LUKU 5
Piraatin ylpeys

Tässä vaiheessa Ninjin, Piiman ja Tamanegi hiippailivat ravintolan ulkopuolella ja miettivät seuraavaa siirtoaan.

"Tamanegi, oletko varma että piraatit tulivat juurikin tänne?" Piiman kysyi silmälasipäiseltä pojalta.

"Kyllä vain! Näin kuinka Vara-Kapteeni ohjasi kolmikon tänne samalla kun hän raahasi Kapteenin sisään." Tamanegi vastasi.

"Mitä Vara-Kapteeni oikein aikoo..?" Ninjin pähkäili ja jatkoi. "Voisiko olla, että hänetkin on pakotettu toimimaan vasten tahtoaan ja lopulta piraatit syövät heidät molemmat!?"

"Idiootti! Se on Onibaba joka syö ihmisiä!" Piiman vastasi ykskantaan, nosti miekkansa ylös ja jatkoi; "Usopp-Merirosvot! Tämä tulee olemaan vaarallisin taistelumme tähän saakka! Oletteko valmiita uhraamaan henkenne, että Kapteeni ja Vara-Kapteeni pelastuvat?!" Kaksi muuta poikaa nostivat miekkansa myös ylös ja sanoivat yhteen ääneen; "Olemme mukana loppuun asti!" Tämän jälkeen kolmikko astui oveen eteen ja tempaisi sen auki, mutta oikein kukaan ei kiinnittänyt heihin huomiota, paitsi tietty piraattiryhmä.

"Usopp-Merirosvot ovat täällä!" Kolmikko totesi yhdestä suusta, saaden Namin silmäilemään heitä ihmeissään. "Keitä he oikein ovat?" Luffy kysyi, saaden Zoron kohauttamaan olkiaan. Kolmikko asteli pöydän viereen vain huomatakseen, että Usopp ja Felizia eivät olleet paikalla.

"Hei.. Kapteeni ja Vara-Kapteeni eivät ole täällä…" Ninjin totesi.

"Ei.. Ovatko he sittenkin..!" Tamanegi vastasi ääni väristen.

"H- Hei piraatit!" Ninjin huusi. "Mitä te oikein teitte Kapteenille sekä Vara-Kapteenille?!" Piiman lisäsi. "Antakaa heidät takaisin!" Tamanegi lopetti. Juuri sillä hetkellä Felizia astui ulos naistenhuoneesta, vain huomatakseen, että pojat olivat saapuneet paikalle. "Hei! Mitä te kolme täällä teette?" Punapää kysyi kummastellen, saaden poikien huomion kääntymään häneen.

"VARA-KAPTEENI FELIZIA!" Tamanegi huusi kyyneleet silmissään ja syöksyi halaamaan tätä. "OLETTE HENGISSÄ!" Piiman ja Ninjin huusivat yhteen ääneen ja syöksyivät myöskin halaamaan punahiuksista naista.

"Öööh.. Totta kai olen hengissä.. Miksen muka olisi?" Pisamakasvoinen nainen kysyi ihmeissään.

"Kun emme nähneet sinua ja Kapteenia.. Me luulimme että piraatit olivat syöneet teidät..!" Tamanegi nyyhkytti. "Kapteeni!" Ninjin tajusi äkkiä ja katsoi ympärilleen, ennen kuin käänsi katseensa takaisin Feliziaan. "Tiedättekö missä Kapteeni on?!" Siinä samassa pojat huomasivat, kuin Felizia oli peittänyt kasvonsa käsiinsä ja nyyhkytti hiljaa.

"Olen niin pahoillani pojat…!" Minä.. Minä yritin kaikkeni mutta tuo kolmikko oli liian vahva.." Kamppailin voimieni takaa mutta lopulta en voinut muuta kuin katsoa kun he.. Kun he…" Tämän sanottuaan punapää vajosi polvilleen, poikakolmikon katsoessa häntä kauhuissaan.

"Onko Kapteeni.. Hän on siis..!?" Pojat änkyttivät kyyneleet silmissä ja käänsivät katseensa takaisin kolmeen piraattiin.

"Mitä.. Mitä te oikein teitte..?!" Kolmikko huusi kuorossa.

