Heipä hei! Tässä on Legend of the Airi (Water)-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Airi, ja hänen ystävänsä kävelivät kylän kadulla. He olivat tulleet kylään ostaakseen ruokaa.
Aurinko oli laskemassa, ja taivaalla oli tummia pilviä.
Kylä oli hieman samanlainen, kuin Kyoshi soturien kylä, jossa Airi ja hänen ystävänsä olivat olleet pari päivää sitten. Kylän rakennukset oli tehty puusta, ja kylän ympärillä oli korkea, puusta tehty aita. Kylä vaikutti rauhalliselta. Kylän kaduilla oli myyntikojuja, joiden omistajat myivät asiakkailleen ruokia, tai vaatteita ja tavaroita.
Kun Airi katsoi vasemmalle, hän näki kojun, jossa myytiin erilaisia naamioita. Airin katse oli kohdistunut violettiin naamioon, jossa oli valkoisia liekki-kuvioita. Kun hän katsoi kyseistä naamiota, hän muisti, että hänen äitinsä oli joskus kertonut hänelle tarinan naamioituneesta tytöstä, jota sanottiin Purple Ladyksi.
(Flasback)
"Äiti, muut Tuulenkulkija-lapset eivät enää halua pelata kanssani minkäänlaisia pelejä", Airi sanoi äidilleen.
"Miksi, kulta?" Airin äiti kysyi. Airin äiti oli pitkä, laiha ja kaunis nainen. Hän oli suunnilleen 35-vuotias. Hänen ihonsa oli vaalea, ja hänen silmänsä olivat siniset. Hänellä oli pitkät, ruskeat hiukset. Hänellä oli yllään oranssi Tuulenkulkijan-kaapu, ja hänen käsissään ja päässään oli Tuulenkulkijan-tatuoinnit. Hänen jaloissaan oli ruskeat kengät.
Airin äidin nimi oli Aiko. Aiko oli yksi Läntisen tuulitemppelin taitavimmista Tuulenkulkijoista. Hän oli ansainnut omat Tuulenkulkija-tatuointinsa 13-vuotiaana.
"Eräs Tuulenkulkija lapsi sanoi minulle, että koska olen Avatar, se antaisi epäoikeudenmukaisen edun sille joukkueelle, jossa pelaan. Ne sanat eivät olleet iloista kuunneltavaa, ja tunsin itseni ulkopuoliseksi", Airi sanoi.
Airi, ja hänen äitinsä istuivat Airin huoneen sängyllä. Airin huoneen seinät, katto ja lattia olivat harmaat. Huoneen ovi oli ruskea. Ovi oli huoneen vasemmalla puolella olevassa seinässä. Airin huoneen lattian keskellä oli pieni pöytä, jonka molemmilla puolilla oli kaksi lattiatyynyä. Airin sänky oli huoneen oikealla puolella. Sängyn päällä oli valkoinen lakana, ja vaaleansininen peitto. Sängyn päällä oli valkoinen tyyny. Airin huoneen vasemmalla puolella olevassa seinässä oli ikkuna. Airin huoneen vasemmalla puolella olevassa nurkassa oli kirjahylly, jossa oli useita kirjoja. Kirjahyllyn vasemmalla puolella oli pieni, ruskea lipasto, jonka takana olevalle seinälle oli ripustettu peili. Lipaston päälle oli laitettu kirjoja.
"Airi, vaikka olet Avatar, olet yhä oma itsesi. Airi, älä koskaan unohda, kuka olet, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea. Haluaisitko kuulla tarinan Purple Ladystä?" Aiko kysyi tyttäreltään.
"Purple Ladystä?" Airi kysyi uteliaana.
"Kyllä, kultaseni. Isoäitisi kertoi tämän tarinan minulle, kun olin sinun ikäisesi. Haluaisitko, että kerron sen sinulle?" Aiko kysyi.
Airi nyökkäsi uteliaana.
