LUKU 22
Merirosvolaivaston amiraali Don Krieg
"Senkin helvetin äijänryönä. Minä olen tämän paikan apulaiskeittiömestari. Mitä oikein tarkoitit sillä, että minua ei muka tarvita täällä?!" Sanji tiukkasi Zeffiltä.
"Sinä aiheutat vieraille liian paljon ongelmia ja sen lisäksi jos he sattuvat olemaan naisia, kuolaat heidän peräänsä kuin pahainen rakki." Zeff sanoi ja jatkoi; "Sen lisäksi et osaa kokata edes yhtä siedettävää ateriaa. Olet hyödytön pikkupoika, joka vain jarruttaa ravintolani toimintaa." Kun Sanji ei sanonut mitään, Zeff lisäsi lopuksi; "Ja kuten myös tiedät, kukaan muistakaan kokeista ei halua sinua tänne. Joten lähdit sitten merirosvoksi tai mitä ikinä päätätkään tehdä, ainakin painuisit helvettiin ravintolastani!"
Samassa kuului hirveä mäjähdys ja kaikki kääntyivät katsomaan huomatakseen, kuinka Felizia oli iskenyt kätensä pöytään. Punahiuksinen nainen tuijotti ravintolan omistajaa raivoissaan ja huusi; "KUINKA HELVETISSÄ USKALLAT PUHUA OMALLE TYÖNTEKIJÄLLESI TUOLLA LAILLA!? KUNNOLLISEN POMON PITÄISI OSATA KESKUSTELLA ASIOISTA, EIKÄ HAUKKUA TOVEREITAAN PATALUHAKSI!"
"Hmph. Tämä asia ei koske sinua millään lailla plikka. Eivätkö vanhempasi opettaneet sinua olla sekaantumatta asioihin, jotka eivät sinulle kuulu?!" Zeff tuhahti ja katsoi tiukasti Felizian suuntaan. Silloin varsinkin Usopp kääntyi kauhuissaan katsomaan tuota pisamakasvoista naista, jonka kasvot olivat sillä hetkellä mustien varjojen peitossa. Pitkänenäinen poika tiesi heti, että nyt oltiin vaarallisilla vesillä, joten tämä alkoi viittilöidä äänettömästi Zoron suuntaan, joka tajusi toverinsa vihjeen.
"Mitä.. Sinä.. Sanoit..?" Felizia sanoi hitaasti ja jokainen tavu naisen äänessä suorastaan hohkasi kylmyyttä sekä vihaa. Sillä hetkellä jopa Nami perääntyi tuolinsa kanssa hieman kauemmaksi. Baratien johtaja katsoi tuota punahiuksista naista ja sanoi sitten; "Että eivätkö vanhempasi opettaneet sinua olemaan sekaantumatta muiden asioihin?"
"SAATANAN ÄIJÄNKÄPPÄNÄ!" Felizia karjaisi ja samalla kun nainen syöksähti raivoissaan kohti Baratien johtajaa, tämän käsistä purskahti esiin terävät kasvimaiset piikit. Juuri kun Felizia oli kohottamassa nyrkkinsä iskuvalmiuteen, Zoro kietoi kätensä toverinsa hartioiden ympärille ja nappasi tämän tiukkaan otteeseen. Punahiuksinen nainen huusi ja potki ilmaa ja yritti riuhtoa itseään vapaaksi.
"FELIZIA! RAUHOITU! TUO EI HYÖDYTÄ MITÄÄN!" Zoro karjui ja piti naisesta kiinni voimiensa takaa.
"PÄÄSTÄ IRTI! MINÄ TAPAN TUON PASKAKASAN! HÄN EI TIEDÄ MISTÄÄN MITÄÄN!" Felizia ärjyi ja huitoi piikikkäitä käsiään Zeffin suuntaan.
"Olisipa hauska nähdä sinun yrittävän." Zeff naurahti, mutta katsoi silti samaan aikaan hieman ihmeissään naisen piikikkäitä käsiä.
"KYLLÄ SINÄ KOHTA NÄETKIN!" Felizia ärjyi, mutta juuri silloin Sanji astui yllättäen eteenpäin ja nappasi pääkokkia paidan kauluksesta, huutaen tälle; "SINÄ VOIT SANOA MINULLE IHAN MITÄ HALUAT SENKIN SAASTAINEN ÄIJÄNRYÖNÄ! On kuitenkin kaksi asiaa, mitä en voi sietää! Se jos joku loukkaa kokkauksiani tai jos kauniin naisen mieli pahoitetaan! PYYDÄ ANTEEKSI FELIZIA-NEIDILTÄ HETI PAIKALLA!" Silloin Zoro samalla hetkellä tunsi, kuinka punahiuksinen nainen rauhoittui yllättäen eikä pyristellyt enää niin kovasti vastaan.
"KUINKA USKALLAT TARTTUA PÄÄKOKKIA KAULUKSESTA!" Zeff karjaisi ja nappasi Sanjia tämän kädestä, viskaten pojan ympäri ja täräyttäen tämän täysiä päin sitä pöytää, jonka ääressä Olkihatut istuivat. Seurue oli saanut napattua annoksensa turvaan ja nyt nämä katsoivat, kun Sanji vihaisesti mutisten nousi pöydän jäänteiden seasta ylös. Zeff vain vilkaisi lyhyesti sekä Sanjia että Feliziaa, tuhahti lyhyesti ja alkoi astelemaan poispäin puujalka kalahdellen.
"SINÄ VOIT SANOA MITÄ VAIN JA YRITTÄÄ AJAA MINUT ULOS TÄÄLTÄ VAIKKA KUINKA MONTA KERTAA! MINÄ AION SILTI JATKAA KOKKINA TÄÄLLÄ! AINAKIN SIIHEN ASTI, KUNNES KUOLLA KUPSAHDAT SAMPERIN ÄIJÄNRYÖNÄ!" Sanji karjaisi vielä lopuksi.
"Minä en kuole vaan elän vielä seuraavat sata vuotta." Zeff tokaisi ja katosi asiakkaiden sekaan.
"Hahaa! Kuulitko! Hän antoi sinulle luvan lähteä! Nyt me voimme sitten olla piraat-" Luffy aloitti hymyillen kun tämä asteli Sanjin viereen.
"ÄLÄ LUULEKKAAN!" Sanji ärjäisi keskeyttäen pojan lauseen.
"Voinko jo päästää sinut irti..?" Zoro kysyi hikipisara ohimollaan ja vilkaisi punahiuksista naista, jota piti edelleen otteessaan.
