Heipä hei! Tässä on Legend of the Airi (Water)-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Airi ja Sokka olivat pakkaamassa tavaroitaan Appan satulaan seuraavana aamuna, kun Katara ryntäsi vajaan poissa tolaltaan.
"Mikä hätänä, Katara?" Airi kysyi.
"Tulikansa vei Harun pois täältä viime yönä!" Katara sanoi.
"Miksi?" Airi kysyi hermostuneena.
"Kun minä ja Haru menimme eilen hiilikaivoksille näimme, että eräs vanha mies oli jäänyt ansaan kaatuneiden lohkareiden alle. Yritimme auttaa häntä, mutta emme onnistuneet. Suostuttelin Harun käyttämään Maantaitamis-voimiaan auttaakseen kyseistä miestä. Haru suostui lopulta käyttämään voimiaan, ja onnistuimme pelastamaan kyseisen miehen. Mutta viime yönä se mies, jonka Haru ja minä pelastimme, toi Tulikansan soturit Harun kotiin ja kertoi Tulikansan sotureille, että Haru on Maantaitaja. Tulikansan soturit vangitsivat Harun, ja antoivat sille vanhalle miehelle rahaa palkkioksi siitä, että hän oli ilmiantanut Harun. Harun äiti kertoi minulle äsken, mitä viime yönä tapahtui. Harun äiti mainitsi minulle jopa sen, että Purple Lady oli ajanut pois pari Tulikansan soturia viime yönä. Purple Lady ajoi kyseiset soturit pois pari tuntia, ennen kuin Haru vangittiin. Harun äiti ei syyttänyt Purple Ladyä tai minua Harun vangitsemisesta. Harun äiti syytti Tulikansaa poikansa vangitsemisesta", Katara sanoi.
"Sitten meidän on pelastettava Haru", Airi sanoi. "Minun on autettava Kataraa pelastamaan Haru ja muut Maantaitajat, jotka Tulikansa on vanginnut. Jos en olisi palannut tänne heti sen jälkeen, kun olin ajanut ne Tulentaitajat pois, olisin voinut pelastaa sen vanhan miehen ja salata Tulikansalta sen, että Haru on Maantaitaja".
"Tytöt, miten voimme pelastaa Harun?" Sokka kysyi.
"Haru kertoi minulle eilen, minne Tulikansa vei vangitsemansa Maantaitajat. Esitän Maantaitajaa Tulentaitajien nähden, jotta he vievät minutkin kyseiseen vankilaan. Kun minut on viety kyseiseen vankilaan, etsin Harun ja yritän keksiä pakosuunnitelman, jonka avulla autan Harua pakenemaan kyseisestä vankilasta. Yritän auttaa muitakin Maantaitajia pakenemaan kyseisestä vankilasta", Katara sanoi.
"Oletko varma?" Airi kysyi.
"Kyllä, mutta tarvitsen teidän apuanne suunnitelmani toteuttamisessa", Katara sanoi.
"Hyvä on, Katara. Mutta ole tosi varovainen", Airi neuvoi.
"Hyvä on", Katara sanoi.
"Katara, teemme parhaamme pelastaaksemme poikaystäväsi", Sokka kiusasi siskoaan.
"Sokka!" Katara huusi punastuneena. Häntä nolotti se, että Airi ja Sokka ymmärsivät hänen ihastuneen Haruun.
"Millainen suunnitelmasi on?" Airi kysyi.
"Kerron sen sittä, kun aloitamme suunnitelman toteuttamisen", Katara sanoi.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
"Tulikansan soturit näkivät taas Purple Ladyn?!" Zuko kysyi uskomatta sitä, mitä hänen setänsä sanoi.
"Kyllä, Prinssi Zuko. Olin äsken satamassa, ja tapasin kolme Tulikansan soturia, jotka kertoivat nähneensä Purple Ladyn eräiden hiilikaivosten lähellä. Purple Lady ajoi kyseiset soturit pois kyseisten kaivosten läheltä", Iroh sanoi.
"Missä kylässä he näkivät Purple Ladyn? Jos menemme kyseiseen kylään, saatamme löytää Purple Ladyn ja kuulustella häntä siltä varalta, jos hän on nähnyt Avatarin", Zuko sanoi.
