäminen on ainoa mahdollisuuteni palata kotiin, ja saada kunniani takaisin".

"Emme ole nähneet sen jälkeen, kun sinut karkoitettiin kolme vuotta sitten, Prinssi Zuko", hieman karhea ääni sanoi Zukon ja Irohin oikealta puolelta.

Zuko ja Iroh katsoivat oikealle nähdäkseen pitkän ja urheilullisen miehen. Mies oli suunnilleen 35-vuotias. Hänellä oli harmaat hiukset, jotka hän oli kammannut poninhännälle. Hänellä oli kultaiset silmät ja hänen ihonsa oli vaalea. Hänellä oli yllään samanlainen haarniska, kuin Zukolla.

"Kapteeni Zhao", Zuko sanoi. Zuko ei pitänyt Zhaosta yhtään.

"Olen nyt Komentaja Zhao", Zhao kumarsi Zukon sedälle. "On kunnia tavata, Kenraali Iroh".

"Pitkästä aikaa, Zhao", Iroh kumarsi Zhaolle.

"Miksi olette täällä?" Zhao kysyi.

"Korjaamme laivan vaurioita", Iroh sanoi.

"Aikamoinen vahinko", Zhao totesi nähtyään laivan oikeassa kyljessä olevan, ison, pyörteen muotoisen lommon.

"Kun kuljimme aluksellamme Maan valtakunnan merellä, näimme laivan, jossa olin Maan valtakunnan armeijaa. Maan valtakunnan armeija tunnisti laivamme mastossa olevan lipun Tulimaan lipuksi. Kun Maan valtakunnan armeija ymmärsi, keitä olemme, he hyökkäsivät kimppuume", Iroh sanoi.

"Tuollaisen vahingon korjaaminen kestää jonkin aikaa. Haluaisin auttaa Tulen valtiaan veljeä ja Tulen valtiaan poikaa korjaamaan heidän aluksensa. Sopiiko se?" Zhao kysyi.

"Ei tarvitse", Zuko sanoi.

"Zuko, yritä olle kohtelias", Iroh sanoi.

"Kuuntele setääsi, Prinssi Zuko", Zhao sanoi. "Kenraali Iroh, maistuisiko tee?"

"Kyllä kiitos", Iroh sanoi.

XXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Airi, muistatko kun sanoin, että kukaan ei ole nähnyt Tuulenkulkijaa 100 vuoteen?" Katara kysyi.

"Kyllä. Mutta minä selvisin, joten ehkä muutkin Tuulenkulkijat selvisivät", Airi sanoi. "Eteläiseen tuulitemppeliin on mahdollista päästä vain lentobiisoneiden avulla, mutta onko Tulikansalla lentobiisoneita?"

"Ei, mutta sanoin jo aiemmin, että maailma on muuttunut sinä aikana, kun olit jäävuoren sisällä", Katara sanoi. Hän yritti varoittaa Airia siitä, että koska kukaan ei ollut nähnyt Tuulenkulkijaa 100 vuoteen, asiat eivät välttämättä oleet sellaisia, kuin Airi oletti niiden olevan.

"Yritän muistaa sen, mitä sanoit, Katara", Airi sanoi.

Airi katseli ympärilleen. Kaikkialla näkyi vuoria. Vuoret olivat pilvien peitossa, ja joidenkin vuorien huipuilla oli puita. Yhden vuoren huipulla oli tornin näköinen rakennus, jonka katot olivat siniset. Rakennuksen seinät olivat harmaat, ja sen tornit olivat korkeat. Rakennuksen pihalla ja katoilla oli lunta.

"Tuo on Eteläinen tuulitemppeli!" Airi sanoi ystävilleen.

Appa laskeutui kalliolle, joka oli temppelin sisäänkäynnin edessä.

Airi ja hän ystävänsä kiipesivät alas Appan satulasta, ja katselivat ympärilleen.

Airi oli iloinen siitä, että hän oli taas kotona, mutta häntä hermostutti se, että kaikkialla oli hiljaista.

"Miksi täällä on näin hiljaista?" Airi mietti. Hänen selässään juoksi kylmiä väreitä.

"Airi, onko jokin vialla?" Katara kysyi nähtyään, että Airi oli aika hiljainen.

"Kun olin täällä viimeksi, täällä ei ollut näin hiljaista. Joka paikassa oli Tuulenkulkijoita ja lentobiisojena, sekä lentolemureja. Näyttää siltä, kuin täällä ei olisi ollut ketään aikoihin", Tuulenkulkija sanoi.

"Tytöt, repussani oli aiemmin evääksi tarkoitettua, kuivattua hylkeen lihaa, mutta nyt se on kadonnut. Tiedättekö, missä se hylkeen liha on?" Sokka kysyi katsoen reppuunsa, jota hän piti molemmissa käsissään.

