LUKU 8
Taistelun aamunkoitto
"Okei.. Eli tilanne on nyt tämä.." Usopp sanoi ja jatkoi osoittaen samalla edessään olevaa solaa. "Piraatit tulevat hyökkäämään tältä rannalta sen takia, koska tämä on ainut reitti kylään. Kaikki muu saaren ympärillä on pelkkää kalliota." Zoro ja Nami kuuntelivat tarkkaavaisesti pitkänenäistä poikaa samalla kun Luffy perinteisesti toikkaroi pitkin rantaa. Myös Felizia vaikutti poissaolevalta, koska hänestä tuntui, että jotain oli unohtunut.
"Eli tämä tarkoittaa.." Usopp jatkoi ja asteli samalla mäkeä ylös, muun joukon seuratessa tätä. "Että jos puolustamme tätä solaa hengellämme, kylä tulee olemaan turvassa!"
"Kuulostaa helpolta!" Luffy totesi.
"Se on helpommin sanottu kun tehty.." Usopp vastasi.
"Hmmm.." Felizia mietti ja tuijotti merelle päin.
"Onko sinulla jotain mielen päällä Vara-Kapteeni?" Usopp kysäisi ja katsahti punahiuksiseen naiseen päin.
"Sitä vain että.. Minusta tuntuu, että unohdamme jotain todella tärkeää.. Hetkinen! Eihän tämä ole kuitenkaan laakson ainoa sola!" Felizia vastasi ja katsoi Usoppiin, jonka ilme kirkastui siinä samassa.
"Hyvänen aika.. Totta! Kuinka saatoin unohtaa!?" Pitkänenäinen poika huudahti ja läpsäisi otsaansa. "Saaren pohjoisosassa tosiaan on samanlainen sola.. Mutta olettaisin, että hyökkäys tapahtuu kuitenkin täältä, koska hehän keskustelivat asiasta tässä samaisessa paikassa.." Usopp totesi huolestuneena.
"Eli mitä me nyt teemme?!" Luffy huudahti.
"Minä menen vahtimaan pohjoista solaa." Felizia totesi päättäväisesti, saaden muun joukon katsomaan tähän päin. Usopp meinasi heti sanoa jotain, mutta punapää keskeytti tämän ja puhui; "Jos oletuksemme onkin väärä, menetämme arvokasta aikaa siihen, että joudumme kaikki siirtymään paikasta toiseen.. Minä pystyn kyllä pidättelemään heitä sen aikaa, kunnes pääsette apuun.. Ja jos taas minä olen väärässä paikassa, teitä on jo neljä valmiina taistelemaan." Felizia lopetti ja katsahti muuhun porukkaan.
"Mutta.. Mutta.. Mitä jos Kuro ilmestyy sinne myöskin!?" Usopp vastasi hädissään ja jatkoi; "Hän varmasti kantaa sinulle kaunaa siitä hyvästä, että löit häntä! Siksi minusta olisi kuitenkin parempi, jos antaisit meidän hoitaa-"
KRASH!
Kuului kova rysähdys, kun Felizia läimäytti nyrkkinsä täysillä kallion seinään, aiheuttaen siihen laajan lohkeaman. Kaikki näkivät, kuinka naisen käden ympärille oli muodostunut paksu, köynnöksien ja kasvien muodostama kerros, joka seuraavassa hetkessä muotoutui takaisin punahiuksisen naisen vihreäkuviolliseen käteen.
"VAU! TEE TUO UUDES-!" Luffy huusi tähdet silmissään, mutta Nami kalautti häntä siinä samassa päähän. "Nyt ei ole tuon aika!" Oranssihiuksinen nainen huusi vihaisesti ja katsoi punahiuksiseen naiseen päin, joka sillä hetkellä nosti katseensa Usoppin suuntaan. Pitkänenäisen pojan jalat vapisivat hieman, kun Felizia puhui tälle viileällä äänellä.
"Luuletko sinä, että olen nämä kuluneet 5 vuotta käyttänyt elämästäni siihen, jotta tosipaikan tullen luikkisin häntä koipien välissä karkuun." Felizia aloitti ja otti muutaman askeleen Usoppia kohti, jatkaen samalla; "Olen koko tämän ajan valmistautunut siihen, että voisin lopulta lähteä toteuttamaan unelmaa, jonka edesmennyt perheeni minulle jätti.. Tämä on nyt se hetki, joka tulee näyttämään, olenko todella valmis siihen!" Punapää huudahti ja Usopp tunsi, kuinka tämän sinisten silmien katse suorastaan porautui hänen sieluun.