"Olipa kerran nuori Tuulenkulkija-tyttö. Hänen nimensä oli Hotaru. Hän oli Itäiseen tuulitemppeliin syntynyt Tuulenkulkija. Hän asui siellä äitinsä Yukin kanssa. Hotarulla oli pitkät, ruskeat hiukset, ja violetit silmät. Hänen ihonsa oli vaalea. Hän oli kaunis, laiha ja urheilullinen. Hän oli ystävällinen, ja lempeä. Hän oli onnellinen, mutta hän ikävöi isäänsä, joka oli kuollut vuosia sitten merellä tapahtuneessa onnettomuudessa. Hotaru oli lahjakas Tuulenkulkija, ja hän ansaitsi Tuulenkulkija-tatuointinsa 14-vuotiaana. Hänen opettajansa, hänen äitinsä, sekä Itäisen tuulitemppelin Vanhimpien neuvoston jäsenet kehuivat häntä hänen taitojensa takia, mutta muut Tuulenkulkija-lapset lakkasivat leikkimästä hänen kanssaan hänen ollessaan 15-vuotias. Se oli syy siihen, että Hotaru tunsi itsensä ulkopuoliseksi", Aiko sanoi.
"Miksi muut tuulenkulkija-lapset lakkasivat leikkimästä Hotarun kanssa?" Airi kysyi.
"Koska he olivat kateellisia Hotarulle siitä, että Hotaru oli niin lahjakas Tuulenkulkija. Hotaru tunsi itsensä ulkopuoliseksi, ja yksinäiseksi, koska muut Tuulenkulkija lapset eivät enää halunneet leikkiä hänen kanssaan. Hotaru oli surullinen sen takia, että muut Tuulenkulkija- lapset eivät enää halunneet leikkiä hänen kanssaan, vaikka hän yritti olla näyttämättä sitä ja esittää, että kaikki oli hyvin. Asiat kuitenkin muuttuivat, kun Hotaru täytti 16", Aiko sanoi.
"Kertoivatko Itäisen tuulitemppelin Vanhimpien neuvoston jäsenet Hotarulle sen, että Hotaru oli Avatar?" Airi kysyi.
"Ei, sillä Hotaru ei ollut Avatar. Hotaru päätti eräänä yönä lähteä lentämään lentobiisonillaan, Koyukilla, sillä hän ei ollut pystynyt nukkumaan, koska hän oli ajatellut niitä Tuulenkulkija- lapsia, jotka eivät enää halunneet leikkiä hänen kanssaan. Kun Hotaru ja Kouyuki lensivät erään sataman yli, he näkivät, miten merirosvot tuhosivat satamaa, ja sen lähellä olevaa kylää. Hotaru ei pitänyt näkemästään, sillä merirosvot olivat satuttaneet monia kylän asukkaita, ja tuhonneet joidenkin, satamassa asuvien ihmisten koteja. Kun merirosvot olivat lähteneet kylästä, Hotaru kysyi kyseisen kylän asukkailta, mitä oli tapahtunut. Kylän asukkaat kertoivat Hotarulle, että merirosvot olivat tulleet varastamaan heiltä ruokaa, ja että kyseiset merirosvot olivat samalla siepanneet monia, kylässä asuvia nuoria naisia myydäkseen heidät orjakauppiaille saadakseen rahaa. Kylän väki oli yrittänyt estää merirosvoja, ja merirosvojen kapteeni oli haavoittunut kyseisessä taistelussa. Kapteeni oli selvinnyt vain pintahaavoilla, mutta hän oli sanonut kostavansa kyläläisille sen, että he olivat vastustaneet merirosvoja. Sen jälkeen merirosvot olivat lähteneet kylästä, mutta he palasivat uudestaan ja uudestaan tuhotakseen kylän vähän kerrallaan, sillä kylässä asui Maantaitajia, jotka taistelivat merirosvoja vastaan suojellakseen kotejaan ja perheitään. Merirosvojen