"Anteeksi, Sokka. En tiennyt, että se oli tarkoitettu evääksi, joten sytytin sillä nuotion eilen illalla", Airi sanoi hieman nolona. Hän tiesi, että ei ollut kohteliasta tutkia toisten reppuja ilman lipaa, mutta hän ei ollut tiennyt, että Sokkan repussa ollut hylkeen liha oli ollut Sokkan ruokaa.

"Mitä?! Se selittää, miksi liekit tuoksuivat niin hyvältä", Sokka sanoi harmistuneena.

"Airi, mikä tuo on?" Katara osoitti yhtä aluetta, joka näytti pelikentältä. Sen kummallakin puolella oli puiset maalialueet.

"Se on tuulipalloareena. Tuulipallo oli hauska peli. Tämän temppelin alueella oli monia sisäpihoja, ja kehitin "ilmaskootteri"-tekniikan yhdellä, tämän temppelin sisäpihalla. Kun kehitin "ilmaskootteri"-tekniikan, ansaitsin Tuulentaitajan tatuointini 12-vuotiaana", Airi jatkoi kävelyä temppelin pihalla. Hänestä tuntui siltä, että jokin oli vialla, sillä tuulitemppelissä ei näyttänyt olevan muita Tuulenkulkijoita.

Temppelin sisäänkäynnillä oli patsas miehestä, jolla oli kaulassaan kaulakoru, jossa oli kolmen pyörteen kuva. Kyseisellä miehellä oli viikset, ja hän oli urheilullinen. Hänellä oli yllään Tuulekulkija-kaapu. Hän istui meditointi-asennossa. Mies oli kalju, ja hänellä oli päässään Tuulekulkijan tatuointi. Patsaan päällä oli lunta.

"Airi, ketä tuo patsas esittää?" Sokka kysyi käveltyään Airin viereen.

"Se esittää opettajaani, Munkki Gyatsoa", Airi sanoi ja käveli temppelin oviaukon eteen, ennen kuin hän katsoi temppelin sisäpuolelle. Temppelissä oli pimeää. Kaikkialla oli pölyä ja hämähäkin seittejä.

Airin selässä juoksi kylmiä väreitä, kun hän katseli ympärilleen. Tämä paikka oli ennen ollut tosi puhdas, joten Airi yllättyi nähdessään, että tuulitemppelissä oli tällainen sotku.

"Sokka, katso!" Katara katsoi temppelin ulkopuolella olevaa, isoa kiveä, jonka alla oli Tulisoturien kypäriä. Kyseiset kypärät olivat ruostuneet.

"Täällä on ollut Tulisotureita", Sokka sanoi ymmärrettyään totuuden. Hän tiesi, että hänen ja Kataran pitäisi kertoa Airille, että Tulikansa oli todennäköisesti hyökännyt Eteläiseen tuulitemppeliin sinä aikana, kun Airi oli ollut jäävuoren sisällä. Ongelmana oli kuitenkin se, että Sokkan ja Kataran olisi vaikea kertoa Airille se, mitä muille Tuulenkukijoille oli todennäköisesti tapahtunut.

"Sokka, aiotko kertoa Airille sen, mitä muille Tuulenkulkijoille on todennäköisesti tapahtunut?" Katara kysyi.

"Meidän on kerrottava Airille totuus", Sokka sanoi.

"Mutta Airin sydän särkyisi, jos hän saisi selville, että Tulikansa hyökkäsi hänen kotiinsa sinä aikana, kun hän oli jäävuoren sisällä. Emme voi kertoa hänelle totuutta", Katara sanoi.

"Meidän on kerrottava Airille totuus", Sokka sanoi. "Airi, tule tänne!"

Katara katsoi Airia hermostuneena, ennen kuin hän näki kiven päällä olevaa lunta. Hän liikutti molempia käsiään oikealle tosi nopeasti, minkä seurauksena kiven päällä oleva lumi putosi maassa olevien kypärien päälle.

"Mitä nyt?!" Airi juoksi ystäviensä eteen uteliaana.

Sokka yritti kertoa Airille sen, mitä hän ja Katara olivat saaneet selville, mutta Katara tönäisi häntä oikeaan kylkeen.

"Hallitsen voimiani paremmin, kuin aiemmin", Katara sanoi nopeasti.

"Hyvä. Haluaisitteko, että esittelen teille Eteläistä tuulitemppeliä?" Airi kysyi.

Katara nyökkäsi nopeasti, kun hän ja Sokka menivät Airin kanssa temppeliin.

Sokka mulkaisi siskoaan siksi, että Katara ei ollut kertonut Airille sitä, mitä muille Tuulenkulkijoille oli todennäköisesti tapahtunut sinä aikana, kun Airi oli ollut jäävuoren sisällä.