"Siksi kysyn sinulta.." Punapää lisäsi ja asetti kätensä Usoppin olalle, jolloin pitkänenäinen poika vapisten huomasi, kuinka hänen ystävänsä käteen alkoi muodostua piikkejä samalla kun tämä vielä jatkoi loppuun; "Haluatko sinä olla se, joka todellakin aikoo estää minua..?"
Usopp tunsi, kuinka kaikkien paikalla olijoiden katseet kääntyivät häneen päin. Zoro ja Nami seurasivat tilannetta hiljaa ja keskittyneesti, kun taas olkihattuinen poika oli toipunut Namin iskusta ja tuijotti Feliziaa jälleen tähdet silmissään. Hikikarpalot alkoivat muodostua pitkänenäisen pojan otsalle samalla, kun tämä tuijotti edessään seisovaa pisamakasvoista naista. Lopulta Usopp vastasi tälle hermostuneesti; "Minä.. Olen vain huolissani.. Joskus unohdan, että vaarojen kohtaaminen ei ole sinulle mikään vieras asia.. Anteeksi.."
"Eipä mitään.. Ja ymmärrän kyllä." Felizia vastasi lyhyesti ja hymyili vienosti, nostaen samalla jälleen normaaliksi muuttuneen kätensä pois Usoppin olalta. Usopp hengähti helpottuneena ja käänsi sen jälkeen katseensa Luffyn, Zoron ja Namin suuntaan.
"Eli ensimmäiseksi.. Missä te kolme olette vuorostaan hyviä?"
"Varastamisessa!" Nami sanoi.
"Venymisessä!" Luffy vastasi tuikkivan katseensa lomasta.
"Leikkaamisessa!" Zoro totesi lyhyesti.
"Ja minä taas piiloudun, jolloin-" Usopp aloitti.
"SINÄ TAISTELET MYÖSKIN!" Muu nelikko huudahti vihaisena, Felizian vielä kalauttaessa pitkänenäistä poikaa päähän.
Tällä välin Klahadore tai oikeammin Kuro oli saapunut takaisin Kaya-neidin kartanolle ja keskusteli kyseisen päivän tapahtumista Merryn kanssa. Pässisarvinen hovimestari oli juuri kertonut Kurolle, mitä kartanon pihalla oli aikaisemmin tapahtunut.
"En voi uskoa, että kaikki tuo siis tapahtui sillä välin, kun olin itse poissa.. Se poika on kyllä todellinen ongelmatapaus!" Kuro totesi ja höllensi hieman kravattiaan.
"Sanokaapa muuta!" Merry naurahti ja jatkoi; "Ja poika kehtasi vielä väittää, että olisitte muka merirosvo.. Eihän se ole edes mikään hyvä vale!"
"Niinpä.. Vain todellinen idiootti uskoisi kaiken, mitä se nulikka sanoo.." Kuro vastasi katsellen ulos ikkunasta ja julmasti virnistäen nosti jälleen lasejaan takaisin kasvoilleen. Samassa mies huomasi viereisellä pöydällä neliskanttisen paketin ja otti sen käteensä. "Hmm? Mikäs tämä on?" Kuro kysyi Merryltä.
"Ai se!" Pässisarvinen mies hymähti ja jatkoi; "Nuori neiti kertoi, että huomenna tulee täyteen tasan kolme vuotta siitä, kun saavuitte tähän kartanoon. Se on hänen lahjansa teille, vuosipäivän kunniaksi!"
"Vai että vuosipäivän.." Kuro mutisi nostaen lasejaan ja avasi paketin, joka sisälsi uudet silmälasit. Merry hymyili iloisena ja pyyhki kostuneita silmiään nenäliinaan samalla jatkaen; "Nuori neiti on huomannut, että nykyiset lasinne tapaavat liukua pois kasvoiltanne, joten hän varta vasten järjesti teille nuo lasit erikoistilauksena. Hän on niin huomaavainen.." Merry lopetti ja niistää töräytti liinaansa.
"Heh heh heh.." Kuro naurahti ja tämän kasvoille nousi taas se sama julma hymy. Silmälasipäinen hovimestari nosti katsettaan ja tiiraili ulkona möllöttävää kuunsirppiä. "Vai kutsuu hän sitä vuosipäiväksi.. Niinpä.. Huomenna on kyllä todella erityinen päivä.." Samassa Merry katsoi tuota pitkänhuiskeaa miestä kummissaan, kun tämä jatkoi; "Tämän iltainen kuu, se on sirpin muotoinen.. Tämmöisinä iltoina jokainen solu sisälläni kiehuu jännityksestä.." Tämän sanottuaan Kuro tiputti Kayan antaman lahjan lattialle ja heti perään iski raidallisen kenkänsä täysillä paketin päälle, saaden sen sisällön räsähtämään kymmeniin pieniin osiin.