kapteenin ensimmäinen perämies oli kertonut erään hyökkäyksen aikana, että kapteeni oli käskenyt miehistönsä hyökätä kylään säännöllisesti, jotta kylässä asuvat Maantaitajat eivät ehtisi toipua hyökkäyksistä. Merirosvojen kapteenin ensimmäinen perämies oli sanonut jopa sen, että kapteeni aikoi tuhota kylän lopullisesti sitten, kun kylässä asuvat Maantaitajat olisivat loukkaantuneet taisteluissa niin pahasti, etteivät he pystyisi enää taistelemaan merirosvoja vastaan. Merirosvot olivat hyökänneet kyseiseen kylään vain yöllä estääkseen Maantaitajia nukkumasta, jotta Maantaitajat uupuisivat eivätkä jaksaisi taistella merirosvoja vastaan. Hotaru halusi auttaa kyseisen kylän asukkaita, sillä jotkut, kyseisen kylän lapsista olivat Hotarun ystäviä. Hotaru ei aluksi tiennyt, mitä hänen pitäisi tehdä. Lopulta hän keksi suunitelman, jonka avulla hän voisi auttaa kylän asukkaita. Hän keksi kyseisen suunnitelman, kun hän meni eräänä yönä toisessa kylässä pidettäviin Fire-festival-juhliin. Kun hän kulki juhlien aikana erään myyntikojun ohi, hän näki, että kyseisessä kojussa myytiin naamioita. Yksi, kyseisessä kojussa oleva naamio oli violetti, ja siinä oli valkoisia liekki-kuvioita. Hotaru päätti naamioitua auttaakseen ystäviään, jotka asuivat siinä kylässä, jota merirosvot tuhosivat. Hän osti mainitsemani naamion, minkä jälkeen hän meni erääseen kangaskauppaan, josta hän osti violettia kangasta. Hotaru ompeli kyseisestä kankaasta kimonon, jonka hän aikoi pukea ylleen silloin, kun hän aikoi auttaa ystäviään. Hän aikoi jopa käyttää Fire-festivaaleilta ostamaansa naamiota silloin, kun hän aikoi auttaa ystäviään. Hän kuitenkin piti kyseisen asian salassa muilta Tuulenkulkijoilta, sillä hän pelkäsi, että he suuttuisivat hänelle. Kun Kimono oli valmis, Hotaru aloitti suunnitelmansa toteuttamisen eräänä yönä, täydenkuun aikaan. Hotaru puki kimononsa ja naamionsa ylleen, ja meni metsään, joka oli lähellä sitä kylää, jota merirosvot olivat tuhonneet. Hän odotti siihen asti, että merirosvot tulivat kylään, ja alkoi taistella heitä vastaan käyttämällä kahta, sinistä viuhkaa taistellakseen merirosvoja vastaan käyttämällä viuhkojensa avulla Tuulentaitamis-voimiaan. Hotaru voitti merirosvot helposti, ja käski heidän lähteä kylästä, ennen kuin hän pakeni metsään. Merirosvot yrittivät seurata Hotarua, mutta he eivät löytäneet häntä, sillä hän oli piiloutunut kiipeämällä erääseen puuhun. Koska merirosvot eivät löytäneet Hotarua, he ajattelivat, että he olivat kohdanneet henki-olennon, ja pakenivat metsästä peloissaan. He kertoivat kapteenilleen, mitä heille oli tapahtunut kylässä, mutta kapteeni käski heidän jatkaa kylään hyökkäämistä. Kapteeni käski miehistönsä jatkaa kylän tuhoamista, sillä hän ajatteli, että kyläläiset yrittivät vain ajaa merirosvot pois, ja että joku kylän asukas oli pukeutunut vale-asuun ajaakseen merirosvot pois. Merirosvot