Kun Airi ja hänen ystävänsä kävelivät temppelissä, Airi alkoi muistella menneitä.

(Flashbak)

"Airi, onko jokin viella?" Gyatso kysyi Airilta, jonka istui Gyatson huoneen lattialla olevalla, harmaalla lattiatyynyllä. Airi kampasi hiuksiaan Gyatsolta saamallaan kammalla.

Gyatson huoneen lattia, katto ja seinät olivat harmaat. Huoneen ikkuna oli huoneen vasemmalla puolella olevalla seinällä. Huoneen lattialla oli pieni pöytä. Pöydän toisella puolella oli toinen, harmaa lattiatyyny. Gyatson sänky oli huoneen oikealla puolella. Sängyn päällä oli sininen peitto, jonka alla oli valkoinen lakana. Sängyllä oli valkoinen tyyny. Huoneen oikeassa nurkassa oli kirjahylly, jossa oli kirjoja. Huoneen ovi oli huoneen oikealla puolella. Huoneen ovi oli ruskea ja oven kahva oli harmaa.

"Entä jos Vanhimpien neuvoston jäsenet olivat väärässä, kun he kertoivat minulle sen, että minä olen Avatar?" Airi sanoi.

"He tekivät väärin, kun he kertoivat sinulle, että olet Avatar, ennen kuin täytit 16. Airi, normaalisti uudelle Avatarille kerrotaan hänen henkilöllisyytensä silloin, kun hän täyttää 16", Gyatso sanoi. Gyatson ääni oli hieman karhea, mutta lohduttava. "Airi, kaikki on hyvin. Yritä keskittyä nykyhetkeen".

"Kiitos", Airi laittoi kampansa hameensa oikealla puolella olevaan taskuun, ja otti sieltä valkoisista helmistä tehdyn rannerenkaan, jonka hän laittoi oikeaan ranteeseensa.

"Keneltä sait tuon rannerenkaan?" Gyatso kysyi.

"Äiti antoi sen minulla, kun hän kävi täällä 15 syntymäpäivänäni. Kun äiti antoi minulla tämän rannerenkaan, hän sanoi tehneensä sen itse. Hän antoi minulle tämän rannerenkaan, ennen kuin sinä tulit huoneeseeni ja annoit minulle sen äsken käyttämäni kamman, Mestari Gyatso", Airi hymyili.

"Tuo rannerengas on kaunis. Kun äitisi kävi täällä 15 syntymäpäivänäsi, hän sanoi minulle, että hänellä on sinulle lahja", Gyatso hymyili.

"Kiitos", Airi sanoi.

"Airi, kysymyksiisi vastataan, kun olet tarpeeksi vanha mennäksesi tämän tuulitemppelin pyhäköön. Sisällä tapaat jonkun, joka opastaa sinua Avatar-matkallasi. Vain Avatar ja Vanhempien neuvostoon kuuluvat jäsenet voivat mennä tämän tuulitemppelin pyhäköön. Kun menet tämän tuulitemppelin pyhäköön, tapaat jonkun, joka auttaa sinua tulemaan paremmaksi Avatariksi", Gyatso sanoi.

"Kenet tapaan tämän tuulitemppelin pyhäkössä sitten, kun olen sopivan ikäinen mennäkseni tämän tuulitemppelin pyhäkköön?" Airi kysyi uteliaana.

"Kun olet valmis, hän paljastaa itsensä sinulle", Gyatso sanoi.

(End of the flasback)

"Äiti", Airi siirsi oikeaa hihaansa ylemmäs, ja katsoi oikean ranteensa ympärillä olevaa, valkoisista helmistä tehtyä rannerengasta.

"Airi, keneltä sait tuon rannerenkaan?" Katara kysyi nähtyään Airin rannerenkaan.

"Sain sen äidiltäni sinä päivänä, kun täytin 15. Äiti kävi täällä 15 syntymäpäivänäni, ja hän antoi tämän rannerenkaan minulle. Äiti sanoi minulle, että hän teki tämän rannerenkaan itse", Airi sanoi.

"Tuo rannerengas on kaunis", Katara sanoi.

"Kiitos", Airi hymyili.

"Airi, tiedätkö, mitä tuon oven takana on?" Sokka osoitti isoa, puista ovea. Oveen oli kiinnitetty iso, ruskea ja pyöreän muotoinen torvi. Torvessa oli kolme, sinistä ja pyöreää pyörre-kuviota. Torven keskellä oli kolme sauvaa, joissa oli kultaisia ja punaisia raitoja. Ne olivat poikittain.