"Joo.." Felizia sanoi hiljaa, jolloin Zoro irrotti otteensa tästä hieman ihmeissään. Tämän jälkeen pisamakasvoinen nainen asteli vaivaantuneesti mustapukuisen kokin luo ja sanoi tälle; "Kiitos.. Ja anteeksi, että uhkasin tappaa pomosi.. En vain kestänyt enää-" Sanji kuitenkin keskeytti naisen lauseen ja sanoi; "Teidän ei tarvitse missään nimessä pyytää anteeksi tai kertoa sen enempää Felizia-neiti! Sallikaa minun päinvastoin korvata tämä välikohtaus! Jos odotatte hetken, tuon teille ja ihastuttavalle ystävällenne parasta, mitä tässä vaatimattomassa ravintolassa vain on tarjolla."
"Ei sinun tarvitse.." Felizia totesi samalla, kun naisen posket hieman punehtuivat.
"Minä vaadin! Se on vähintä, mitä voin tehdä hyväksenne." Sanji totesi ykskantaan ja alkoi tämän jälkeen asettelemaan Olkihattuja varten uutta pöytää, ennen kuin siirtyi hyräillen ja leveästi hymyillen keittiön suuntaan.
"Ihme tyyppi.." Usopp sanoi hikipisara ohimollaan.
"Mokoma Pervo-Kokki.." Zoro tuhahti.
"Mitä se pervo oikein meinaa?" Luffy kysyi ihmeissään, jolloin miekkamies kopautti tätä päähän.
"Nauttikaa Felizia-neiti. Olen valmistanut nämä omin käsin." Sanji sanoi palattuaan hetken päästä takaisin. Mies ojensi samalla vihreäkätisen naisen eteen herkullisen näköisen annoksen, mikä sisälsi mehevän näköisen pihvin sekä tuoreita vihanneksia ja paistettuja perunoita. Lisäksi Sanji asetti Felizian eteen vielä kulhollisen hedelmäsalaattia sekä appelsiinimehua. Punahiuksinen nainen ei voinut muuta kuin katsoa silmät pyöreinä tuota ihanalta tuoksuvaa annostaan. Sanji hymyili leveästi naisen ilmeelle ja siirtyi tämän jälkeen Namin luokse, kaataen tälle lasillisen Grand Marnieta sekä asettaen navigaattorin eteen lisäksi hedelmäsekoituksen.
"Voi kiitos todella paljon! Olette niin mukava!" Nami sanoi hymyillen ja alkoi nauttia jälkiruuastaan.
"Ei tuo ole yhtään mitään.." Sanji sanoi kumartaen ja vilkaisi sen jälkeen jälleen Felizian suuntaan, joka yhä vain tuijotti annostaan.
"Felizia-neiti? Eikö ruoka ole mieleenne?" Sanji kysyi nopeasti.
"En minä sitä.. Tämä on vain niin.. En ole ikuisuuksiin edes haistanut mitään näin hyvää.. Mutta en minä mitenkään voi ottaa vastaan-" Felizia aloitti.
"Höpsistä! Se on anteeksipyyntöni aikaisemmasta ja myös samalla kiitokseni siitä, että sanoitte äijänryönälle muutaman painavan sanan. Voin kuitenkin kertoa, että ette todellakaan ole ensimmäinen, joka uhkaa tappaa hänet." Sanji totesi.
"Nooo.. Jos olet nyt aivan varma.." Felizia vastasi ja leikkasi sitten itselleen palan lihaa ja asetti mukaan kasviksia sekä perunoita, napaten ne sitten suuhunsa. Ei kestänyt montaakaan sekunttia, kun naisen kasvoille levisi tajuttoman leveä hymy. Felizia nousi siinä samassa ylös ja katsoi silmät kyynelissä Sanjin suuntaan.
"Felizia-neiti..?" Sanji ihmetteli.
"En.. En.. En ole vuosiin syönyt.. MITÄÄN NÄIN HYVÄÄ!" Felizia huusi itkunsekaisesti ja jatkoi; "Tämä on jotain aivan uskomatonta! Jos ruuasta saisi orgasmin, olisin tullut jo monta kertaa!" Tämä kommentti sai Zoron pärskäyttämään teensä ulos.
"Kiitoskiitoskiitoskiitos!" Felizia pulputti ja halasi mustapukuista kokkia, ennen kuin istahti takaisin ja alkoi mutustaa annostaan entistä suuremmalla innolla, päästäen joka suupalalla pitkän mmmmm-äännähdyksen.
"Ei..pä.. Mi..tään.." Sanji mokelsi sydämet silmissään.
"HEI! ENTÄS ME!? Tämä on sukupuolisyrjintää! Minä haastan sinut oikeuteen senkin pervo-hullu kokki!" Usopp huusi ja takoi pöytää saadakseen Sanjin huomion.
"Mitä sinä oikein selität? Minähän annoin sinulle jo teetä! Voisit siitäkin edes sanoa kiitoksen senkin tampio!" Sanji sanoi tuimasti.
"Mitä sinä sanoit!" Usopp murahti ja nousi ylös, jatkaen samalla; "Haluatko aloittaa jotain?! Niinkö ajattelit?! Haluatko tapella?! Tiedoksi vain, että en tule päästämään sinua helpolla! Hoitele hänet Zoro!" Pitkänenäinen poika päätti ja viittoi miekkamiehen suuntaan.
"Hoitele hänet itse.." Zoro tokaisi hikipisara ohimollaan ja hörppäsi teensä loppuun.
"MMMMMM! Herkullista!" Nami ja Felizia sanoivat tahoillaan yhteen ääneen, välittämättä yhtään siitä, mitä heidän ympärillä tapahtui. Tällöin Luffy yritti salaa kähveltää punapään annoksesta pienen maistiaisen, saaden tältä kuitenkin vain jämerän läpsäytyksen kämmenselkäänsä.
"Sitä paitsi, sinä et ole edes siivonnut pois lautasiani!" Usopp sanoi ja jatkoi vääntämistä Sanjin kanssa.
"Mutta sinullahan on vielä sieniä syömättä! Lautanen tyhjäksi!" Sanji komensi vilkaistuaan pitkänenäisen pojan lautasta.
"Minä jätin ne tarkoituksella, koska vihaan sieniä. Sain myrkytyksen, kun söin yhden nuorempana." Usopp ärähti.
"Sekin.. *Mums* Oli vain.. *Mums* koska väitit muka olevasi.. *Mums* immuuni myrkyille.." Felizia sai sanottua syömisensä lomasta, jolloin Usopp vilkaisi tätä ja hyssytti.
"Noniin! Eli nuoruuden typeriä päähänpistoja! Nämä eivät edes ole myrkyllisiä, joten syö ne pitkänenä!" Sanji murahti.