jatkoivat kylän tuhoamista, mutta Hotaru pysäytti heidät joka kerta. Pian kylän asukkaat alkoivat kutsua heitä puolustanutta naista Purple Ladyksi tietämättä, että naamion takana piileskelevä nainen olikin oikeasti heidän ystävänsä Hotaru. Kylän asukkaat ajattelivat jopa, että Purple Lady oli Tuulen henki, joka halusi suojella heitä merirosvoilta. Lopulta merirosvojen kapteeni suuttui miehistölleen siitä, että miehistön jäsenet eivät pystyneet voittamaan naamioitunutta naista, joten hän päätti itse hoidella Purple Ladyn pois suunnitelmansa tieltä. Hän meni eräänä yönä kylään tuhotakseen kylän, mutta Hotaru saapui paikalle naamioituneena Purple Ladyksi, ja haastoi merirosvokapteenin kaksintaisteluun. Kaksintaistelu kesti koko yön, mutta lopulta Hotaru voitti taistelun. Hän käski merirosvokapteenia tuomaan sieppaamansa nuoret naiset takaisin koteihinsa, ja lähtemään kylästä lopullisesti. Merirosvokapteenilla ei ollut muita vaihtoehtoja, kuin totella Hotarua, sillä hänen miehistönsä oli samaa mieltä, kuin Hotaru. Kun merirosvot olivat tuoneet sieppaamansa tytöt takaisin kylään, he lähtivät kylästä. Kylän väki oli kiitollinen Purple Ladylle ja järjesti hänen kunniakseen juhlat. Jopa Itäisen tuulitemppelin väki saapui kyseisiin juhliin kuultuaan Purple Ladyä koskevia huhuja, ja kun juhlat alkoivat, Purple Lady saapui kylään ja riisui naamionsa ja paljasti juhlaväelle, kuka hän oikeasti oli. Kun hän oli kertonut syyn, jonka takia hän oli ryhtynyt Purple Ladyksi, hän sanoi olevansa pahoillaan siitä että hän ei ollut kertonut kylän asukkaille oikeaa henkilöllisyyttään ja lupasi lopettaa Purple Ladyn esittämisen sillä ehdolla, että juhlaväki ei kertoisi kenellekään sitä että Hotaru oli ryhtynyt Purple ladyksi suojellakseen kylän asukkaita merirosvoilta. Hän pelkäsi, että juhlaväki olisi hänelle vihainen siitä että hän oli tekeytynyt toiseksi ja huijannut heitä, mutta hänen yllätyksekseen juhlaväki ei ollut hänelle vihainen. He kiittivät häntä siitä, että hän oli suojellut kylän väkeä merirosvoilta, ja pyysivät häntä jatkamaan Purple ladyn esittämistä. Hotaru yllättyi kuulemastaan ja kysyi äitinsä mielipidettä. Hänen äitinsä sanoi, että hän oli ylpeä tyttärestään ja antoi tyttärelleen luvan jatkaa Purple ladyn esittämistä sillä ehdolla, että Hotaru olisi varovainen. Hotarun äiti oli jopa sanonut, että hän oli arvellut tyttärensä olevan surullinen sen takia, miten muut Tuulenkulkija-lapset eivät olleet leikkineet Hotarun kanssa. Hotaru oli iloinen kuulemastaan, ja kylän väki rakensi kylän keskelle Purple Ladyä esittävän patsaan. Myöhemmin Tuulenkulkija-lapset, jotka eivät olleet leikkineet Hotarun kanssa, pyysivät Hotarulta anteeksi", Aiko kertoi tyttärelleen.
"Hotaru halusi auttaa ystäviään. Hän oli lahjakas Tuulentaitaja, mutta hän ei ollut ylimielinen, kuten kertomasi tarinan merirosvokapteeni oli", Airi sanoi.