"Se on Eteläisen tuulitemppelin pyhäkkö. Munkki Gyatso sanoi, että kun olen sopivan ikäinen, voin mennä tämän temppelin pyhäkköön. Gyatso sanoi, että kun mene tämän tuulitemppelin pyhäkköön, tapaan jonkun, joka auttaa minua tulemaan paremmaksi Avatariksi. Haluan tavata Gyatson mainitseman henkilön. Gyatso sanoi jopa sen, että vain Avatar ja Vanhimpien neuvostoon kuuluvat jäsenet voivat mennä tämän tuulitemppelin pyhäkköön", Airi sanoi.

"Oletko koskaan käynyt tämän temppelin pyhäkössä?" Sokka kysyi.

"En, mutta Gyatso kertoi minulle, kuinka tuo ovi avataan", Airi sanoi. Hänen käsiinsä ilmestyi tuulta, joka siirtyi torven sisälle. Torvesta kuului karhea ääni samalla, kun siniset pyörre-kuviot kääntyivät ympäri. Kun kuviot kääntyivät ympäri, Airi ja hänen ystävänsä huomasivat, että kuviot olivat violetit toiselta puolelta. Yksi, poikittain oleva sauva kääntyi siten, että sen toinen pää osoitti kattoa, ja toinen lattiaa. Kun ovi avautui, se osoittautui pari-oviksi, ja ovet aukesivat siten, että ovet työntyivät pyhäkkö-huoneen sisäpuolelle.

Huoneessa oli pimeää, mutta siitäkin huolimatta Airi ja hänen ystävänsä näkivät, että huoneessa oli useita marmoripatsaita.

"Keitä nuo patsaat esittävät? Miksi minusta tuntuu siltä, että tunnen ne ihmiset, joita nuo patsaat esittävät?" Airi mietti. Hänen selässään juoksi kylmiä väreitä.

Airi oli niin ajatuksissaan, että hän ei edes kuullut, mitä hänen ystävänsä sanoivat.

"Katsokaa! Tuo patsas esittää Tuulenkulkijaa!" Airi huusi nähtyään erään patsaan, jonka päässä oli Tuulenkulkijan tatuointi. Kyseinen patsas esitti pitkää, urheilullista miestä, jolla oli yllään Tuulenkulkijan vaatteet. Miehellä oli viikset, ja hänellä ei ollut hiuksia.

"Ja hän on Vedentaitaja", Katara sanoi nähtyään patsaan, joka oli Airin löytämän patsaan oikealla puolella. Vedentaitajaa esittävä patsas esitti miestä, joka oli pitkä ja urheilullinen. Kyseisellä miehellä oli yllään Vesiheimon turkki. Hänen päässään oli jääkarhun turkista tehty hattu.

"Ilma, vesi, maa tuli", Katara sanoi katsoen patsaita.

"Nämä patsaat taitavat esittää aiempia Avatarerja", Airi sanoi, kun hän ymmärsi, että patsaat esittivät hänen aikaisempia elämiään.

"Tiestysti", Katara sanoi. "Kaikki nämä ihmiset olivat Avatareja aiemmissa elämissään".

"Vau. Niin monta!" Airi sanoi uskomatta näkemäänsä todeksi.

"Aiemmissa elämissään? Uskotko todella sellaiseen?" Sokka kysyi siskoltaan kuulostaen epäilevältä.

"Tietysti. Kun Avatar kuolee, hän syntyy uudelleen seuraavaan olo-muotoonsa", Katara sanoi.

Airi katsoi yhtä patsasta, joka esitti miestä, jolla oli parta. Kyseisellä miehellä oli yllään Tulikansan vaatteet. Hänen hiuksissaan oli jonkinlainen, liekkiä muistuttava päähine. Kyseinen mies oli pitkä ja urheilullinen.

Kun Airi katsoi edessään olevaa patsasta, hän ei kuullut, mitä hänen ystävänsä sanoivat. Jostain syystä hän tiesi, ketä hänen edessään oleva patsas esitti. Kyseisen patsaan silmät näyttivät hohtavan.

"Airi, onko kaikki hyvin?" Katara tarttui molemmilla käsillään Airin olkapäihin. "Kuka tuo on?"

"Se on Avatar Roku. Minua edeltänyt Avatar", Airi sanoi. Hänen selässään juoksi kylmiä väreitä.

"Olitko Tulentaitaja? Ei ihme, etten luottanut sinuun silloin, kun tapasimme ensimmäisen kerran", Sokka sanoi.

"Miten tiesit, ketä tuo patsas esittää?" Katara kysyi Airilta.

"En tiedä, miten tiesin Rokun nimen. Jostain syystä minä vain tiesin, ketä tuo patsas esittää", Airi sanoi.

"Tuollaista on vaikea ymmärtää", Sokka sanoi.

Yllättäen teineistä tuntui siltä, että joku oli heidän takanaan. He piiloutuivat nopeasti patsaiden taakse siltä varalta, että joku aikoisi hyökätä heidän kimppuunsa. He vilkaisivat huoneen oviaukolle nähdäkseen pienen, valkoisen apinan, jolla oli isot korvat ja pitkä, ruskea häntä. Sen kasvoissakin oli ruskeaa väriä. Sillä oli vihreät silmät.