"Voi pyydän! Älkää nyt meidän takiamme tapelko!" Nami huudahti yhtäkkiä viaton ilme kasvoillaan, osoittaen silloin myös punahiuksisen toverinsa suuntaan, joka katsoi kysyvästi tähän päin mussuttaessaan samalla hedelmäsalaattia.
"Voi anteeksi arvon neidit!" Sanji sanoi hymyillen.
"KUKA HELVETTI TEIDÄN TAKIANNE MUKA TAPPELISI?!" Usopp huusi hampaat koomisen terävinä.
"Mitä?" Felizia kysyi ihmeissään, posket täynnä hedelmäsalaattia.
"Muuten.. Herra Kokki.." Nami hyppäsi väliin ja kaappasi Sanjin kasvot käsiensä väliin.
"Ni-Niin..?" Sanji kysyi.
"Ruoka on pikkuisen liian kallista minun makuuni.. Kun kerran annoitte talon tarjota ystävälleni Felizialle.. Olisiko mitenkään mahdollista, että minäkin saisin vähän...Alennusta..?" Nami sanoi viettelevällä äänellä.
"Totta kai! Talo tarjoaa ilman muuta teillekin!" Sanji tokaisi siltä seisomalta.
"Voi kiitos! Olette niin ihana!" Nami huudahti ja halasi Sanjia, saaden kokin vain hymähtämään jotain epäselvää. Melkein heti perään savuketta poltteleva kokki kuitenkin vilkaisi Usoppia ja tokaisi; "Sinä kyllä ainakin maksat!"
"ETTÄ MITÄ?!" Usopp huusi samalla, kun Sanji lähti astelemaan hyräillen poispäin, puhallellen samalla sydämenmuotoisia savuhahtuvia suustaan.
"Sinä olet kyllä aikamoinen noita.." Zoro totesi ja katsoi Namia hikikarpalo otsallaan.
"Heh heh.. Ei ole minun syytäni, että miehet ovat noin helppoja tapauksia." Nami tirskui ja otti vielä kulauksen juomastaan.
"Noinko sinä puhut meidän tulevasta kokista?" Felizia tokaisi ja kulautti lopun appelsiinijuoman kurkustaan alas.
"Että mitä?!" Zoro, Usopp ja Nami huusivat yhteen ääneen.
"Niin. Kapteenimme päätti, että hänestä tulee meidän uusi kokkimme. Ja maistettuani hänen tekemää ruokaansa, minä en myöskään halua päästää häntä menemään.. Se oli jotain aivan.. Uskomatonta…" Pisamakasvoinen nainen sanoi samalla kun tämän kasvoille levisi unenomainen ilme.
"Jep! Hän on meidän uusi kokkimme!" Luffy huudahti virnistäen.
"HEI JUOKSUPOIKA! MITÄ HELVETTIÄ SINÄ SIELLÄ ISTUT JA HÄIRITSET ASIAKKAITA!" Kuului samassa Sanjin vihainen karjaisu, jonka lisäksi mies potkaisi jälleen olkihattuista poikaa jalalla päähän. Tämän tehtyään kokki kaappasi Luffyn kainaloonsa ja rupesi kantamaan tätä kohti keittiötä, selostaen tälle samalla seuraavan tehtävänsä.
"Mitäköhän tästäkin vielä oikein tulee..?" Nami kysyi hikipisara ohimollaan.
"En edes halua tietää.." Zoro tuhahti, hikipisaran valuessa jälleen myös tämän ohimolta.
Oli kulunut kaksi päivää siitä, kun Olkihatut olivat saapuneet Baratielle. Ravintolan arki ei ollut muuttunut kovinkaan paljon, paitsi sen osalta, että kokeilla oli kova työ valvoa, ettei Luffy joko rikkonut enempää lautasia tai syönyt asiakkaille tarkoitettuja annoksia. Myös Felizia oli pitänyt itsensä kiireisenä ja nainen piipahtikin tasaisin väliajoin ravintolassa häiritsemässä Zeffiä sen suhteen, kuinka kauan tämä pitäisi Luffya palveluksessaan.
Baratien ruokasalissa oli jälleen tuttu hälinä, jota kuitenkin rikasti se, että Felizia oli tällä kertaa yrittänyt jopa haastaa Baratien pääkokkia tappeluun, jossa voittona olisi itse Olkihattujen Kapteenin tulevaisuus. Zeff jälleen kerran ei kuitenkaan ottanut naisen uhitteluja kuuleviin korviinsa, vaan keskittyi päättäväisesti johtamaan ravintolaansa, olkoonkin että pisamakasvoinen nainen ei siitä helppoa tehnytkään.
"Aaaa.. Felizia-neiti on kyllä ihanan itsepäinen." Sanji liversi ja seurasi sydämet silmissään punahiuksisen naisen tekemisiä. Samalla hetkellä kuului kuitenkin kirkas helähdys, kun yhden asiakkaan viinilasi tipahti lattialle, jota seurasi kauhistunut huuto; "DON KRIEGIN MERIROSVOLAIVA ON TUOLLA!"
Tämä kiinnitti jokaisen paikallaolijan huomion, jolloin monet asiakkaista, jotkut kokit ja muutamat muutkin paikallaolijat syöksyivät ikkunoiden ääreen, jolloin he saattoivat nähdä, kuinka valtaisa alus lähestyi hitaasti kohti ravintolaa.
"Lippu, jossa on kallo ja jonka molemmin puolin on tiimalasit… Ei epäillystäkään.. TUO ON KRIEGIN TUNNUS! MIKSI HÄN OIKEIN ON TÄÄLLÄ?!" Yksi asiakkaista huusi.
"NÄETKÖ NYT MITÄ TEIT PATTY?! HE TODELLAKIN TULIVAT TÄNNE! AIOTKO NYT AJAA HEIDÄTKIN POIS HERRA IDIOOTTI!" Carne raivosi.
"TÄMÄ EI OLE TODELLISTA! AMIRAALI, JOKA KOMENTAA YLI 5000 PIRAATTIA.. TULEE TÄNNE KOSTAMAAN VAIN YHDEN ALAMAISEN PUOLESTA!?" Patty huusi kauhuissaan.
"NO SE ON KUULE PAREMPI USKOA! HÄNEN LAIVANSA LÄHESTYY PARASTA AIKAA!" Lisäsi yksi kokeista. Samaan aikaan myös Going Merryn kannella oli kova metakka, kun Usopp kauhuissaan yritti saada heitä lähtemään pakoon, siteissä olevien Johnnyn ja Yosakun yhtyessä pitkänenäisen pojan sanoihin. Tahollaan Nami myös katsoi kauhuissaan, kun Kriegin joukkion laiva lähestyi hitaasti kohti ravintolaa. Zoro oli kuitenkin tyynen rauhallinen ja oli ottanut yhden miekoistaan valmiusasemiin.