"Eli nyt jahtaamme sekä Avataria, että Purple Ladyä. Henki-olentoa ei kannattaisi suututtaa, tai siitä voi koitua ongelmia. Oletko ihastunut nykyiseen Avatariin noin syvästi, Prinssi Zuko? Jospa joisimme teetä, ennen kuin lähdemme kyseiseen kylään", Iroh ehdotti.
"Lopeta jo!" Zuko punastui taas. Hän oli viime aikoina joutunut sietämään setänsä hyväntahtoista kiusantekoa siitä, että hän olisi muka ihastunut nykyiseen Avatariin. Ongelmana oli se, että Zuko ei tiennyt, pitikö hän nykyisestä Avatarista, vai ei. Zuko tiesi, että jos hän onnistuisi vangitsemaan Avatarin, hän voisi palata kotiinsa ja saada kunniansa takaisin. Hän ei kuitenkaan ollut varma siitä, että halusiko hän todella vangita nykyisen Avatarin.
XXXXXXXXXXXXXX
"Airi, oletko valmis?" Katara kysyi ison kiven takana seisovalta Airilta. Katara ja Sokka olivat äsken vierittäneet ison kiven yhden ilmanvaihtoventtiilin päälle. Kyseinen ilmanvaihtoventtiili oli hiilikaivosten edessä olevassa maassa. Katara oli nähnyt kyseisen ilmanvaihtoventtiilin eilen, kun hän ja Haru olivat käyneet hiilikaivoksilla. Kun Katara oli muistanut kyseisen ilmanvaihtoventtiilin, hän oli keksinyt suunnitelmansa.
"Olen valmis. Entä te?" Airi kysyi ystäviltään.
"Kyllä", Katara ja Sokka sanoivat.
Airin piilopaikan takana oli ilmanvaihtoventtiili, joka oli yhdistetty siihen ilmanvaihtoventtiiliin, jota Katara aikoi käyttää suunnitelmansa toteuttamisessa.
"Nyt he tulevat!" Katara varoitti mahdollisimman hiljaa nähtyään kolme Tulikansan soturia, jotka kävelivät kohti hiilikaivosta, jonka edessä Airin ystävät olivat.
Katara ja Sokka kävelivät kauemmas toisistaan, ja esittivät törmäävänsä toisiinsa, kun Tulikansan soturit näkivät heidät.
"Varo vähän, hiirulainen!" Sokka huusi Kataralle.
"Soimaat minua varomattomuudesta, vaikka itse törmäsit minuun! Sinulla on isot korvat, mutta et tainnut kuulla minun tulevan tänne! Ehkä sinun on aika tuntea Maantaitajan voima nahoissasi!" Katara huusi. Hän nosti oikean kätensä korkealle ilmaan esittäen ohjailevansa ilmanvaihtoventtiilin päällä olevaa lohkaretta.
Airi siirsi käsistään tuulta kohti edessään olevaa ilmanvaihtoventtiiliä, jonka seurauksena Kataran lähellä olevasta ilmanvaihtoventtiilistä esiin noussut tuuli nosti ilmanvaihtoventtiilin päällä olevan lohkareen ilmaan.
"Tuo apina on Maantaitaja?!" Yksi Tulikansan soturi katsoi Momoa, joka seisoi Kataran lähellä olevan ilmanvaihtoventtiilin toisella puolella.
"Momo?!" Airi ajatteli hermostuneena. Momo oli rynnännyt Kataran lähellä olevan ilmanvaihtoventtiilin lähelle jahdatessaan perhosta.
"Ei. Tämä tyttö on selvästi Maantaitaja, ja nosti tuon lohkareen ilmaan käyttämällä äsken voimiaan", Sokka sanoi. "Tuo apina sattui vain tulemaan tänne juuri silloin, kun tämä tyttö käytti voimiaan".
"Tietysti", Yksi Tulikansan soturi sanoi.
"Estän häntä karkaamasta, jotta voitte vangita hänet", Sokka sanoi. "Katara, voit toteuttaa suunnitelmasi 24 tunnin aikana".
Tulikansan soturit tarttuivat Kataran käsiin, ja veivät Kataran pois hiilikaivoksilta.
Kun Tulikansan soturit olivat kuuloetäisyyden ulkopuolella, Sokka vilkaisi Momoa:
"Momo, sinulla on isot korvat".