Merry kauhistui edessään olevaa näkyä ja katsoi suu auki, kuinka Klahadore vielä lopuksi painoi jalallaan nyt entistä lahjaansa vielä pahempaan kuntoon. "Klahadore!" Pässisarvinen mies sai lopulta äänensä takaisin ja jatkoi; "Miksi te oikein rikoitte nuoren neidin lahjan!? Hän näki niin paljon vaivaa sen eteen!"
"Minä pyydän häneltä omat lahjani.." Kuro hymähti ivallisesti ja kääntyi hitaasti ympäri. Silmälasipäinen hovimestari hymyili julmasti, suoni otsalla pullistellen ja puhui enemmänkin itselleen; "Mutta se ei tule olemaan tuollainen pieni ja mitätön lahja.. Ei.. Minä haluan.. Kaiken tässä talossa..!"
Merry tuijotti tuota edessään seisovaa miestä kauhuissaan ja yritti sanoa jotain, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kuro nosti lasejaan taas kohdalleen ja sanoi hiljaa; "Ei ole enää mitään syytä jatkaa tätä roolia, koska muutaman tunnin perästä koko tämä kylä on merirosvojen valloittama!" Siinä samassa Kuro vetäisi esiin erikoisen käsineen, jonka jokaisessa viidessä sormessa välkähti katanamainen terä. "Kolme vuotta on ihan liian pitkä aika.." Silmälasipäinen piraatti totesi lopuksi ja juuri kun Merry oli pelon kyyneleet silmissään huutamassa varoitusta Kayalle, ilmaa halkoi terien sivallus, jonka jälkeen tuo pässisarvinen mies rojahti polvilleen ja veri rinnasta tursoten kaatui kartanon lattialle..
Samaan aikaan saaren reunalla kelluskeli laiva, jonka mastossa liehui musta merirosvolippu, jossa oli tunnuksena virnistävä kissan pää. Laivassa kävi pienimuotoinen kuhina kun samalla yksi miehistön jäsenistä koputti laivan kannella sijaitsevan hytin ovea.
"Kapteeni Jango!" Mies huhuili ja jatkoi koputtamista. "Alkaa olla jo aamu.. On aika herätä kapteeni!" Siinä samassa hytin ovi avautui ja mies teki tilaa tutulle, lierihattuiselle ja sydänaurinkolasit omaavalle hypnotisoijalle, joka oli laittanut pikkutakkinsa sijaan päällensä pitkän ja koristellun kapteenin takin. Jango asteli tuttuun tapaansa takaperin samalla, kun muutama miehistön jäsen toivotti tälle hyvää huomenta. Jango pysähtyi siinä samassa ja totesi ärtyneenä; "Idiootit! Nyt ei ole vielä aamu, joten älkää toivottako "Hyvää huomenta!" Ettekö näe, että kuu on yhä taivaalla, joten on vielä keskiyö!" Miehet pahoittelivat sanojaan samalla, kun Jango jatkoi erikoista kävelyään, kunnes lopetti jälleen ja puhui edessään olevalle joukkiolle.
"Miehet.. Huomenia!" Jango aloitti, saaden miehet hätkähtämään hämmästyksestä, mutta he toipuivat kuitenkin siinä samassa, kun hypnotisoija otti asentonsa ja huusi kovaan ääneen; "MUSTAN KISSAN PIRAATIT.. LIIKKEELLE!" Vastaukseksi kuin yhdestä suusta kuului kovaäänistä huutoa ja miekkojen kalinaa, samalla kun laiva nytkähti liikkeelle ja alkoi lipua kohti saarelle vievää solaa.
Tällä välin Usopp oli Luffyn, Zoron ja Namin avustuksella levittänyt suuren määrän öljyä solaan, mitä he olivat jääneet vartioimaan. Felizia oli sillä välin itse lähtenyt pohjoisessa sijaitsevaan solaan, varmistaakseen, että toinenkin mahdollinen sisäänkäynti saarelle olisi pois laskuista.
"Kiitos paljon avusta!" Usopp totesi ylpeänä ja katseli heidän työnsä tulosta. "Nyt niillä paskiaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä tätä solaa ylös!"
"Olkaa kuitenkin varovaisia, ettette itse liukastu ja tipahda alas tai muuten olette kusessa!" Nami totesi.
"Älkää huolehtiko!" Usopp julisti päättäväisesti ja jatkoi; "Tämä suunnitelma toimii! Olen varma siitä!"