"Vautsi! Siinäpä on kyllä iso laiva! Olisikohan Gin tulossa jälleen syömään?" Luffy mietti ja tiiraili lähestyvää laivaa.
"Jotenkin en usko, että asia on niin.. Mutta yksi asia on kuitenkin outoa.." Sanji aloitti samalla kun hän ja tahollaan myös Zeff tuijottivat tuota valtaisaa merirosvoalusta, jonka tiikeripäisestä keulakoristeesta oli irronnut suurehko pala. Lisäksi laivan purjeet olivat täysin riekaleina, eikä kukaan voinut olla myöskään huomaamatta, että laivan rungossa oli suuria reikiä ja repeämiä puolin sekä toisin.
"Tuo laiva.. On täysin palasina..! Ja se voi tarkoittaa vain yhtä asiaa.." Sanji jatkoi hikipisara ohimollaan.
"Että tuota tuhoa ei aiheuttanut ihminen.. Vaan jonkinlainen luonnonvoima." Felizia lopetti samalla kun tämä asteli kaksikon luokse, jolloin kumpikin huomasi, kuinka naisen kasvot olivat vakavat ja tämän koko olemus vaikutti jännittyneeltä.
"Olette aina yhtä fiksu Felizia-neiti!" Sanji lirkutti mutta vakavoitui sitten itsekin ja lisäsi; "Älkää kuitenkaan olko huolissanne. En anna kenenkään satuttaa teitä."
"Osaan kyllä huolehtia-" Felizia aloitti, mutta juuri silloin ravintolan pääovet lennähtivät auki, jolloin kaikkien salissa olijoiden katseet käännähtivät tulijoiden suuntaan. Silloin he huomasivat oven suussa Ginin, joka kannatteli hartiallaan isoa ja rotevan oloista miestä, joka oli pukeutunut tiikerikuvioiseen paitaan, violetteihin housuihin sekä mustiin kenkiin ja hanskoihin. Miehen kaulan ympärillä lepäsi paksu, kullanvärinen ketju sekä tämän hartioille oli laitettu ruskea, osin valkoisella karvalla koristeltu takki. Miehellä oli lyhyet, haalean violetin väriset hiukset, jotka osittain peittyivät pään ympärillä olevan siteen alle. Kyseessä oli itse Merirosvolaivaston amiraali Don Krieg.
"Anteeksi häiriö… Mutta saisinko hieman ruokaa… Sekä vettä…? Jos rahaa haluatte, minulta sitä kyllä löytyy…" Krieg puhui rikkoen hiljaisuuden. Mies hengitti samalla raskaasti, koska näytti siltä, että jokainen hänen sanansa tuotti hirveää tuskaa.
"Mitä.. Helvettiä..? Tuo heikko, kulahtaneen näköinen tyyppikö on Krieg?" Patty totesi epäuskoisena.
"Hän näyttää siltä, että kuolisi kohta nälkään." Luffy totesi.
"Mitä ihmettä oikein on tapahtunut..?" Sanji ihmetteli kun taas Felizia ei puolestaan sanonut mitään, vaan pelkästään tuijotti tuota rotevaa miestä kulmiensa alta. Juuri silloin Kriegin keho antoi periksi ja mies rojahti voimalla ravintolan lattialle.
"DON KRIEG!" Gin huusi ja polvistui kapteeninsa viereen.
"Rukoilen teitä… Antakaa minulle edes vähän ruokaa ja vettä…" Krieg sai sanottua heikolla, vapisevalla äänellä.
"PYYDÄN! PELASTAKAA KAPTEENINI! HÄN KUOLEE MUUTOIN!" Gin huusi ja katseli anovasti eri puolille ravintolaa, saaden kuitenkin takaisin vain kylmiä katseita.
"HAHAHAHAHAHA! Täydellistä, täydellistä!" Kuului samassa Pattyn ääni. Raavas kokki naurahteli makeasti, jatkaen samalla; "Tämmöinenkö se surullisenkuuluisa merirosvo Don Krieg onkin?!"
"MEILLÄ ON RAHAA TÄLLÄ KERTAA, JOTEN SE TEKEE MEISTÄ MAKSAVIA ASIAKKAITA!" Gin ärähti, mutta tuloksetta. Patty vain naurahti uudestaan ja jatkoi jälleen; "Hei! Ottakaa Merivoimiin heti yhteyttä! Tämä on Hallitukselle täydellinen tilaisuus lyödä tuo mies rautoihin! Tämän lisäksi kukaan ei anna hänelle pienintäkään ruuan murusta!"
"Niin juuri!" Aloitti yksi paikalle jääneistä asiakkaista, joka jatkoi heti perään; "Kuka tietää, mitä hän tekee, jos hänelle vain antaa tilaisuuden päästä takaisin jaloilleen!"
"Tämä on ansaittu tuomio kaikista niistä rikoksista, mitä hän on tehnyt!" Lisäsi toinen.
"Kaiken sen jälkeen, mitä hän on tehnyt, kuolema on hänelle aivan oikea päätös!" Lopetti kolmas asiakas.
"Jos hän saa vähääkään ruokaa ja pääsee sen takia tolpilleen, on vain odotettavissa, että hän hyökkää ravintolaan heti ensimmäisen tilaisuuden tultua! Hän ei ansaitse edes pientä vesipisaraakaan!" Totesi vuorostaan yksi kokeista.
"He eivät ole kyllä väärässäkään.. Mutta silti.." Felizia mietti ja kääntyi sanoakseen jotain Sanjille, mutta huomasi silloin, että mustapukuinen kokki oli kadonnut jonnekin. Samassa punapää käänsi katseensa takaisin Kriegin suuntaan, kun tämä kohotti hieman päätään ja puhui heikolla äänellä; "En tee yhtään mitään.. Jos vain annatte minulle ruokaa.. Lupaan, että sen jälkeen poistun täältä vähin äänin.. Joten pyydän.. Auttakaa minua.." Samalla vanttera mies myös laski päätänsä anovasti kohti lattiaa.
"DON KRIEG! LOPETTAKAA!" Gin huusi kyyneleet silmissään ja jatkoi; "TEIDÄNLAISENNE MAHTAVAN MIEHEN EI PITÄISI LASKEA PÄÄTÄNSÄ! SE ON LIIAN HÄPEÄLLISTÄ..!"
Kaikesta huolimatta Krieg kuitenkin laski päänsä alas ja sanoi vielä lyhyesti; "Rukoilen teitä… Ei haittaa vaikka tarjolla olisi vaikka vain tähteitä.. Pyydän.. Antakaa mitä tahansa..! Ihan mitä tahansa..!"