Airi juoksi esiin piilostaan, ja hän, Sokka ja Momo seurasivat sotilaita nähdäkseen, että kaivosten takana oli satama.
Satamassa oli useita varastorakennuksia, joiden seinät olivat ruskeat. Varastojen katot olivat vihreät. Satamassa oli useita veneitä. Satamassa oli pitkiä, puusta tehtyjä laitureita. Yhden laiturin päällä oli metallista tehty vaunu, jossa Katara istui. Kataralla oli yllään ruskea, hihaton pusero. Kaksi Tulikansan soturia istui samassa vaunussa, kuin Katara, ja vaunujen etupuolelle oli kiinnitetty polkupyörä. Kolmas Tulikansan soturi istui polkupyörän satulassa, ja ohjasi pyörän kohti laiturin päässä olevaa laivaa.
Airi, Sokka ja Momo olivat piiloutuneet erään satamassa olevan varaston taakse tarkkaillakseen Kataran suunnitelman edistymistä.
"Kaikki on sujunut suunnitelman mukaan", Airi sanoi.
"Haetaan Appa", Sokka sanoi.
Airi ja Sokka lähtivät Momon kanssa juoksemaan kohti kylää, jossa Appa oli. He hakivat Appan ladosta ja nousivat Appan satulaan, minkä jälkeen Airi tarttui Appan suitsiin, ja ohjasi Appan siihen suuntaan, jossa satama oli.
"Tuolla se laiva on!" Sokka ilmoitti Airille nähtyään laivan, jossa Katara oli.
Airi katsoi kyseistä laivaa samalla, kun aurinko laski. Lopulta hän näki, että laiva lähestyi meren keskellä olevaa metallista tehtyä vankilaa, jonka savupiipuista nousi esiin mustaa savua.
"Tuollako vangitut Maantaitajat ovat? Aluksella saattaa olla vartijoita, joten on parempi, että odotamme jonkin aikaa, ennen kuin laskeudumme", Airi ehdotti.
Sokka nyökkäsi.
"Katso, Sokka! Tulikansa pakottaa vangitsemansa Maantaitajat korjaamaan Tulikansan laivoja!" Airi huusi nähtyään, mitä vangitut Maantaitajat tekivät vankilan oikealla puolella olevalla laiturilla.
"Evätkö Tulikansan soturit voi itse korjata laivojaan?" Sokka sanoi närkästyneenä.
Airi ohjasi Appan lentämään vankilan yläpuolelle nähdäkseen vankilan paremmin.
Vankilan ympärillä oli korkeat muurit. Yhdellä, vankilan sivulla oli korkea aita, joka oli tehty tosi korkeista metallikeihäistä. Vankilan alueella istui useita Maantaitajia, joilla oli yllään samanlaiset, ruskeat vaatteet kuin Kataralla.
"Kamalaa", Airin selässä juoksi kylmiä väreitä.
Kun Airi ja Sokka olivat odottaneet jonkin aikaa, he näkivät, että aluksen korkeimmassa tornissa olevan majakan valo sammui.
"Appa, laskeudu", Airi sanoi ja Appa laskeutui mestallista tehdyn vankilan keskelle.
Momo kiipesi Airin oikealle olkapäälle, minkä jälkeen Airi ja Sokka hyppäsivät alas Appan selästä, ja alkoivat etsiä Kataraa nukkuvien vankien joukosta. Lopulta he löysivät Kataran.
Katara nukkui vankila-alueen oikealla puolella olevassa nurkassa. Hänellä oli yllään ruskea peitto ja hänen päänsä alla oli vaaleanruskea liina, joka oli taiteltu tyynyksi. Katara nukkui valkoisen futonin päällä.
Muillakin vangeilla oli samanlaiset vuoteet, kuin Kataralla.
"Katara, herää", Airi ravisteli Kataran vasenta olkapäätä oikealla kädellään.
Katara heräsi ja katsoi ystäviään.
"Katara, meidän on lähdettävä", Sokka sanoi.
"Maantaitajat ovat menettäneet kaiken taistelutahtonsa", Katara sanoi. "En voi jättää heitä".
Airi vilkaisi Appaa:
"Appa, suunnitelmiin tuli pieni muutos. Lennä piiloon!"
Kun Appa oli lentänyt piiloon, Airi ja hänen ystävänsä piiloutuivat puisten laatikoitten taakse, jotta vankilaa vartioivat Tulikansan vartijat eivät näkisi heitä.