"Aivan. Mutta tarina jatkuu vielä. Kun Hotaru jatkoi muiden ihmisten suojelemista Purple Ladynä, hän tapasi eräänä iltana naamioituneen miehen, joka toimi samalla tavalla, kuin Hotaru. Kyseisellä miehellä oli kasvoillaan mustavalkoinen naamio, ja hänellä oli yllään mustat vaatteet. Kyseinen mies käytti aseenaan miekkoja, ja hän oli taitava veitsenheittäjä. Kyseinen mies oli pitkä, ja urheilullinen, ja hänen salaperäisyytensä ja rohkeutensa teki Hotaruun vaikutuksen. Myöhemmin kyseinen mies alkoi auttaa Hotarua muiden ihmisten suojelemisessa. Hotaru alkoi miettiä, kuka naamion takana piileskelevä mies oli. Erään yönä Hotaru oli taas naamioitunut Purple Ladyksi auttaakseen eräässä kylässä asuvia naisia, joita eräät kyseisessä kylässä asuvat miehet kohtelivat huonosti. Hän taisteli urheasti miehiä vastaan, mutta miehiä oli tosi paljon. Hotaru oli uupunut taistelussa ja häntä alkoi pelottaa, sillä miehet yrittivät käydä hänen kimppuunsa, mutta tuolloin häntä aiemmin auttanut mies saapui paikalle, ja pelasti Hotarun. Taistelun loputtua Hotaru kysyi mieheltä, kuka mies oli. Kyseinen mies sanoi:
"Kerron sinulle oikean henkilöllisyyteni sitten, kun on sopiva aika. Siihen asti voit sanoa minua Yön Hengeksi, Purple Lady". Yön Henki ja Hotaru sanoivat menevänsä koteihinsa, mutta ennen kuin Yön Henki lähti kotiinsa, hän ja Hotaru suutelivat ja Yön Henki antoi Hotarulle kaulakorun, jossa oli violetti jalokivi. Sitten mies lähti kotiinsa. Hotaru katsoi taivaalla olevaa, kalpeana hohtavaa täysikuuta ja punastui siksi, että hän ja Yön Henki olivat suudelleet. Hotaru ei saanut Yön Henkeä mielestään, sillä hän oli rakastunut kyseiseen mieheen. Eräänä yönä Hotaru oli taas naamioitunut Purple Ladyksi estääkseen maantierosvoja vahingoittamasta tiellä kulkevia ihmisiä. Yön Henki tuli auttamaan häntä taistelussa, ja käytti ensimmäisen kerran Tulentaitamis-voimiaan taistelussa", Aiko sanoi.
"Eli Yön Henki olikin Tulentaitaja", Airi sanoi uteliaana.
"Aivan, mutta hän sai oikeaan olkapäähänsä syvän haavan kesken taistelun, sillä eräs maantierosvo hyökkäsi hänen kimppuunsa. Kun Hotaru näki, että Yön Henki haavoittui, hän suuttui maantierosvoille ja käytti voimiaan ajaen maantierosvot pois taistelupaikalta. Hotaru vei Yön Hengen kotiinsa ja sitoi Yön Hengen olkapäässä olevan haavan sideharsolla. Tuolloin Yön Henki riisui naamionsa ja kertoi Hotarulle olevansa Tulimaassa asuvan Kenraalin poika. Yön Hengen oikea nimi oli Shuishi. Hän oli suunnilleen 16-vuotias. Hänellä oli mustat hiukset ja ruskeat silmät. Hän kertoi Hotarulle, että hän oli kuullut ystäviensä puhuvan Purple Ladyn rohkeudesta, minkä takia hän oli ryhtynyt Yön Hengeksi, sillä hän halusi tietää Purple Ladyn oikean henkilöllisyyden. Hotaru kertoi Shuishille oikean nimensä ja syyn, minkä takia Hotaru oli ryhtynyt Purple Ladyksi. Hän kertoi Shuishille jopa sen, että hän oli rakastunut Shuishiin. Shuishi sanoi Hotarulle rakastavansa Hotarua", Aika sanoi.
"Mitä sitten tapahtui?" Airi kysyi uteliaana.
"Shuishi ja Hotaru menivät naimisiin, kun he olivat aikuisia, ja he saivat tyttären, jonka he nimesivät Aiksi. He jatkoivat toimintaansa Yön Henkenä ja Purple Ladynä. Myöhemmin Hotaru kertoi tyttärelleen, että hän toivoi jonkun joskus naamioituvan Purple Ladyksi ja auttavan muita. Kukaan ei kuitenkaan ole naamioitunut Purple Ladyksi. Ehkä jotkut eivät usko, että he voisivat olla yhtä rohkeita kuin Hotaru, minkä takia kukaan ei ole naamioitunut Purple Ladyksi", Aiko sanoi.