"Don..." Gin sanoi hammastaan purren samalla kun muutama ravintolan asiakas katsoi tuota anelevaa miestä vakavan näköisenä. Heidän kasvoiltaan saattoi kuitenkin myös lukea pienen säälin häivähdyksen. Samalla myös Sanji asteli takaisin ruokasaliin ja mennessään Felizian ohi, nainen huomasi, että mies kantoi toisessa kädessään lautasellista höyryävää riisiä, jossa oli seassa jonkinlaisia mereneläviä sekä toisessa kädessään tällä oli pullo jonkinlaista viiniä tai muuta vastaavaa.
"Sanji..?" Felizia sanoi kysyvästi, mutta savuketta poltteleva kokki ei vastannut mitään vaan asteli kohti ovella olevaa kaksikkoa.
"Hmph! Yritätkö vain kalastella sympatiapisteitä?" Patty murahti tahollaan ja vilkuili Kriegiä.
"Patty.. POIS TIELTÄ!" Kuului samassa Sanjin huuto ja samassa tämä pyörähti ympäri ja potkaisi työkaveriaan täysillä päähän, saaden raavaan kokin mäjähtämään tajuttomana lattialle. Kaikki paikallaolijat katsoivat suut ihmetyksestä auki, kun Sanji tämän jälkeen asteli Ginin ja Kriegin eteen ja ojensi kädessään olevaa ruokalautasta sekä pulloa, sanoen samalla; "Tässä Gin. Anna tämä hänelle."
"Sanji!" Gin huudahti samalla kun Krieg sieppasi lautasen vaaleahiuksiselta kokilta ja alkoi ahmia siinä olevaa ruokaa kaksin käsin.
"KIITOS!" Krieg huudahti suu täynnä ruokaa.
"HEI SANJI! MITÄ SINÄ OIKEIN TEET?! OTA TUO RUOKA POIS TÄLLÄ SEKUNNILLA! EIKÖ SINULLA OLE MITÄÄN KÄSITYSTÄ, KUKA TUO MIES OIKEIN ON?!" Carne huusi, jolloin Sanji, Felizia sekä Luffy muiden paikallaolijoiden kanssa katsoivat tuota hätääntynyttä aurinkolasipäistä kokkia, joka jatkoi; "HÄN ON EAST BLUEN VALTIAS SEKÄ HUIJAAMISEN KUNINGAS! SE JOS KUKA ON DON KRIEG! Hänhän peräti aloitti sillä, että hän naamioitui Merivoimien sotilaaksi sen jälkeen kun pakeni vankilasta!"
Feliziaa, Luffya ja Sanjia lukuunottamatta kaikkien paikallaolijoiden ilmeet synkistyivät Carnen joka sanalla, kun tämä jatkoi; "Tämän jälkeen hän tappoi laivaa johtaneen Merivoimien Upseerin, ottaen aluksen sen jälkeen komentoonsa! Niin hänestä tuli merirosvo!" Carne piti lyhyen tauon ja jatkoi jälleen; "Siitä lähtien hän on hyökännyt satamiin, kaupunkeihin sekä muihin laivoihin ripustamalla laivaansa Merivoimien lipun… Ja kun kyse on hänen vihollisistaan, hän ripustaa esille valkoisen lipun, että saisi nämä yllätettyä..! Hän on mies, jota ei pysäytä mikään! Ja juurikin tällä tavoin hän raivasi tiensä huipulle!"
Paikalla olevat asiakkaat alkoivat olla hieman peloissaan ja osa heistä rupesi selvästi liikkumaan kohti uloskäyntejä samalla, kun Carne vielä jatkoi loppuun; "Hänen voimansa eivät myöskään ole liioiteltuja! Luuletko todella, että hän vain poistuu syötyään antamasi ruuan?! Se on täysin mahdotonta! Hänenlaisensa demonin poismeno.. OLISI VAIN HYVÄKSI TÄLLE MAAILMALLE!"
"SANJI! VARO!" Kuului samassa Felizian huuto mutta ennen kuin kukaan ennätti tehdä mitään, mustapukuinen kokki tunsi, kuinka järkälemäinen käsivarsi iskeytyi täysillä häntä päin. Gin, Felizia, Luffy sekä Sanjin työkaverit katsoivat kauhuissaan, kun vaaleahiuksinen mies lennähti kaulaansa pidellen kovalla voimalla muutaman metrin päähän ennen kuin tämä lysähti mahalleen lattialle.
"SANJI! KUINKA KÄVI?!" Felizia huudahti samalla kun tämä polvistui miehen viereen.
"Ei tässä mitään.." Sanji vastasi kaulaansa pidellen samalla kun punapää auttoi tätä hieman pystympään, ennen kuin nainen katsoi Kriegin suuntaan ja karjaisi; "SENKIN PASKIAINEN!" Sidepäinen mies ei kuitenkaan noteerannut naisen huutoa millään tavalla.
"D- DON KRIEG! TE LUPASITTE! MINÄ OHJASIN TEIDÄT TÄNNE, KOSKA TE LUPASITTE OLLA VAHINGOITTAMATTA TÄTÄ RAVINTOLAA JA SEN TYÖNTEKIJÖITÄ! SITÄ PAITSI, TUO MIES PELASTI HENKEMME!" Gin huusi kauhuissaan.
Don Krieg ei kuitenkaan ottanut myöskään toverinsa sanoja kuuleviin korviinsa, vaan tarttui Giniä tämän olkapäästä, puristaen sitä kivuliaan näköisesti. Gin huusi tuskasta samalla, kun Krieg puhui sellaiseen sävyyn, kuin tämä ei olisi tehnyt mitään väärää; "Mmm.. Tuo oli kyllä mainio ateria. Tuntuu kuin olisin jälleen oma itseni…" Samalla Krieg puristi Ginin olkapäätä entistä lujempaa, saaden kivun paistamaan miehen kasvoilta enemmän ja enemmän.
"GIN!" Luffy ja Felizia huusivat yhtä aikaa samalla kun kaikki paikalle jääneet asiakkaat lähtivät juoksemaan ulos ravintolasta pakokauhun vallassa.
"Nyt hän siis päätti lopultakin paljastaa hampaansa.." Sanji sanoi itsekseen, pienen verinoron valuessa tämän suusta.
Krieg katsoi hetken ympärilleen ja vilkuili edessään seisovia ihmisiä. Kartoitettuaan tilanteen, Krieg-Merirosvojen kapteeni irotti otteensa Ginin hartiasta ja totesi lyhyesti; "Teillä on hieno ravintola. Minä otan sen."