Silloin Zoro virnisti heille jumasti ja totesi lyhyesti; "Me todellakin.. Söimme hänet." Vallitsi parin sekunnin hiljaisuus kun pojat tuijottivat tuota kolmikkoa kivikasvoisina, kunnes he katsoivat Namiin ja huusivat yhdestä suusta; "KYAAAAAAAHH! ONIBABAAA!"

"Miksi te minua katsotte!" Nami huusi vihaisena, saaden pojat kupsahtamaan pyörtyneinä lattialle. Samassa Felizia nosti kasvonsa kämmenistään ja alkoi nauramaan silmät kyynelissä, Zoron yhtyessä mukaan. "Ja miksi te kaksi sanoitte kaikkea tuollaista! Se ei ollut hauskaa!" Nami ärisi.


Saatuaan pojat takaisin hereille ja kuultuaan näiltä kunniansa siitä, että hän oli jopa pahempi valheiden keksijä kuin Usopp, Felizia oli istuutunut takaisin Namin, Zoron ja Luffy seuraan, poikien ottaessa paikat pöydän päästä. Nämä olivat myös kuulleet, että Usopp oli maininnut lähtevänsä hoitamaan "erästä asiaa."

"Aaa! Kapteeni lähti siis käymään kartanolla!" Piiman totesi, Felizian vielä nyökätessä.

"Kartanolla? Mutta eikös sinne ollut pääsy kielletty ulkopuolisilta?" Nami kysyi ihmeissään.

"Onhan siellä vartijoita, mutta Kapteenilla on keinonsa päästä sisään hälyä aiheuttamatta." Ninjin totesi.

"Miksi hän sitten oikein käy siellä?" Luffy kysyi.

"Kertoakseen valheita!" Pojat vastasivat kuorossa.

"Öööh.. Mutta eikös valehtelu ole väärin?" Luffy kummasteli.

"Ei tässä tapauksessa, itseasiassa se on aivan loistava juttu!" Piiman totesi.

"Jep, se on todella, todella hyvä!" Lopetti Tamanegi, saaden Luffyn, Zoron ja Namin ihmettelemään tilannetta entisestään. Niinpä pojat kertoivat kolmikolle siitä, kuinka kartanossa asuvan tytön vanhemmat olivat aikoinaan kuolleet ja tämän takia tyttö oli kuulemma sairastunut. Usopp oli sitten ottanut tavaksi käydä tapaamassa tätä kyseistä tyttöä ja nostaa hänen mielialaansa kertomalla tälle mitä huikeampia "seikkailujaan." Ja tälläkin hetkellä pojat pystyivät kuvittelemaan, kuinka heidän Kapteeninsa kertoi jälleen jotain uskomatonta satua tytön nauraessa mukana.

"Vau! Usopp on sitten huippu tyyppi!" Luffy totesi.

"Eli hän on jo vuoden verran käynyt ilahduttamassa tyttö keksityillä tarinoillaan?" Nami kysyi.

"Jep, juurikin näin! Kapteeni osaa hommansa loistavasti!" Pojat totesivat yhteen ääneen.

"On siinä taustalla hieman muutakin.." Felizia totesi lyhyesti ja sai muun porukan katsomaan vuorostaan häntä. "Kutsuttakoon sitä vaikka naisen vaistoksi, mutta olen huomannut jo kauan, että Usopp tekee sitä myös siksi, koska hän on ihastunut Kaya-neitiin." Punapää virnisti.

"Ihastunut.. Kaya-neitiin?!" Tamanegi kysyi epäuskoisena, muiden poikien tuijottaessa Vara-Kapteeniaan silmät pyöreinä.

"Eihän hän ikinä ole minulle mitään sanonut, vaikka suoraan olen asiasta kysynyt, mutta uskokaa pois, kyllä pitkänenäinen ystävämme haluaisi olla jotain enemmänkin.. Mutta, ehkä sekin päivä vielä koittaa." Felizia totesi hymyillen.

"Ja minä kun luulin, että Kapteeni ja Vara-Kapteeni menisivät joskus yhteen..?" Piiman totesi hieman pettyneenä, saaden Felizian punahtumaan syvästi.