"Tuo on lentolemuri", Airi sanoi tunnistettuaan eläimen. "Siitä tulee lemmikki!"

"Ei, vaan ruokaa!" Sokka huusi.

Airi ja Sokka lähtivät jahtaamaan apinaa, joka juoksi ulos huoneesta.

Katara jäi huoneeseen tutkimaan patsaita.

XXXXXXXXXXX

"Ja vuoden loppuun mennessä Maan valtakunnan pääkaupunki on hallinnassamme", Zhao kääntyi ympäri. "Tulikansa voittaa lopulta tämän sodan".

Zuko istui puisella tuolilla. Teltassa oli pari muutakin tuolia ja pöytä, jonka päällä oli teepannu. Teltan vasemmalla puolella oli hylly, jossa oli keihäitä. Iroh tutki kyseisiä aseita.

"Jos isäni luulee, että muu maailma tottelee häntä mielellään, niin hän on typerys!" Zuko sanoi.

"Kaksi vuotta merellä on hillinnyt kielenkäyttöäsi vain vähän. Joten miten Avatarin etsiminen sujuu?" Zhao kysyi.

Klak! Kaikki katsoivat teltan vasemmalle puolelle nähdäkseen, että keihäät olivat kaatuneet maahan.

"Eh .. Se oli kokonaan minun syyni", Iroh sanoi.

"Emme ole vielä löytäneet Avataria", Zuko sanoi.

"Oletko todella sitä mieltä? Avatar kuoli sata vuotta sitten. Yhdessä muiden Tuulenkulkijoiden kanssa. Ellet ole löytänyt todisteita siitä, että Avatar on elossa?" Zhao kysyi.

"Ei. En ole löytänyt mitään todisteita siitä, että Avatar olisi elossa", Zuko sanoi.

"Prinssi Zuko, Avatar on ainoa, joka voi estää Tulikansaa voittamasta tätä sotaa. Jos unelmoit yhä kunniasi palauttamisesta, niin kerro minulle oletko löytänyt todisteita siitä, että Avatar olisi elossa", Zhao sanoi.

"En ole löytänyt mitään todisteita siitä, että Avatar olisi elossa", Zuko katsoi Zhaota ja hänen sävynsä muuttuu hieman aggressiivisemmaksi. "En ole löytänyt mitään todisteita, jotka todistaisivat Abstarin olevan elossa. Se on kuin sanoit. Avatar kuoli todennäköisesti kauan sitten".

"Tule, setä, lähdemme", Zuko sanoi.

Zuko katsoi Zhaota närkästyneenä, ennen kuin hän nousi seisomaan mennäkseen ulos teltasta, mutta teltan oviaukon kankaan edessä seisovat Tulikansan soturit laittoivat käsissään pitämänsä keihäät prinssin eteen. Sotureilla oli yllään samanlaiset vaatteet, kuin prinssillä ja heidän päässään oli punaiset kypärät.

Zuko ei pitänyt näkemästään.

Yllättäen teltan oviaukon kangas vedettiin sivuun, ja telttaan käveli kolmas Tulisoturi:

"Komentaja Zhao, kuulustelimme miehistöä ohjeidenne mukaan. Miehistön jäsenet vahvistivat, että prinssi Zuko onnistui vangitsemaan Avatarin, mutta hän antoi Avatarin paeta", Tulisoturi sanoi.

"Prinssi Zuko, muistutatko nyt, kuinka laivasi tarkalleen vaurioitui?" Zhao kysyi hymyillen pahasti.

XXXXXXXXXXXXXXXX

"Tule tänne!" Airi huusi lemurille, jota hän seurasi tuulitemppelin lähellä olevaan rakennukseen, jonka oviaukon edessä oli tummat verhot. Airi työnsi verhot sivuun molemmilla käsillään. "Sinun ei tarvitse pelätä Sokkaa, sillä olen varma, että hän vain pelleili!"

Airi katsoi ympärilleen pimeässä rakennuksessa nähdäkseen edes vilauksen lemurista. Rakennuksessa oli pimeää.

Kun Airi katseli ympärilleen, hän näki toisetkin, tummat verhot. Hän työnsi verhot sivuun nähdäkseen jotain järkyttävää. Huoneen lattialla makasi useita luurankoja, joilla oli yllään Tulisotureiden haarniskat, jotka olivat ruostuneet joistain kohdista. Huoneen lattialla oli paljon keihäitä, jotka olivat pölyn peitossa.

"Tulisotureita?" Airin selässä juoksi kylmiä väreitä.