Ravintolalaivaan oli laskeutunut hetkellinen hiljaisuus. Kaikki loput paikallaolijat vain tuijottivat Kriegiä, joka tuijotti takaisin. Samaan aikaan loput asiakkaat juoksivat läheiseen laivaan, joka lähti viemään heitä turvaan niin nopeasti kuin mahdollista.
"TÄTÄ MINÄ JUURI TARKOITIN! TÄMÄ ON KRIEGIN TODELLINEN LUONNE JA NYT HÄN AIKOO VALLOITTAA SEURAAVAKSI LAIVAMME!" Carne huusi.
"Don Krieg.. Te lupasitte.." Gin vaikeroi ja puristi olkapäätänsä.
"GIN! OLETKO KUNNOSSA?!" Luffy huusi, saamatta kuitenkaan vastausta.
"Ai helvetti.. Mitä täällä oikein melutaan..?" Kuului samassa Pattyn murahdus, kun tämä alkoi heräillä Sanjin iskun jäljiltä. Päästyään hieman enemmän pystyyn, raavas kokki päästi samassa kauhistuneen huudon kun tämä näki, kuka hänen edessään seisoi. Krieg ei kuitenkaan noteerannut Pattya sen kummemmin, vaan tuijotti edelleen hieman kauempana seisovaa joukkiota.
"Nykyinen laivani on kelvottomassa kunnossa ja olenkin jo hieman etsinyt uutta alusta. Kunhan olen hoidellut asiani teitä koskien, te kaikki olette häipyneet täältä.." Krieg sanoi ja taputti vielä lyhyesti vatsaansa, ennen kuin jatkoi; "Tällä hetkellä nykyisellä laivallani on noin 100 miehistöni jäsentä, jotka ovat kuolemassa nälkään ja ovat muutoinkin pahasti loukkaantuneita. Joten tuokaa tarpeeksi ruokaa sekä vettä, jolla pystyn ruokkimaan kaikki mieheni." Krieg piti lyhyen tauon, lisäten sen jälkeen vielä lyhyesti; "Kuten sanoin, jotkut heistä ovat melkein nälkäkuoleman partaalla, joten hoitakaa asia nopeasti.."
"Sinä siis pyydät meitä vapaaehtoisesti ruokkimaan sata merirosvoa, jotta he voivat myöhemmin hyökätä ja varastaa laivamme?! UNOHDA KOKO JUTTU!" Carne huudahti.
"Unohtaisin koko jutun..? Näyttää siltä, että meillä on käynyt jonkinlainen väärinkäsitys. Minä en pyytänyt teitä tekemään mitään… VAAN MINÄ KÄSKEN TEITÄ. JA KUKAAN EI KYSEENALAISTA KÄSKYJÄNI!" Krieg ärähti kylmästi, saaden muutamat kokit säpsähtämään pelosta.
"Sanji.. Olen pahoillani.. Minä.. Minä en koskaan halunnut, että asiat menisivät näin…" Gin vaikeroi.
"Sanji! Senkin paskiainen! Sinun takiasi me olemme tässä sot- Hei! Minne sinä oikein luulet meneväsi?!" Patty ärähti, kun Sanji ylös päästyään kääntyi kesken tämän lauseen poispäin.
"Keittiöön.. Valmistamaan tarpeeksi ruokaa 100 ihmiselle." Sanji vastasi kiertelemättä ja sylkäisi veripisaran suustaan.
"MITÄ?!" Muut kokit huusivat.
"Sanji?!" Gin sanoi ihmeissään.
"Viisas päätös..." Krieg myhähti.
"Sanji." Luffy totesi ihmeissään.
"MITÄ VITTUA?!" Felizia ärähti epäuskoisena ja tuijotti tuota mustapukuista kokkia.
Samassa kuitenkin kaikki paikalla olevat kokit vetivät esiin pistoolit ja osoittivat Sanjia joka suunnalta, jolloin yksi kokeista sanoi; "Kuka helvetti sinä luulet olevasi Sanji? Kriegin salainen agentti tai jotain? Me emme anna sinun ottaa askeltakaan keittiön suuntaan. OLEMME SAANEET TARPEEKSEMME SINUN HULLUSTA JA VASTUUTTOMASTA KÄYTÖKSESTÄSI!"
Yllättäen Sanji ei tehnyt elettäkään hyökätäkseen vaan päinvastoin levitti kätensä ja sanoi; "Selvä. Pysäyttäkä minut jos haluatte. Antakaa mennä, ampukaa." Asetta pitävät kokit sekä tahoillaan Felizia ja Luffy katsoivat jälleen ymmällään tuota vaaleahiuksista miestä, joka jatkoi; Tiedän… Tiedän, että he eivät ole muuta kuin roskaa, jonka pelastaminen ei olisi penninkään arvoista.. Mutta minulle sillä ei ole mitään väliä. Se mitä seuraa jonkun ihmisen ruokkimisesta.. Se on vain turhaa häsläystä se." Sanji pieni tämän jälkeen lyhyen tauon, kunnes huusi; "KOKIN PITÄIS VAPAASTI RUOKKIA KAIKKI, JOTKA NÄÄNTYVÄT NÄLKÄÄN! EIKÖ SE OLE KAIKISTA IDEAALEINTA?!"
"Sanji.." Felizia kuiskasi mutta samassa Patty kalautti mustapukuista kokkia nyrkillä päähän, saaden tämän mäjähtämään lattialle. Kokit katsoivat työtoveriaan ihmeissään, samalla kun tämä seuraavaksi raijasi esille jotain raskasta, joka oli kääritty valkoiseen kankaaseen.
"PITÄKÄÄ HÄNTÄ ALOILLAAN!" Patty ärähti ja asetti kantamuksensa lattialle, osoittaen sanansa tämän jälkeen Sanjille, josta kaksi muuta kokkia pitivät nyt kiinni; "Sanji! Minä tiedän, että ruokit niitä asiakkaita, joita ajan ulos ravintolasta aika ajoin, enkä sano, että kuka niinä hetkinä oli oikeassa ja kuka väärässä… Mutta tällä kertaa kaikki tämä on sinun syytäsi! Joten älä uskallakaan tehdä enää mitään tarpeetonta! Minä suojelen tätä ravintolaa itse!" Sanji ei sanonut mitään vaan tuijotti ruskea-asuista kokkia tuiman näköisesti.
"Onneksi Don Krieg on meillä vain ainoana hoideltavana. Mitä hän muka voisi tehdä meitä kaikkia vastaan?!" Patty jatkoi samalla kun tämä poisti kangasta aikaisemmin tuomansa kantamuksen ympäriltä. Krieg vain tuijotti tuimasti, kun Patty lopulta paljasti kankaan alta raskaan, puinaisen värisen, katkaravun muotoon tehdyn tykin.