"Mitä tarkoitit sanomalla, että Maantaitajat ovat menettäneet kaiken taistelutahtonsa?" Sokka kysyi.
"Kysyin Maantaitajilta, onko heillä pakosuunnitelma, mutta he sanoivat, että heillä ei ole pakosuunnitelmaa", Katara sanoi.
"Eivätkö he voi käyttää voimiaan paetakseen?" Airi kysyi.
"Tämä alus on tehty metallista, joten Maantaitajat eivät voi käyttää voimiaan paetakseen", Katara sanoi.
"Mutta tämän vankilan savupiipuista nousee savua. Ja Tulikansa on kaivanut hiiltä Harun kotikylän hiilikaivoksista. Ehkä Tulikansan soturit ovat tuoneet hiilikaivoksista kaivamansa hiilet tänne, ja käyttävät sitä vankilan polttoaineena. Jos voisimme antaa Maantaitajille hiiltä, he voisivat käyttää sitä taistellakseen, sillä hiili on on kaivettu hiilikaivoksesta ja on osa maata", Airi sanoi.
"Kuinka aiot toteuttaa suunnitelmasi?" Sokka kysyi.
"Meidän on suljettava kaikki ilmanvaihtoventtiili-aukot, jotka ovat lähellä sitä paikkaa, jossa hiili poltetaan. Emme kuitenkaan sulje sitä ilmanvaihtoventtiili-aukkoa, joka johtaa uloimpaan venttiiliin, jossa sinä Sokka olette, Katara. Minä hoidan sen osan", Airi otti Sokkan bumerangin. Hän juoksi kohti vankila-aluksen kannella olevaa ilmanvaihtoventtiilin ritilää, jonka hän arveli olevan vankila-aluksen kannella.
Lopulta Airi ja hänen ystävänsä löysivät etsimänsä. Kyseinen ilmanvaihtoventtiili oli aluksen toisella puolella, vasemmassa nurkassa. Se oli juuri Airin kokoinen. Airi alkoi irrottaa kyseisen ilmanvaihtoventtiilin ruuveja Sokkan bumerangin toisella päällä.
"Oletko kohta valmis?" Sokka kysyi, kun hän ja Katara juoksivat sinne, missä Airi oli.
"Kyllä. Kun olen ryöminyt ilmanvaihtokanavaan, laittakaa luukku takaisin paikalleen, mutta älkää ruuvatko sitä kiinni", Airi antoi ruuvit Sokkalle ja laski ilmanvaihtoventtiilin luukun aluksen kannelle, ennen kuin hän ryömi ilmavaihtokanavaan.
"Ole varovainen", Sokka varoitti samalla, kun hän totteli Airia ja laittoi ilmanvaihtoventtiilin ritilän takaisin paikalleen. Hän laittoi ruuvit housujensa oikeaan taskuun siltä varalta, että niille olisi vielä käyttöä."
(Airi)
Airi ryömi eteenpäin ilmanvaihtokanavassa. Hänelle tuli koko ajan lämpimämpi olo, joten hän arveli olevansa lähellä konehuonetta, jossa hiili poltettiin. Lopulta hän näki edessään ilmanvaihtoventtiilin ritilän. Hän katsoi kyseisestä ritilästä sisälle ja näki, että konehuoneen alapuolella olevassa putkessa oli tosi paljon hiiltä.
"Täydellistä", Airi heilautti oikeasta kädestään tuulta, joka osui konehuoneen toisella puolella olevaan ilmanvaihtoventtiilin ritilään. Kyseinen ritilä sulkeutui tuulen osuttua siihen. Airi vilkaisi huoneen toiselle puolelle nähdäkseen siellä olevan ritilän, jonka hän sulki samalla tavalla, kuin ensimmäisen ritilän. Airi käytti Sokkan bumerangia irrottaakseen edessään olevan ritilän paikaltaan.
Airin molempiin käsiin ilmestyi tuulta, josta hän muodosti ympärilleen ison tuulipallon, joka suojaisi häntä hiililtä, jotka syöksyivät ylöspäin. Hiilet syöksyivät siihen ilmanvaihtokanavaan, jossa Airi oli, sillä konehuoneessa oleva paine kasvoi liian isoksi ja työnsi hiilet ja Airin ulos ilmanvaihtokanavasta suunnilleen siihen kohtaan vankila-aluksen kannessa olevasta ilmanvaihtoventtiilistä, jonka vieressä Katara ja Sokka seisoivat. Momo laskeutui Airin oikealle olkapäälle.