"Minä.. Ja Usopp?!" Felizia tuhahti. "En halua olla töykeä, mutta hän ei ole ihan minun tyyppiäni..! Ja sitä paitsi olen aina pitänyt Usoppia enemmänkin veljenä.." Punapää lopetti ja käänsi kasvonsa poispäin.

"Minkälainen sitten on sinun tyyppiäsi?" Nami kysyi virnistäen ilkikurisesti. "Kyllä sinä minulle voit kertoa, lupaan etten paljasta sitä kenellekään.. Varsinkin jos hinnasta sovitaan." Oranssihiuksinen nainen lopetti hykerrellen ja tuijotti Feliziaa, jonka naama oli jo melkein yhtä punainen kuin hänen hiuksensa.

"Tässä nyt ei ollut kyse minusta, vaan Usoppista ja- ja- Hei, sanonko minne voit painua, senkin-!" Felizia änkytti ja tajusi siinä samassa hävinneensä tämän erän, Namin näyttäessä kieltä ja nauraessaan tällä kertaa itse makeasti.

"Eli.. Kartanon neiti siis voi jo paljon paremmin?" Luffy kysyi yhtäkkiä, ohittaen koko äskeisen episodin (tässä kohtaa Felizia oli kiitollinen pojan lyhyestä keskittymiskyvystä).

"Täh.!? Aaa, joo! Kyllä vain ja kaikki kiitos siitä kuuluu Kapteenille!" Ninjin vastasi.

"Sitten se on päätetty!" Luffy totesi päättäväisesti ja jatkoi. "Me lähdetään kartanolle ja kysytään, jos saataisiin heiltä laiva käyttöön!"

"Hä?!" Felizia kysyi hikipisara ohimollaan.

"Ei! Etkö sinä juuri myöntynyt siihen, että koitamme hoitaa asian jossain muualla!?" Nami huudahti, mutta Luffy oli jo noussut ylös ja oli astelemassa ulospäin. "Hei! Kuuntele kun sinulle puhutaan!" Oranssihiuksinen nainen ärisi kun tämä asteli ulos olkihattuisen pojan vanavedessä, miekkamiehen pitäessä perää.

"Mihin helvettiin olen taas joutumassa..?" Felizia ajatteli huokaisten, kun hän lähti seuraamaan tuota monenkirjavaa joukkiota.


Hieman myöhemmin joukkio oli saapunut kartanon portille ja Felizia pisti merkille, että vartijoita ei sillä hetkellä ollut paikalla. "Hmmm.. Taitavat olla ruokatauolla." Punapää mietti mutta havahtui ajatuksestaan kuullessaan, kuinka Luffy huhuili portin raosta kartanon pihalle.

"Hyvää iltapäivää!" Olkihattuinen poika huuteli. "Voisitteko ystävällisesti luovuttaa meille laivan..?!" Kun vastausta ei kuulunut, Luffy alkoi muina miehinä kiivetä porttia ylöspäin.

"Hei.. Eikös tuo ole murtautumista..?" Piiman totesi huolestuneena, mutta olkihattuinen poika vain kipusi ylös ja tiputtautui kartanon pihalle.

"Me emme voi enää pysäyttää häntä.." Nami huokaisi ja lähti itsekin kiipeämään Luffyn perään, poikien tullessa seuraavina.

"Tämmöistäkö teillä aina on?" Felizia kysyi Zorolta, joka nyökkäsi ja sanoi hikipisara otsallaan; "Suurinpiirtein.. Mutta usko pois, et ole nähnyt vielä puoliakaan."

"Sen voin hyvin uskoa.." Felizia huokaisi ja kiipesi Zoron vanavedessä kartanon pihalle.

Samaan aikaan Usopp istuskeli kartanon vieressä kasvavan puun oksalla, joka ulottui juuri sopivasti nuoren tytön ikkunalle. Pitkänenäinen poika oli sillä hetkellä juuri kertomassa Kayalle tarinaa siitä, kuinka hän oli nuorempana kohdannut valtaisan kultakalan.

"..Ja juuri tähänkin päivään asti en ole onnistunut syömään vieläkään koko kalaa.. Mutta joka päivä pääsen aina pikkuisen pidemmälle, sillä olenhan mahtava-"

"KAPTEENI!" Kuului yhtäkkiä jostain alhaalta.