"Tämä on Baratie, ravintola joka kohtaa kaikenlaisia piraatteja päivittäin. Olemme enemmän kuin valmiita hoitamaan minkälaisen asiakkaan tahansa!" Patty huusi ja kääntyi ympäri, tähdäten samalla raskaalla katkaraputykillä Kriegiä päin.
"JOS KERRAN OLET LOPETTANUT ATERIASI, MITEN OLISI RAUTAA JÄLKIRUUAKSI!? RUOANSULATUSHÄIRIÖINEN LIHAPULLAKANUUNA!" Patty karjaisi ja ampui raskaan rautakuulan suoraan kohti Kriegiä.
"Sinä senkin.." Krieg ehti sanomaan, kun kuului hirvittävä pamaus, kuulan osuessa suoraan miehen rintakehään. Gin huusi kauhuissaan kapteeninsa nimeä, muiden paikallaolijoiden katsoessa äimistyneinä, kun Krieg-Merirosvojen kapteeni lensi yhtenä savuavana kasana ulos ravintolasta ja tömähti rusentavalla voimalla laivan terassin kaiteeseen.
"Hitto.. Tulin sitten tuhonneeksi ravintolan sisäänkäynnin.. Omistaja tulee katkaisemaan pääni tästä hyvästä.." Patty tuhahti katsellessaan tykin aiheuttamaa hävitystä.
"Eipä tuo haittaa.. Se on vain pieni ulkoinen tuho siitä, että ravintola on jälleen turvassa…" Carne totesi.
"Mitä sinä sitten oikein aijot tehdä hänen tovereilleen, jotka ovat vielä laivassa?" Sanji kysyi.
"Hmm.. Ehkäpä me valelemme sen öljyllä ja tuikkaamme tuleen..?" Patty totesi virnistäen.
"Oliko tuo muka parasta mahdollista jälkiruokaa senkin kelvoton kokinkuvatus?!" Kuului samassa kylmä ja vihan täyteinen ääni. Silloin kaikkien katseet siirtyivät takaisin ravintolan ulko-ovelle, jolloin varsinkin Patty ei voinut uskoa näkemäänsä; Krieg oli noussut ylös ja sen sijaan, että tykin ammus olisi tehnyt näkyvää vahinkoa, sen aiheuttama osuma oli vain polttanut Kriegin päällyspuseron hajalle, paljastaen näin esille jykevän, kullatun teräshaarniskan, jonka olkapäissä oli raskaat suojaimet ja jotka oli koristeltu Krieg-Merirosvojen tunnuksella.
"Tarjoilla nyt tuollaista paskaa jälkiruoaksi… Tämä on surkein ravintola, jossa olen koskaan ollut..!" Krieg sanoi kasvot synkän varjon peittämänä.
"VOU! Hänen vartalonsa on ihan täysin kultainen ja kiiltävä!" Luffy huudahti.
"Hän ei olekaan mikä tahansa merirosvo…!" Felizia lisäsi.
"Tuo paskiainen ja hänen hieno teräshaarniska…! NAPATKAA HÄNET!" Patty karjaisi, jolloin kaikki kokit nappasivat esille isot haarukat ja veitset, lähtien tämän jälkeen raivoisasti huutaen kohti Kriegiä.
"ÄRSYTTÄVIÄ KUSIAISIA!" Krieg karjaisi, vetäen tällöin molempiin käsiinsä kaksipiippuiset pistoolit, minkä lisäksi Kriegin haarniskan olkaosat avautuivat, paljastaen niiden alta kaksi muuta asetta. Tämän lisäksi vielä kaksi muutakin asetta ilmestyi esiin panssarin kyljistä. Ilman täytti aseiden laukausten sarja ja kokkien tuskallinen huuto, kun haulit lävistivät näiden kehoja joka puolelta. Ja koko tämän ajan Gin yritti kaikin voimin sulkea äänet ulkopuolelle, siinä kuitenkaan onnistumatta.
"ASEITA…?!" Luffy huusi silmät selällään.
"JOKA PUOLELTA HÄNEN KEHOAAN…?!" Sanji huudahti kauhuissaan.
"MIKÄ HÄN OIKEIN ON…?!" Felizia lisäsi loppuun.
"Te pahuksen madot luulette voivanne uhmata MINUA?! Minä olen VAHVIN!" Krieg karjaisi ja jatkoi, esitellen samalla haarniskansa eri kohtia; "Nämä teräskädet, vahvimmat kuin kenellekään muulla! Tämä teräskeho, kovempi kuin kenenkään muun!" Tämän jälkeen Krieg veti toisen hanskansa pois, paljastaen sen alta timantein varustellun käden; "Ja tämä timanttinyrkki, joka voi hajottaa mitä tahansa! KOKO KEHONI ON TARKOIN SÄÄDELTY ASE!" Krieg piti tämän jälkeen lyhyen tauon, kunnes lisäsi lopuksi; "Minä olen merirosvolaivaston amiraali, jonka komentaa 50 laivaa ja jonka alaisuudessa on 5000 miestä! Olen voittanut jokaisen taistelun, missä olen ollut! Maailmassa ei ole ketään muuta, joka ansaitsisi arvonimen "Don"! Joten.. Jos minä sanon teitä valmistamaan ruokaa miehilleni NIIN TE TUKITTE TURPANNE JA TEETTE NIIN! KUKAAN EI UHMAA DON KRIEGIÄ!"
"ÄLÄ LUULEKKAAN, ETTÄ ME ALKAISIMME POKKUROIDA-!" Felizia aloitti.
"PLIKKA! NYT HILJAA!" Kuului samassa Zeffin huuto, jolloin punapää katsoi Baratien johtajaa, joka sillä hetkellä asteli pisamakasvoisen naisen ohi ja asetti suuren säkin Kriegin eteen.
"OMISTAJA ZEFF?!" Kokit huusivat ihmeissään.
"Pahoittelen nuorison puolesta. Siinä on tarpeeksi ruokaa sadalle henkilölle, joten pidäpä kiirettä ja vie ne miehistöllesi." Zeff sanoi Kriegille, joka tuijotti tuota pitkäviiksistä miestä.
"Sanoivatko.. Sanoivatko he juuri Zeff?!" Krieg mietti.
"SIR! KUINKA TE VOITTE ANTAA HEILLE RUOAN?! MITÄ TÄMÄ OIKEIN TARKOITTAA?! HETI KUN KRIEGIN LAIVASSA OLEVAT MERIROSVOT ELPYVÄT, HE VALLOITTAVAT TÄMÄN RAVINTOLAN!" Yksi kokeista huusi.