Sitten Airi näki huoneen perällä olevan luuragon, jolla oli yllään Tuulenkulkijan vaatteet. Kyseisen luurangon kaulassa oli Munkki Gyatson kaulakoru.

"Gyatso?" Airi ajatteli. "Onko Tulikansa surmannut Eteläisessä tuulitemppelissä asuvat Tuulenkulkijat? Entä muissa tuulitemppeleissä asuvat Tuulenkulkijat? Onko äitinikin kokenut saman kohtalon, kuin Gyatso?!" Airi kaatui polvilleen ja alkoi itkeä. Hän tunsi itsensä tosi yksinäiseksi.

"Jos en olisi pennut, olisin ehkä voinut suojella kansaani silloin, kun Tulikansa hyökkäsi tänne!" Airi ajatteli.

"Airi, löysitkö sen apinan? En aikonut syödä sitä apinaa. Pelleilin vain", Sokka tuli rakennukseen, jossa Airi oli nähdäkseen saman, kuin Airi. "Voi ei. Airi, lähdetään täältä".

Yllättäen Airin silmät ja tatuoinnit alkoivat hohtaa tosi kirkkaasti.

(Eteläisen tuulitemppelin pyhäkkö)

Katara tutki Avatarien patsaita uteliaana. Yllättäen huoneessa olevien patsaiden silmät alkoivat hohtaa kirkkaasti.

"Airi!" Katara juoksi ulos huoneesta ja meni etsimään Airia.

(Maan valtakunnan temppeli)

Eräs vihreään kaapuun pukeutunut mies istui Maan valtakunnssa olevan temppelin harmaalla lattialla. Hänen päässään oli vihreä hattu. Mies katsoi Avataria esittävää seinämaalausta.

Yllättäen seinämaalauksessa olevien Avatarien kuvien silmät alkoivat hohtaa kirkkaasti.

"Onko Avatar palannut?!" miehen selässä juoksi kylmiä väreitä kun hän ymmärsi, miksi seinämaalauksessa olevien Avatarien silmät hohtivat.

(Pohjoisen vesiheimon temppeli)

Eräät, pohjoisnavalla asuvan vesiheimon jäsenet, joilla oli yllään siniset turkit, katsoivat edessään olevaa temppeliä, jonka katolla oli turkkiin pukeutuneen Avatarin patsas. Kyseinen patsas hohti kirkkaasti.

Kun Vesiheimon jäsenet näkivät, miten temppelin katolla olevan Avatarin patsas hohti, he tiesivät, mitä oli tekeillä.

Tulimaassa oleva, kuunsirpin muotoisella saarella oleva temppeli)

Tulimaassa olevalla, kuunsirpin muotoisella saarella oli iso tulivuori, jonka vasemmalla puolella oli iso temppeli. Temppelin ylimmän kerroksen ikkunassa hohti punaista valoa.

Temppelin sisällä oli kaksi, vanhaa miestä, joilla oli harmaat parrat. Kyseiset miehet olivat laihoja ja pitkiä. Heillä oli yllään punaiset vaatteet. Toinen mies seisoi avonaisen oviaukon edessä, ja katsoi kyseiseen huoneeseen, jossa olevan, kultaisen patsaan punaiset silmät hohtivat punaisina.

"Lähettäkää sana Tulen valtiaalle heti! Avatar on palannut!" oviaukon edessä seisova mies sanoi kuulostaen hermostuneelta.

(Eteläinen tuulitemppeli)

Airi tunsi syvää vihaa Tulikansaa kohtaan sen takia, mitä he olivat tehneet hänen kansalleen. Airin ympärillä alkoi pyöriä tuulta niin nopeasti, että rakennus, jossa Airi ja Sokka olivat, tuhoutui parissa minuutissa.

"Airi, rauhoitu!" Sokka huusi, mutta Airi ei kuullut häntä.

"Aaaaa!" Sokka huusi ja lensi kauemmas Airista. Sokka kaatui maahan ja katsoi Airia.

"Mitä tapahtui?!" Katara juoksi veljensä viereen samalla, kun Sokka nousi seisomaan. Kun Katara oli rynnännyt ulos temppelistä, hän oli kuullut veljensä huutavan, joten hän oli juossut siihen suuntaan, josta Sokkan huuto oli kuulunut.

"Airi löysi Tulisotureiden tappaman Gyatson!" Sokka huusi.

"Voi ei! Avatar-henki on ottanut Airin hallintaansa! Yritän rauhoittaa Airin!" Katara huusi.

"Toimi nopeasti, ennen kuin Airin tekemä pyörremyrsky pudottaa meidät alas vuorelta!" Sokka huusi.

Katara käveli lähemmäs Airia.

(Zuko)

"Joten 15-vuotias tyttö löi sinut ja Tulisoturisi. Prinssi Zuko, olet säälittävämpi kuin luulin", Zhao kuulosti huvittuneelta. Zuko oli äsken kertonut Zhaolle, miten hänen laivansa oli vaurioitunut.