"Niin juuri, mahtava Kapteeni- Mitä te oikein teette täällä!?" Usopp kysyi silmät pyöreinä nähtyään, että puun alla seisoi poikien lisäksi myös Luffy, Zoro, Nami sekä Felizia.

"Me toimme tämän tyypin tänne, koska hänellä on asiaa Kaya-neidille!" Piiman huudahti, poikien samalla osottaessa olkihattuista poikaa.

"Hauska nähdä taas teitäkin Felizia-neiti!" Kaya totesi hymyillen ja vilkutti tuolle punahiuksiselle naiselle, joka vilkutti takaisin. "Mutta keitä nuo kolme muuta ovat?" Vaalehiuksinen tyttö kysyi ihmetellen ja kääntyi takaisin Usoppin puoleen.

"Aaaa! He.. No he ovat-" Usopp aloitti, kaivaen samalla laukustaan köyden, joka oli varustettu kiipeilykoukulla ja heilautti itsensä sen avulla takaisin maahan ja asteli tämän jälkeen Luffy viereen, laittaen kätensä pojan olalle. "He ovat kuulleet meikäläisen maineesta ja ovat matkustaneet kaukaa mereltä tavatakseen minut! He ovat Usopp-Merirosvojen uusimmat jäsenet." Usopp lopetti ylpeänä.

"Niin juuri! Eipäs kun.. Ei se niin ollut! Meillä oli mielessä pyyntö!" Luffy lopetti ja otti Usoppin käden pois olaltaan.

"Pyyntö? Minulleko?" Kaya kysyi ihmetellen.

"Juuri näin, me tarvitsemme ison laivan-" Luffy oli sanomassa, kunnes..

"MITÄ TE OIKEIN TEETTE TÄÄLLÄ?!" Kuului yhtäkkinen huuto ja kaikki kääntyivät katsomaan tulijaa, huomatakseen, että kyseessä oli pitkä, silmälasipäinen mies, jolla oli sliipatut mustat hiukset ja joka oli pukeutunut valkoiseen kauluspaitaan, mustaan, osittain kuvioin koristeltuun pikkutakkiin, mustiin suoriin housuihin sekä mustaharmaaraidallisiin kenkiin.

"Kuka hän oikein on?" Luffy kysyi ihmeissään.

"Klahadore.." Kaya totesi hiljaa, Luffyn, Zoron ja Namin seuratessa tilannetta tarkkaavaisesti. Ainostaan Usoppin sekä Felizian kasvoilla viivähti jäykistynyt ilme, kun tuo mies pysähtyi joukkion eteen.

"Kuulinkin, että täällä on tunkeilijoita! Ette voi vain rynnätä toisten ihmisten kotiin tällä tavalla!" Mies totesi tiukasti ja silmäili jokaista joukkion jäsentä yksi kerrallaan.

"Klahadore, kuuntele.. Nämä ihmiset vain tulivat.." Mutta mies vain nosti kätensä ylös ja puhui. "Sinun ei tarvitse selittää tilannetta Kaya-neiti! Keskustelemme asiasta myöhemmin lisää." Tämän sanottuaan mies käänsi katseensa takaisin muuhun joukkoon ja jatkoi; "Pyydän, lähtekää heti paikalla vai onko teillä joitain, mitä haluatte sanoa?"

Tässä vaiheessa Luffy astui eteenpäin ja totesi; "Me tarvitsemme ison laivan-"

"Ei käy!" Mies vastasi lyhyesti, saaden olkihattuisen pojan riiputtamaan masentuneena päätänsä. Samassa tuo silmälasipäinen mies kiinnitti seuraavaksi huomionsa Usoppiin sekä Feliziaan.

"Te kaksi.. Te siis olette Usopp ja Felizia." Klahadore totesi, saaden kaksikon keskittymään häneen.

"Mitä sitten, vaikka olisimme?" Felizia kysyi viileästi.

"Olen kuullut paljon huhuja teistä.." Klahadore vastasi ja jatkoi; "Kyläläiset puhuvat teistä kaiken aikaa.. Pojasta, joka valehtelee harva se päivä ja tytöstä, josta kukaan ei tiedä paljon mitään." Mies lopetti ja nosti silmälasejansa kämmenellään takaisin ylöspäin.