"Hieno tarina. Hotaru hyväksyttiin sellaisena, kuin hän oli siksi, että hän oli auttanut muita. Voisiko joku hyväksyä minut sellaisena, kuin olen, vaikka olen Avatar?" Airi kysyi.
"Toki kultaseni", Aiko hymyili. Hän otti kaapunsa oikeasta taskusta Purple Ladyä esittävän kuvan ja näytti sen tyttärelleen. Kyseinen kuva näytti vanhalta, mutta samalla nostalgiselta ja salaperäiseltä. Siinä oli nainen, joka seisoi öisellä kukkaniityllä. Naisella oli yllään violetti kimono, joka oli kaunis, mutta se oli ommeltu sellaiseksi, että siihen pukeutunut henkilö pystyisi taistelemaan tosi helposti vaikeissakin tilanteissa. Nainen piti molemmissa käsissään sinisiä viuhkoja, ja hänen kasvoillaan oli naamio, joka oli violetti. Naamiossa oli valkoisia liekki-kuvioita. Nainen oli pitkä ja laiha, ja hänellä oli pitkät, ruskeat hiukset ja vaalea iho.
"Äiti, kiitos, että kerroit minulle Purple Ladyn tarinan. Opin tarinasta sen verran, että ylimielisyys voi kostautua, kuten merirosvojen kapteenille kävi. Opin tarinasta jopa sen, että Hotaru oli vahva, koska hän uskalsi puolustaa ystäviään", Airi sanoi.
"Totta. Oletko epävarma siksi, että sait tietää olevasi Avatar?" Aiko kysyi.
Airi nyökkäsi.
"Itse asiassa, eräs Tulikansaan syntynyt Avatar tuli tänne kauan sitten harjoittelemaan Tuulen hallitsemista. Ystävystyin hänen kanssaan ja huomasin, että hänkin oli epävarma sen takia, että hän oli saanut tietää olevansa Avatar. Hän sanoi minulle, että hänen elämänsä muuttui sen takia, koska hän sai tietää olevansa Avatar", Huoneen ovella seisova Gyatso sanoi. Hän oli äsken tullut huoneeseen ja hän oli avannut oven mahdollisimman hiljaa kuultuaan, että Airi ja Aiko keskustelivat Purple Ladyn tarinasta.
Gyatso ei ollut halunnut keskeyttää kyseistä keskustelua, joten hän oli tullut huoneeseen mahdollisimman hiljaa.
"Kuka mainitsemasi Avatar oli?" Airi kysyi.
"Voimme puhua siitä joskus toiste", Gyatso hymyili.
"Gyatso, milloin tulit tähän huoneeseen?" Aiko kysyi.
"Äsken. Tulin tänne mahdollisimman hiljaa, sillä kuulin teidän keskustelevan Purple Ladystä, enkä halunnut keskeyttää keskusteluanne", Gyatso sanoi.
(End of the flasback)
"Voisinkohan minä naamioitua Purple Ladyksi? Tulikansa etsii minua, mutta jos olisin vale-asussa, voisin auttaa ihmisiä, jotka ovat kärsineet Tulikansan tekojen takia, ennen kuin yritän lopettaa tämän sodan. Jotta voisin lopettaa tämän sodan, minun on opittava hallitsemaan kaikki neljä alkuvoimaa, kuten Katara sanoi. Pitääkö minun haastaa nykyinen Tulen valtias taisteluun, jotta voin päättää tämän sodan?" Airi mietti.
"Airi, onko kaikki hyvin?" Katara kysyi.
"Kyllä. Menkää te edeltä leiriin. Tulen sinne kohta. Minun pitää ostaa vielä pari tavaraa", Airi sanoi, kun hän oli päättänyt naamioitua Purple Ladyksi.
"Selvä, mutta älä viivy täällä liian kauan", Sokka sanoi. Lopulta hän ja Katara menivät metsään, johon he ja Airi olivat leiriytyneet.
"Selvä", Airi närkästyi Sokkan komentelevan käytöksen takia. "Onko hänen pakko kohdella minua kuin lasta?"