"Aliarvioin hänet. En osannut odottaa, että häviäisin 15-vuotiaalle tytölle, joka on Tuulenkulkija! En aio enää aliarvioida häntä!" Zuko huusi vihaisena.

"Ei, ei. Koska sinulla ei ole toista mahdollisuutta", Zhao sanoi.

"Älä puutu Avatarin etsintöihin. Kun löydän Avatarin, voin vihdoin palata kotiin ja saada kunniani takaisin", Zuko sanoi. "Olen etsinyt Avataria kaksi vuotta ja..."

"Ja epäonnistuit! Avatarin kaappaaminen on liian tärkeä tehtävä teini-ikäiselle. Jospa jättäisit Avatarin etsimisen minulle, Prinssi Zuko", Zhao sanoi.

"Haluat vain parantaa asemaasi isäni silmissä!" Zuko nousi seisomaan vihaisena. Hän yritti hyökätä Zhaon kimpuun, mutta Zhaon vartijat tarttuivat hänen käsiinsä estäen häntä toteuttamasta aikeitaan.

"Sotilaani antavat teidän lähteä sitten, kun olen lähtenyt jäljittämään Avataria", Zhao sanoi.

"Avatarin etsiminen on minun tehtäväni!" Zuko huusi.

"Heh heh", Zhao nauroi. "Huvittavaa, että kaltaisesi, karkoitettu prinssi kilpailee minun kanssani, vaikka minulla on satoja sotalaivoja. Jos isäsi todella rakastaisi sinua, hän antaisi sinun palata kotiin ilman Avataria. Oikeasti isäsi pitää sinua epäonnistujana. Arpesi on todiste siitä, että isäsi pitää sinua epäonnistujana".

"Haluatko samanlaisen arven?!" Zuko kysyi vihaisena.

"Haastatko minut kaksintaisteluun?" Zhao kysyi.

"Agni Kai, auringonlaskun aikaan!" Zuko huusi.

"Hyvä on, Prinssi Zuko", Zhao sanoi. "Harmi, että isäsi ei ole paikalla näkemässä, kun nöyryytän sinua. Setäkin riittää".

Zhao käveli kohti teltan oviaukkoa, ja työnsi oviaukon edessä roikkuvat kankaat sivuun molemmilla käsillään.

"Prinssi Zuko, oletteko unohtanut, miten kävi viimeksi, kun kohtasitte Tulentaitaja-mestarin?" Iroh kysyi.

"Sitä en unohda", Zuko sanoi.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Airi, rauhoitu! Ymmärrän, että olet vihainen ja surullinen siksi, että Tulikansa tuhosi kansasi. Minäkin koin samanlaista vihaa ja surua, kun Tulikansan soturi murhasi äitini. Vaikka Gyatso ja muut Tuulekulkijat ovat poissa, et ole yksin! Minä ja Sokka olemme nyt perheesi!" Katara huusi.

Pyörremyrsky loppui, ja Katara kietoi molemmat kätensä Airin ympärille lohduttaakseen Airia.

"Airi, minä ja Katara suojelemme sinua", Sokka sanoi.

Airin silmät ja tatuoinnit lakkasivat hohtamasta, ja hän vilkaisi ystäviään:

"Anteeksi, että aiheutin äskeisen pyörremyrskyn, mutta olin tosi vihainen Tulikansalle. Katara, olit oikeassa kun sanoit aiemmin, että maailma on muuttunut sinä aikana, kun olin jäävuoren sisällä. Jos Tulikansa onnistui hyökkäämään tähän tuulitemppeliin, he taisivat hyökätä muihinkin tuulitemppeleihin. Minä olen viimeinen Tuulenkulkija. Jos en olisi paennut, olisin voinut suojella kansaani silloin, kun Tulikansa aloitti tämän sodan".

(Zuko)

Zuko oli polvillaan ulkona olevan areenan toisella puolella, ja hänen hartioillaan oli punainen hartiavaate. Hänen jaloissaan oli mustat housut. Hänen jaloissaan ei ollut kenkiä.

Zhao seisoi areenan toisella puolella, ja hänellä oli yllään samanlaiset vaatteet, kuin Zukolla.

Iroh seisoi Zukon edessä:

"Muista taistelun perusasiat, koska ne ovat suurimmat omaisuutesi".

"En aio hävitä", Zuko sanoi samalla, kun hän nousi seisomaan.

Zhaokin nousi seisomaan.

Aurinko oli laskemassa.

Zuko ja Zhao poistivat hartiavaatteensa pudottamalla ne maahan samalla, kun eräs Tulisoturi löi areenan vasemmalla puolella olevaa kongia käsissään pitämällään malletilla. Gong!