Klahadore ei kuitenkaan lopettanut siihen. "Vartijat ovat usein kertoneet teidän kahden liikuskelevan kartanon liepeillä aikaisemminkin. Mitä te oikein haluatte täältä?"

"Ööööhh… Kuulin, että täällä olisi aivan järjettömän kokoinen myyrä, joten halusin itse nähdä sen.. Ja halusin pyytää muita turvaamaan selustani." Usopp vastasi hermostuneesti.

"Hmmh.. Sinä todellakin osaat valehdella hyvin.. Mutta mitäpä muuta voi odottaa lapselta, jonka isä on saastainen piraatti." Hovimestari sanoi kylmästi.

"Hänen isänsä oli piraatti?!" Luffy ihmetteli ja näin tekivät myös Zoro ja Nami.

"Mitä sinä oikein sanoit..?!" Usopp sanoi ääni väristen ja hovimestari vastasi; "Sinä ja Kaya-neiti kuulutte aivan eri mailmoihin. Jos rahaa haluat niin sano vain hintasi, jos sillä pääsemme sinusta eroon." Sillä hetkellä Kaya ei enää voinut kuunnella huoltajansa sanoja. "RIITTÄÄ KLAHADORE! PYYDÄ USOPPILTA HETI ANTEEKSI!" Tyttö huusi vihaisesti voimiensa takaa mutta tämä ei miestä estänyt. "Miksi minun pitäisi pyytää anteeksi tältä sivistymättömältä moukalta?! Minä vain kerron totuuden, en mitään muuta." Silmälasipäinen mies vastasi ja nosti sen jälkeen taas kämmenellään lasejaan takaisin nenälleen, ennen kuin jälleen jatkoi.

"Tunnen kuitenkin sympatiaa sinua kohtaan.. Sinun täyty todella vihata isääsi, vai mitä? Ja vain siksi, koska hän on se "typerä aartenetsijä" joka hylkäsi kylänsä ja perheensä!" Klahadore lopetti muka pahoillaan.

"KLAHADORE! LOPETA TUO!" Kaya huusi, mutta hänen sanoillaan ei ollut mitään vaikutusta.

"EN ANNA SINUN SANOA ENÄÄ YHTÄÄN PAHAA SANAA ISÄSTÄNI!" Usopp huusi raivoissaan, saaden hovimestarin vain hymyilemään ilkeästi ennen kuin tämä lisäsi; "Miksi sinä oikein suutut? Kuten sanoin, minä kerroin vain totuuden. Mutta sellainen isä niin sellainen poika.."

"SINÄ SENKIN..!" Ja juuri kun Usopp oli kohottamassa nyrkkiään tuota hovimestaria päin, joku tarttui häntä tiukasti olkapäästä. Usopp pysähtyi siinä samassa ja kääntyi nähdäkseen tutun punahiuksisen naisen, joka katsoi häntä takaisin pelottavan tyyni ilme kasvoillaan. Usopp kuitenkin laski nyrkkinsä samalla kun Felizia puhui hänelle; "Usopp.. Tiedän, että mieluusti täräyttäisit tuota rillipäätä turpaan, mutta luota minuun, tätä hän juuri tahtoo. Ja sitä paitsi.. Sinulla on tässä tilanteessa paljon enemmän hävittävää kuin voitettavaa." Ja lopuksi Felizia vielä nyökäytti lyhyesti päätänsä Kayan suuntaan, saaden Usoppin tajuamaan, mitä tämä ajoi takaa.

"Olet täysin oikeassa arvoisa Vara-Kapteeni.." Usopp totesi lyhyesti ja kääntyi vielä katsomaan Kayan hovimestaria puhuakseen tälle; "Sen vain haluan kuitenkin sanoa, että olen ylpeä siitä, että isäni on piraatti ja olen ylpeä myös siitä, että hän on merten urhea soturi! Siinä olet oikeassa, että tykkään kertoa valheita mutta minun ei tarvitse missään olosuhteissa esittää, ettenkö olisi ylpeä siitä, että suonissa virtaa merirosvon veri.. MINÄ OLEN PIRAATIN POIKA JA SELLAISENA AION MYÖS PYSYÄ!" Usopp huusi lopuksi. Silloin myös Luffy muisti samalla jotain, koska hän totesi lyhyesti; "Niin se tyyppi.. Nyt minä muistan!"