"Silti.. Otamme ison riskin, jos tämä ei olekaan oikea paikka.." Zoro totesi. Siinä samassa aurinko alkoi tulemaan esiin horisontin takaa ja loi samalla ensimmäisiä säteitään taivaanrantaan.
"Aurinko alkaa nousemaan.. Piraatit tulevat kyllä.." Usopp totesi, mutta ei kuitenkaan pystynyt peittämään huolta äänessään.
Juuri samalla hetkellä suuri merirosvolaiva, jonka keulaa koristi musta kissa, karahti saaren rannalle. Laivasta kuului hirvittävää mekkalaa, kun Mustan Kissan Piraatit mylvivät ja huusivat innoissaan. Etunenässä Jango nosti miehistön mielialaa ja huusi kovaan ääneen; "Muistakaa, meidän tehtävämme on tuhota saaren kylä!" Samassa yksi piraateista keskeytti nopeasti; "Anteeksi kapteeni, mutta entäs nuo kaksi venettä?" Jango käänsi katseensa rannan suuntaan, missä kaksi pientä venettä tosiaan kellui hiljalleen ja nämä veneet olivat juuri ne samat, joilla Luffy, Zoro ja Nami olivat saapuneet saarelle. Jango tuhahti ja vastasi; "Antaa olla, ei niissä mitään arvokasta ole kuitenkaan.. Eli missäs minä olin.. Ai niin! MIEHET! Nyt.. MENOKSI!"
"RUUOOOAAHH!" Kului miehistön vastaus, jonka jälkeen Mustan Kissan Piraatit alkoivat hyppiä alas laivasta ja valmistautuivat pian ryntäämään kohti saarelle vievää solaa. Samaisella hetkellä mäen päällä olevasta metsästä astui esiin punahiuksinen nainen, jonka hiuksissa oleva sininen orkidea lepatti hieman tuulen mukana, kun tämä rystysiään naksutellen alkoi kävellä kohti mäen alapuolella olevaa piraattijoukkoa.
"Tästä se lähtee.. Äiti.. Isä.. Antakaa minulle voimaa.." Felizia ajatteli mielessään, samalla kun tämän käsistä alkoi kasvaa esiin teräväreunaisia, lehtimäisiä heittotähtiä..
"Aamu on jo pitkällä… Missä he oikein ovat..?" Usopp mietti ääneen ja tiiraili horisonttiin, mikä kuitenkin oli yhtä hiljainen kuin aiemminki.
"Olisivatkohan he nukkuneet pommiin?" Zoro kysyi.
"Hei kaverit… En tiedä, kuulenko omiani, mutta ihan kuin pohjoisesta päin kuuluisi melua..?" Nami kysyi ja höristi korviaan.
"Pohjoisesta.. POHJOISESTA!?" Usopp huusi kauhuissaan."
"Olen varma siitä!" Nami vastasi ja nyökäytti päätänsä.
"Älä nyt sano, että tämä oli kuitenkin väärä paikka?!" Olkihattuinen poika huusi.
"Mutta.. Minä luulin, että tämä olisi oikea paikka..!" Usopp vastasi ja pudisti päätänsä.
"Nyt ei ole aikaa tähän! Meidän täytyy lähteä auttamaan Feliziaa!" Zoro huusi.
"Niin juuri! Missä päin se pohjoinen sola oikein on!? Meillä on kiire!" Luffy tokaisi ja katsoi pitkänenäistä poikaa.
"Suunnistatte tuonne päin, niin matkaan menee vain kolme minuuttia!" Usopp vastasi ja osoitti metsän reunaa. "Maisema on periaatteessa ihan samanlainen kuin tässäkin solassa, joten perille on helppo löytää!"
"Sehän on se paikka minne jätimme veneemme! Minun aarteeni ovat vaarassa!" Nami tajusi siinä samassa.
"Minä en tarvitse kuin 20 sekuntia!" Luffy huusi ja säntäsi pää kolmantena jalkana Usoppin osoittamaan suuntaan, pitkänenäisen pojan manatessa ja lähtiessä tämän jäljessä. Myös Zoro alkoi tehdä lähtöä, kunnes tämä kuuli selkänsä takaa Namin huudon. Miekkamies kääntyi ympäri ja huomasi, kuinka oranssihiuksinen nainen oli astunut liian lähelle öljyistä rinnettä ja meinasi nyt livetä alaspäin.
"Nami! Mitä sinä oikein teet!?" Zoro huusi.
"Auta! Minä lipeän!" Nami vastasi ja ojensi kätensä, saaden otteen miekkamiehen paidasta, jonka seurauksena myös Zoro astui öljylammikkoon ja alkoi liusua alaspäin.