Zukon käsiin ilmestyi tulta, jota hän heitti kohti Zhaota.

Zhao väisti siirtymällä vasemmalle.

Zukon käsiin ilmestyi lisää tulta, jota hän heitti kohti Zhaota.

Zhao väisti Zukon hyökkäyksiä siirtymällä sivulle, kunnes hän siirsi omiin käsiinsä tulta, jonka avulla hän torjui Zukon hyökkäyksen.

Zuko puri hammasta raivoissaan, ja hän heitti taas tulta kohti Zhaota, mutta Zhaon käsiin ilmesstyi tulta, jolla hän tojui Zukon hyökkäyksen.

Zhaon käsiin ilmestyi tulta, jota hän heitti kohti Zukoa.

"Prinssi Zuko, muista taistelun perusasiat!" Iroh neuvoi.

Zukon käsiin ilmestyi tulta, jonka avulla hän torjui Zhaon hyökkäyksiä siihen asti, kunnes hän kompastui.

Zhao hyppäsi Zukoa kohti ja hänen käsiinsä ilmestyi tulta, jota hän heitti kohti Zukoa, mutta Zuko toimi nopeasti ja potkaisi Zhaota jalkoihin kaataen Zhaon. Zuko nousi nopeasti seisomaan ja yritti hyökätä Zhaon kimppuun.

Zhao siirtyi nopeasti taemmas.

Zukon käsiin ilmestyi tulta, jota hän heitti kohti Zhaota.

Zhaon käsiin ilmestyi tulta, jolla hän torjui Zukon hyökkäyksiä, ennen kuin hän kompastui.

Zukon käsiin ilmestyi tulta, jonka hän aikoi iskeä Zhaon kasvoihin. Tuli osui kuitenkin Zhaon vasemmalla puolella olevaan maahan.

"Olet todellinen pelkuri", Zhao pilkkasi Zukoa.

"En hillitse itseäni, jos yrität vielä tulla tielleni!" Zuko lähti kävelemään pois areenalta.

Zhao nousi nopeasti seisomaan ja nosti oikeaa jalkaansa kohti Zukoa, jonka seurauksena hänen jalkaansa ilmestyi tulta, jonka häntä tähtäsi kohti Zukoa, mutta Iroh juoksi paikalle ja tarttui Zhaon jalkaan toisella kädellään pysäyttäen Zhaon hyökkäyksen. Iroh tönäisi Zhaota siten, että tämä kaatui maahan.

Zuko yritti hyökätä Zhaon kimppuun, mutta Iroh tarttui toisella kädellään Zukon käteen estäen tätä hyökkäämästä Zhaon kimppuun.

"Ei, prinssi Zuko. Älä pilaa voittoasi", Iroh sanoi ja katsoi Zhaota. "Joten näin suuri Komentaja Zhao toimii kohdatessaan tappion? Häpeällistä. Veljenpoikani on jopa maanpaossa kunniallisempi kuin sinä. Kiitos vielä kerran teestä. Se oli herkullista".

Iroh ja Zuko kävelivät kohti areenan sisäänkäyntiä.

Zhao oli hyvin vihainen siitä, että hän oli hävinnyt Zukolle.

"Setä, tarkoititko todella sitä, mitä sanoit?" Zuko kysyi.

"Tietysti. Sanoin, että ginseng-tee on suosikkini", Iroh sanoi.

Zuko hymyili hieman.

XXXXXXXXXXXXX

Airi ja hänen ystävänsä seisoivat Eteläisen tuulitemppelin sisäänkäynnin edessä, kun heidän etsimänsä lentolemuri käveli Sokkan eteen ja laski maahan käsissään olevat hedelmät. Lemuri lensi Airin oikealle olkapäälle samalla, kun Sokka söi hedelmiä.

"Hei pikkuinen", Airi sanoi lemurille. "Sinun nimesi on Momo".

"Mietitkö jotain, Airi?" Katara kysyi huomattuaan, että Airi näytti miettivän jotain.

"Mietin vain, että miten Avatar Roku voisi auttaa minua olemaan parempi Avatar", Airi sanoi.

"Ehkä onnistut joskus selvittämään, mitä Gyatso tarkoitti sanomalla, että Avatar Roku voi auttaa sinua olemaan parempi Avatar", Katara ja hänen ystävänsä nousivat Appan satulaan.

"Hop hop!" Katara tarttui Appan satulaan, ja Appa lensi kaeuemmas Eteläisestä tuulitemppelistä.

Airi katsoi vanhaa kotiaan, ennen kuin vilkaisi uusia ystäviään.

"Katara on oikeassa. Katara, Sokka, Momo ja Appa ovat nyt perheeni. En anna muiden kansakuntien kokea samaa kohtaloa, kuin minun kansani", Airi ajatteli.