Huomattuaan, että Usopp oli rauhoittunut, Felizia nosti kätensä tämän olkapäältä ja kääntyi katsomaan muita paikalla olijoita. "Huomaan, että meitä ei täällä kaivata, joten lähdetään.." Siinä samassa Klahadore kuitenkin hymähti, saaden punapään pysähtymään. "Oliko sinulla vielä jotain?" Felizia kysyi kääntämättä päätään.

"Olen vain hieman ihmeissäni.." Klahadore totesi ja jatkoi; "Kuinka Usoppin kaltainen valepukki on saanut noin järkevän oloisen naisen liittymään mukaansa. Naisen, joka kuuleman mukaan 5 vuotta sitten ilmestyi kuin tyhjästä ja josta kukaan ei oikeastaan tiedä paljon mitään.."

"Menneisyyteni ja se kenen seurassa liikun ei kuulu tippaakan sinulle.." Felizia vastasi viileästi.

"Hmph." Hovimestari tuhahti ja nosti jälleen kerran lasejaan. "Minäpä kerron sitten lopuksi oman teoriani.. Uskon, että saavuit tänne saarelle suunnitelman kera. Olet Usoppin kanssa koko tämän ajan ideoinut, että kuinka pääsisitte Kaya-neidin lähipiiriin ja sitä kautta lopulta käsiksi hänen rahoihinsa. Uskon, että aina jos joku kysyy niin olet sepittänyt valmiiksi jonkin nyyhkytarinan siitä, kuinka olet orpo tai kuinka vanhempasi hylkäsivät si-"

"KLAHAD-!" Kaya oli huutamassa mutta juuri samalla hetkellä kuului äkillinen suhahdus ja ilman täytti kovaääninen WHAMP! Silloin kaikki näkivät kuin hidastetusti, kuinka Felizia täräytti ojennetulla nyrkillään tuota silmälasipäistä miestä täysillä naamatauluun, saaden tämän lentämään toinen poski verta vuotaen muutaman metrin ja tömähtämään selälleen maahan. Samassa myös Luffy, Zoro ja Nami huomasivat, kuinka naisen kädestä oli tullut esiin pieniä, kasvimaisia piikkejä, jotka nopeasti työntyivät takaisin tämän kehoon, jättäen tämän käden kuitenkin veren peittoon.

"Vara-Kapteeni…!" Ninjin, Piiman ja Tamanegi kuiskasivat hiljaa, Luffyn, Zoron ja Namin seuratessa tilannetta vakavina, Usoppin ja varsinkin Kayan ollessa enemmän ja vähemmän kauhistuneita.

"Anna minulle vielä yksikin syy.." Felizia sanoi ja hänen äänensä oli suorastaan myrkyllinen. "Anna minulle vielä yksikin syy niin minä lupaan.. Minä lupaan, että tapan sinut helvetin rillipää!" Punahiuksinen nainen huusi vihaisena, silmät mustien varjojen peitossa. Kesti hetken, mutta lopulta hovimestari kampesi itsensä pystyyn, oikaisten lasejaan ja pyyhkien samalla verta poskensa haavasta, mikä edelleenkin vuoti runsaasti. Hän ei tässä tilanteessa kuitenkaan ollut huomannut, kuinka Felizia oli saanut aikaan sellaisen jäljen.

"Painukaa helvettiin täältä!" Klahadore sanoi kylmästi, kunnes huusi; "TEIDÄNLAISENNE RAAKALAISET EIVÄT OLE TERVETULLEITA TÄNNE! PÄÄSTÄN TEIDÄT TÄLLÄ KERTAA VAROITUKSELLA, MUTTA EN HALUA NÄHDÄ TEITÄ TÄÄLLÄ ENÄÄ IKINÄ!"

Felizia ei sanonut mitään vaan kääntyi ympäri ja lähti juosten poispäin, kiiveten uskomattoman ketterästi kartanon aidan yli ja kadoten sen jälkeen näköpiiristä.