Kaikki katsoivat yllättyneinä kannelle ilmestynyttä hiilimäärää.
Airi laskeutui hiilikasan päälle. Hänen vaatteensa olivat hieman likaiset ilmanvaihtokanavassa ryömimisen takia, mutta hän oli tyytyväinen siihen, että hän oli onnistunut tehtävässään.
Airi puhdisti vaatteensa noesta.
"Nyt on tilaisuutenne paeta!" Katara huusi Maantaitajille.
"Heh heh! Huvittavaa, että yrität herättää heidän taistelutahtonsa, mutta se on turhaa. Heidän taistelutahtonsa katosi kauan sitten", Eräs Tulikansan soturi pilkkasi Kataraa. Hän lähti kävelemään pois, mutta yllättäen joku heitti hiilen palan hänen takaraivoonsa. Hän kääntyi ympäri ja näki Harun leijuttavan hiilenpaloja vasemman kätensä yläpuolella.
Mies, joka oli pilkannut Kataraa, heitti molemmista käsistään tulta kohti Harua, mutta yllättäen Harun edessä olevat hiilet nousivat seinäksi Harun eteen suojaten Harua.
Kaikki näkivät, että pitkä, vaaleaihoinen mies oli nostanut molemmat kätensä ylemmäs. Hänellä oli valkoinen parta ja valkoiset hiukset, sekä vihreät silmät. Hän oli suunnilleen 47-vuotias. Hän oli pitkä ja urheilullinen. Hänellä oli yllään samanlaiset vaatteet, kuin muillakin vangeilla.
"Hyökätkää!" Tulisoturien johtaja huusi ja hän, ja Tulisoturit heittivät käsistään tulta kohti Maantaitajia.
"Haluan pelastaa Maantaitajat!" Airi ajatteli ja nosti oikeaa kättään ylemmäs, ja hänen oikeasta kädestään ilmestyi tulta, joka lähestyi Tulikansan sotureita pakottaen heidät väistämään.
"Käytin tulta?!" Airi ajatteli uskomatta silmiään.
Katara ja Sokka näyttivät yllättyneiltä.
Tulikansa ja Maantaitajatkin näyttivät yllättyneiltä.
Maantaitajat nostivat molemmat kätensä ylemmäs, ja ohjasivat hiiltä kohti Tulikansa sotureita.
Airi palautti Sokkalle Sokkan bumerangin ja nosti molemmat kätensä ylemmäs, jonka seurauksena hänen ympärilleen ilmestyi tosi iso tuuli-pyörre, jonka hän heitti kohti Tulikansan sotureita pakottaen heidät perääntymään.
Haru ja eräs toinen Maantaitaja yhdistivät hiilestä tosi ison pallon, jonka he heittivät kohti rautavankilan seinää pudottaen eräitä Tulentaitajia alas vartiointi-paikoiltaan.
"Aaaa!" Tulentaitajat huusivat, kun he putosivat vankila-aluksen kannelle.
Kun iso hiilipallo osui vankila-aluksen seinään, siihen ilmestyi iso aukko.
"Ottakaa laivat! Pakenemme!" Harua auttanut Maantaitaja huusi muille Maantaitajille.
"Älkää päästäkö heitä pakoon!" Tulentaitajien johtaja huusi.
Airi nosti molemmat kätensä ylemmäs, ja Tulentaitajia kohti lensi tosi iso pyörremyrsky, joka kaatoi Tulentaitajat vankila-aluksen kannelle.
Maantaitajat käyttivät hiilenpalasia nostaakseen Tulentaitajat pois aluksen kannelta suoraan meren ylle.
"En osaa uida!" Tulentaitajien johtaja huusi peloissaan.
"Ei hätää. Hiilet kelluvat!" Harua auttanut Maantaitaja huusi, kun hän ja muut Maantaitajat pudottivat Tulisoturit mereen.
Hieman myöhemmin Airi lensi Appan selässä kohti satamaa samalla, kun Maantaitajat ohjasivat aluksia kohti satamia.
"Katara, kiitos, että annoin meille toivoa", Eräs Maantaitaja sanoi.