Airi käveli kohti naamiokojua.
XXXXXXXXXXXXXXXXXX
"Setä, keskity Avatarin jäljittämiseen pelaamisen sijaan!" Zuko huusi raivoissaan.
Iroh istui laivan ohjaamon lattialla olevalla, ruskealla tyynyllä. Hän katsoi edessään olevan, puisen pöydän päällä olevaa Pai Sho-pelilautaa, jonka päällä oli useita Pai Sho-pelinappuloita. Hän pelasi Pai Shota laivan kapteenin kanssa, joka istui pöydän toisella puolella olevalla lattiatyynyllä.
"Prinssi Zuko, tiedän, että etsit Avataria saadaksesi kunniasi takaisin", Iroh sanoi. "Vai oletko ihastunut nykyiseen Avatariin, ja etsit häntä sen takia? Hän on aika kaunis".
"Lopeta!" Zuko huusi vihaisena, vaikka hän punastui hieman, kun hän ajatteli nykyistä Avataria. Hän työnsi laivan ohjaamon oven auki mennäkseen huoneeseensa.
"Kenraali Iroh, mitä tarkoitatte sanomalla, että prinssi Zuko etsii Avataria saadakseen kunniansa takaisin?" kapteeni kysyi. Kapteeni oli pitkä ja urheilullinen mies. Hänellä oli ruskeat hiukset, ja ruskeat viikset. Hänen ihonsa oli ruskettunut. Hänellä oli yllään samanlainen haarniska, kuin Irohilla ja Zukolla. Hänen silmänsä olivat ruskeat. Hän oli suunnilleen 28-vuotias.
"Sopiiko, että puhumme siitä joskus toiste?" Iroh kysyi siltä varalta, että Zuko olisi lähellä ja kuulisi, mistä Iroh ja kapteeni puhuivat.
Kapteeni nyökkäsi.
XXXXXXXXXXXXXXX
"Anteeksi, että minulla kesti jonkin aikaa ostosten hankkimisessa", Airi sanoi, kun hän tuli rannalle pystytettyyn leiriin. Hän kantoi käsissään kahta, ruskeaa koria, joissa olevat tavarat hän oli peittänyt sinisillä kankailla. Hän oli peittänyt koreissa olevat ostokset kankailla, sillä hän ei halunnut, että Katara ja Sokka näkisivät hänen ostamansa tavarat. Hänen ystävänsä olisivat saattaneet estää häntä toteuttamasta aikeitaan, jos he olisivat saaneet selville, mitä Airi aikoi tehdä ostamillaan tavaroilla. Siksi Airi aikoikin pitää Purple Ladyä koskevan suunnitelmansa salassa.
Rannan lähellä oli puita, ja leiri oli pystytetty joen rannalle. Maisema oli tosi kaunis.
"Jos olisit viipynyt tämän kauemmin, olisimme tulleet etsimään sinua, Airi. Mitä noissa koreissa on?" Sokka kysyi uteliaana katsoen Airin kantamia koreja.
"Ompelutarvikkeita. Ajattelin ommella meille uusia vaatteita jossain vaiheessa", Airi sanoi. Hän ei kertonut koko totuutta. Hän ei olisi halunnut valehdella ystävilleen, mutta se oli hänen ainoa mahdollisuutensa estää hänen ystäviään saamasta selville Airin suunnitelmaa naamioitua uudeksi Purple Ladyksi, ja auttaa ihmisiä, jotka olivat kärsineet Tulikansan tekojen takia.
"Hyvä ajatus", Sokka sanoi.
Airi laittoi korit Appan satulaan. Kun Airi oli laittanut korit Appan satulaan, hän näki laukussaan pienen, ruskean kangaspussin. Pussiin oli kirjoitettu jotain mustalla musteella:
"Airi, halusin antaa sinulle pienen lahjan. Terveisin Suki".
Airi avasi pussin nähdäkseen, että siellä oli kaksi, sinistä viuhkaa. Kun Airi katsoi viuhkoja, hän halusi entistä enemmän ryhtyä uudeksi Purple Ladyksi.