"Felizia-neiti…" Kaya sai sanottua mutta lysähti lopulta takaisin vuoteeseensa.

"Senkin paskiainen! Saat pyytää anteeksi Vara-Kapteenilta!" Ninjin huusi.

"Niin juuri! Idiootti hovimestari!" Piiman lisäsi.

"Tyhmä! Tyyyhmää!" Tamanegi lopetti.

"Tyyyhmää!" Luffy huusi.

"Miksi sinä huudat heidän mukanaan?" Zoro kysyi ja kopautti olkihattuista poikaa päähän.

"KAIKKI TE! NYT HELVETTIIN TÄÄLTÄ!" Klahadore huusi, saaden lopun joukkion lähtemään tiehensä, poikien ja Luffyn kuitenkin haukkuessa hovimestaria koko sen ajan.


Hieman myöhemmin Zoro, Nami, Piiman ja Ninjin istuskelivat kylän laidalla ja kävivät läpi viime hetken tapahtumia. "..Ja mikä oikein sai Felizian suuttumaan sillä tavalla?" Nami kysyi pojilta.

"Vara-Kapteeni.. No, sanotaan sen verran, että se tyhmä hovimestari sohaisi aika pahaan paikkaan mainitsemalla hänen vanhempansa.." Piiman totesi Ninjin nyökätessä mukana. Nami ei enää tämän jälkeen kysynyt asiasta enempää vaan uppoutui hetkeksi omiin ajatuksiinsa, kunnes huomasi, ettei olkihattuista poikaa näkynyt missään. "Missä Luffy muuten on?" Oranssihiuksinen nainen tiedusteli.

"Hän lähti yhdessä Usoppin kanssa etsimään Feliziaa." Zoro vastasi.

"Se onkin helpommin sanottu kuin tehty… Jos Vara-Kapteeni haluaa niin häntä ei kovin helposti tulla löytämään." Ninjin huokaisi. "Jep, varsinkin jos käyttää pirunmarja-voimiaan.." Piiman tokaisi, mutta peitti siinä samassa suunsa. "Anteeksi.. Käyttää mitä?!" Nami huudahti.

"Ei mitään! Ei yhtään mitään!" Piiman takerteli kauhistellen ja yritti vaihtaa puheenaihetta. "Hei Ninjin, tiedätkö mihin Tamanegi on taas kadonnut?!"

"En kyllä yhtään!" Ninjin sanoin hiki otsallaan. "Mutta eiköhän hän taas kohta jostain ilmaannu pitäen samalla hirveää mekkalaa..!"

"Siksikö sen punapään käsi näytti niin-" Mutta pidemmälle Zoro ei ehtinyt kysymystään esittää, kun kauempaa alkoi kuulua tutun pojan huutoa.

"AAAAAAA! Tämä on paha! Tosi paha!" Tamanegi huusi ja juoksi kohti nelikkoa. "Tuolla on mies joka.. Huh huh! Mies joka kävelee.." Lopulta silmälasipäinen poika saapui Zoron, Namin, Ninjinin ja Piimanin kohdalle, tasasi hengitystään ja sai lopulta sanottua; "Tuolla on joku outo mies, joka kävelee takaperin!"

"Valehtelija!" Piiman ja Ninjin totesivat yhdestä suusta.

"Se on totta! Katsokaa vaikka!" Tamanegi huudahti ja osoitti kylän suuntaan, jonne kaikki tämän jälkeen suuntasivat katseensa. Ja niin kuin Tamanegi oli kertonut, heitä kohti lähestyi mies, joka tosiaankin kulki kokoajan takaperin..


Näin ollaan taas päädytty viidennen luvun osalta jännittäviin tunnelmiin.. Ja selväksi on myös tullut, että Feliziaa ei kannata kyllä suututtaa..

Mutta kukakohan tuo takaperin kävelevä tyyppi on? Mitäköhän hän oikein tahtoo? Näihin kysymyksiin saatte varmasti vastausta Paholaisen Kukan seuraavassa luvussa.. Silloin myös panokset kasvavat entistä suuremmiksi!

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Ensi kertaan!

-WillofJ-