"AAAAH! Päästä irti idiootti!" Zoro huusi vihaisena.
"Hups.. Anteeksi!" Nami vastasi mutta tajusi samalla päässeensä itse enemmän pystyyn, joten varas käytti tilaisuuden hyödykseen ja astui Zoron selän päälle ja hyppäsi sitä kautta kuivalle maalle. Tämän seurauksena miekkamies kuitenkin valui karjuen solan pohjalle, oranssihiuksisen naisen katsoessa tämän perään hikipisara ohimollaan.
"Olen pahoillani mutta aarteeni on vaarassa!" Nami totesi mutta lisäsi lopuksi; "Löydät kuitenkin keinon päästä ylös!" Tämän sanottuaan oranssihiuksinen kääntyi ympäri ja lähti kipittämään kohti toista solaa.
"NAMI! MINÄ TAPAN SINUT!" Vihreähiuksinen mies huusi raivoissaan, kun tämä jäi lojumaan öljyisenä väärän solan pohjalle.
Kun Usopp, Luffy ja Nami kukin tahoillaan juoksivat kohti pohjoista solaa, Mustan Kissan Piraatit alkoivat samaan aikaan saavuttaa samaisen solan yläosaa.
"Hahahahahah! Älkää jättäkö ketään henkiin!" Miehet huusivat mutta juuri sillä hetkellä heistä etummaisiin iskeytyi jotakin terävää, mikä sai heidät parkaisemaan tuskasta ja paiskautumaan maahan. Koko joukkio pysähtyi siinä samassa, jolloin yksi heistä huusi; "Kapteeni! Tuolla on joku.. Solan yläpuolella!" Silloin myös Jango kohotti katseensa ja huomasi, kuinka mäen päällä todellakin seisoi punahiuksinen nainen, jonka tuimat, pisamaiset kasvot tuijottivat heitä värähtämättä ja jonka käsistä työntyi esiin erikokoisia köynnöksiä ja lehtiä.
"Kuka helvetti sinä olet..?!" Jango huudahti ihmeissään.
"Nimeni on yhdenteke-" Felizia aloitti, mutta silloin punapään takaa kuului tuttu ääni, joka rehvakkaan oloisesti täytti koko solan; "HÄNEN NIMENSÄ ON FELIZIA JA JOS HALUATTE PITÄÄ HENKENNE, SUOSITTELEN, ETTÄ ETTE ÄRSYTÄ HÄNTÄ YHTÄÄN ENEMPÄÄ!" Tämä sai kaikki paikallaolijat tuijottamaan vuoron perään niin punahiuksista naista kuin äänen lähdettä, joka paljastui Usoppiksi.
"Felizia..?" Yksi merirosvo sanoi. "Pitäisikö sen sanoa jotain..?" Toinen ihmetteli, mutta silloin ilmoille kajahti vuorostaan Felizian vihainen ääni, joka sai kaikki paikallaolijat Usoppia myöten hätkähtämään; "USOPP! MITÄ HELVETTIÄ!? EI TAISTELUUN LIITYTÄ SITEN, ETTÄ OLEMASSAOLOSTAAN ILMOITETAAN KURKKU SUORANA!" Tämän jälkeen punapää kääntyi yllättäen ympäri ja asteli Usoppin eteen, kalauttaen pitkänenäistä poikaa päähän ja saaden tämän mäjähtämään rinteeseen. "IDIOOTTI!" kuului vielä lopuksi pisamakasvoisen naisen suusta.
"Mitä täällä oikein tapahtuu..?" Mustan Kissan Piraatit ihmettelivät hiljaa yhteen ääneen samalla, kun he todistivat edessään tapahtuvaa välikohtausta.
Tällä välin Luffy oli päätynyt takaisin kylään ja ihmetteli nyt silmät selällään, miksi näin oli, vaikka hän luuli juosseensa pohjoiseen kun taas tahollaan Zoro yritti kaikin voimin kivuta öljyistä rinnettä ylös, siinä kuitenkaan onnistumatta..
Näin taistelun ensihetket ovat lähteneet käyntiin.. Tosin mikään ei näytä sujuvan ihan mutkattomasti, joten jännitystä piisaa!
Ensi luvussa rakas punapäämme pääseekin sitten jo vähän vauhtiin, joten teillä on jälleen jotain mitä odottaa ;).
Kiitoksia tässä kohtaa myös jälleen kaikille, jotka ovat mahdollisesti tarinasta nauttineet! Tätä on ollut ilo kirjoittaa!
Jatketaan luvussa 9!
-WillofJ-