"On hienoa olla avuksi. Aiotteko nyt palata kotiin?" Katara kysyi.
"Kyllä", Eräs Maantaitaja sanoi.
"Kiitos, Katara. Mitä aiot tehdä?" Haru kysyi.
"Minä ja ystäväni menemme pohjoisnavalle. Etsimme minulle ja Airille Vedentaitaja-opettajan", Katara sanoi.
"Ymmärrän. Toivon, että tapaamme vielä", Haru sanoi.
"Toivon sitä itsekin. Äitini kaulakoru? Se on poissa?!" Katara hermostui huomattuaan kyseisen asian. Hän ei tiennyt, miten hän oli kadottanut äitinsä kaulakorun, mutta hän aikoi löytää sen.
Haru näytti hermostuvan kuulemastaan.
XXXXXXXXXXXXX
Prinssi Zuko seisoi tuhoutuneen rautavankila-aluksen kannella, ja poimi oikealla kädellään aluksen kannella olevan, sinisessä nauhassa roikkuvan kaulakorun. Hän muisti nähneensä kyseisen kaulakorun Avatarin Vedentaitaja-ystävän kaulassa.
"Ehkä löydän Avatarin tämän kaulakorun avulla", Zuko ajatteli ja katsoi laskevaa aurinkoa.
XXXXXXXXXXXXX
"Haru, oletko nähnyt Airia?" Katara kysyi, kun hän puhui Harulle Harun kodin edessä.
"Ehkä hän on ladossa", Haru ehdotti, mutta kun hän näki kylään saapuvat, Tulikansansan soturit. Haru oli heti valmis taistelemaan, ja hänen isänsä käveli hänen viereensä valmiina taistelemaan.
"Missä Purple Lady on?" Eräs Tulisoturi kysyi.
"Minuako etsitte?" Purple Lady käveli esiin ja otti viuhkansa molempiin käsiinsä.
Tulikansan soturit heittivät käsistään tulta kohti Purple Ladyä, mutta Purple Ladyn viuhkoihin ilmestyi Tuulipyörre, joka sulki tulen sisälleen. Purple Lady heitti tulen kohti Tulisotureita siten, että se muodostui heidän ympärilleen tulirenkaaksi.
Tulisoturit hermostuivat näkemästään.
Purple Lady heilautti taas viuhkojaan, ja Tulisotuerien ympärille ilmestyi iso pyörremyrsky, joka pudotti heidät maahan.
"Lähtekää kylästä, älkääkä koskaan palatko!" Purple Lady huusi Tulisotureille, jotka tärisivät hermostuneina, ennen kuin pakenivat.
Purple Lady kohotti oikeaa viuhkaansa ylemmäs, jonka seurauksena hänen viuhkastaan ilmestyi tuulta, joka nosti kylän oikealla puolella olevan tynnyrin ilmaan. Hän kallisti viuhkaa ja tynnyriä, jonka seurauksena tynnyrissä oleva vesi osui maassa palaviin liekkeihin sammuttaen ne. Purple Lady laski viuhkansa alas laskien samalla tynnyrin takasin paikalleen.
"Kiitos, Purple Lady", Harun isä sanoi.
"Olkaa hyvä", Purple Lady sanoi. "Anteeksi, että en voinut tehdä enempää teidän ja kylänne hyväksi".
"Se ei ole sinun vikasi. Teit mitä voit, ja Tulikansan aiheuttamat tuhot on helppo korjata", Haru sanoi.
Purple Lady nyökkäsi ja juoksi vasemmalle johtavalle sivukujalle.
Katara yritti seurata Purple Ladyä, mutta kun hän katsoi sivukujalle, hän ei nähnyt siellä ketään.
"Onkohan Purple Lady oikeasti Tuulen henki?" Katara ajatteli ääneen.
"En tiedä, mutta hän on sankari, kuten sinä ja ystäväsikin, Katara. Katara, ystäväsi ovat onnekkaita siitä, että heillä on sinut", Haru sanoi.
Katara punastui.
Airi seisoi erään talon takana ja vakoili Kataraa ja Harua.
"Asiat ovat nyt paremmin, mutta olenko nyt Tulentaitaja? Jos olen, niin minun pitää olla varovainen siihen asti, kunnes löydän Tulentaitaja-opettajan", Airi ajatteli hermostuneena.