"NIIN JUURI!" Felizia ärjäisi, jolloin kaikki paikallaolijat kääntyivät katsomaan tuota punahiuksista naista, joka jatkoi; "ETKÖ SINÄ YHTÄÄN VÄLITÄ, VAIKKA TUO PASKIAINEN ÄSKEN MELKEIN TAPPOI TOVERISI?! KUINKA SINÄ VOIT ANTAA HÄNELLE TUOLLA LAILLA PERIKSI?! JOS KUKAAN EI TEE ASIALLE MITÄÄN NIIN MINÄ KYLLÄ TEEN!" Tämän jälkeen pisamakasvoinen nainen siirsi katseensa Kriegiä kohti ja astui eteenpäin. Naisen käsistä alkoi myös samalla hetkellä versota pientä kasvustoa.
"FELIZIA!" Kuului kuitenkin samassa yllättävä huuto. Punapää vilkaisi tällöin muiden mukana Luffyn suuntaan, joka tuijotti strategistiaan todella vakavan näköisenä. Vaikka olkihattuinen poika ei sanonut enempää, Felizia jotenkin tiesi jo tämän ilmeestä, että hänen täytyisi pitää itsensä aisoissa.
"Hetkinen..! Tuokin nimi kuulostaa tutulta..! Felizia..? Felizia..!?" Krieg mietti ja katsoi tarkemmin tuota pisamakasvoista nuorta naista.
"Luffy.. Mutta.. Minä..!" Felizia aloitti, mutta peruutti kuitenkin lopulta takaisin Sanjin viereen, lisäten vielä samalla lyhyesti; "Anteeksi.."
"Kaikki kunnossa!" Luffy sanoi leveästi virnistäen, saaden punapään hymähtämään vienosti.
"Sinulla on hyvä toveri. Äkkipikainen mutta silti hyvä." Zeff totesi yllättäen ja katsoi Olkihattuista poikaa, joka nyökkäsi hymyillen. Tämän jälkeen Baratien omistaja vilkaisi muita työtovereitaan ja lisäsi; "Älkääkä tekään turhaan huolehtiko. Vaikka Kriegin miehet tokenisivatkin, on mahdollista ettei heillä ole mitään halua alkaa taistelemaan…" Kokit katsoivat pomoaan kysyvästi kun tämä kääntyi vielä Kriegin puoleen ja sanoi; "Eikö asia olekin näin, Grand Linen päihitetyt soturit?"
"Mi-Mitä?! Don Krieg päihitettiin?!" Yksi kokeista huusi.
"East Bluen vahvin mies..! Merirosvolaivaston amiraali, joka komentaa 50 laivaa..! Jopa hänkin joutui täysin Grand Linen päihittämäksi?!" Carne huudahti samalla kun tahollaan Gin vapisi enemmän ja vähemmän pelosta.
"Grand Line?!" Luffy huudahti.
"Minkälainen paikka se oikein on?!" Felizia lisäsi äimistyneenä.
"Nyt minä muistan! Sinä olet Puna-Jalka Zeff!" Krieg huudahti äkkiä ja tuijotti silmät selällään tuota pitkäviiksistä miestä. Tämän jälkeen Krieg siirsi katseensa vielä punahiuksiseen naiseen, lisäten vielä lyhyesti; "Ja sinä.. Olen kuullut sinusta! Sinä olet Paholaisen Kukka… Felizia D. Rose!"
Samaan aikaan myös tuttu Merivoimien alus, jonka komentaja Luutnantti Fullbody oli, lipui rauhallisesti eteenpäin. Laivan arkistossa sen sijaan oli käynyt pienimuotoinen kuhina jo vajaan parin tunnin ajan. Kaksi Merivoimien sotilasta selasi lävitse eri naispuolisten merirosvojen etsintäkuulutuksia ja vertailivat niitä piirrokseen, jonka saattoi tunnistaa tutuksi punahiuksiseksi ja pisamakasvoiseksi naiseksi. Sotilaiden kasvoista piirtyi pieni turhautuminen, koska yksikään etsintäkuulutus ei vieläkää ollut tuottanut tulosta.
"Usko pois.. Ei me mitään tulla löytämään." Ensimmäinen sotilas totesi ja siirsi jälleen yhden etsintäkuulutuksen syrjään.
"Minusta alkaa itsekin tuntua siltä.. Mutta Luutnantin seuralainen vakuutti, että luonnos oli oikein tehty ja sitä paitsi, myös Luutnantti itse vakuutti, että juuri tämän näköinen nainen oli kyseessä.. Olkoonkin, että hän on ollut hereillä vasta pari tuntia, oltuaan taju kankaalla melkein kaksi päivää, jonka lisäksi hänen puheistaan ei saanut oikein mitään selvää niiden päähän käärittyjen siteiden takia.." Toinen sotilas vastasi hikipisara ohimollaan ja vilkaisi taas Feliziasta tehtyä piirrosta.
"Silti.. Jahtaisin mielummin olemassaolevia merirosvoja kuin jotain mahdollisesti itse keksittyä." Ensimmäinen sotilas murahti ja ja nousi ylös, jatkaen samalla; "Minä haen nyt kyllä kupin kahvia. Haluatko sinäkin?"
"Kiitos, se kelpaisi kyl-." Toinen aloitti, mutta samassa miehen katse lukittui hänen edessään olevaan, kasassa seuraavaksi olleeseen kulahtaneeseen etsintäkuulutukseen. Sotilas nappasi kärsineen näköisen paperin toiseen käteensä ja tutki sitä tarkoin. Samaan aikaan miehen ilme muuttui enemmän ja enemmän kauhistuneeksi.
"Hei! Mikä sinulle tuli?" Ensimmäinen sotilas ihmetteli toverinsa äkillistä hiljaisuutta.
"Taisin löytää jotain.. Mu- Mutta eihän tämä voi olla..!" Toinen vastasi.
"Mikä ei voi olla?" Ensimmäinen kysyi, mutta silloin hänen toverinsa näytti samaan aikaan kulahtanutta etsintäkuulutusta, jossa esiintyi vihreäkätinen, kieltä näyttävä nuori tyttö sekä aikaisemmin tehtyä piirrosta. Sotilas nappasi paperit käsiinsä ja toverinsa tavoin myös hänen ilmeensä alkoi muuttua epäuskoiseksi.
"Ei tämä voi olla totta! Mutta sittenhän.. Se huhu, minkä olemme kuulleet..!" Ensimmäinen sotilas sanoi.
"Kuvien välissä on kyllä muutamien vuosien ero.. Mutta siitä ei voi silti erehtyä..!" Toinen vastasi.
"Minä ilmoitan asiasta eteenpäin!" Ensimmäinen sotilas huudahti ja lähti siinä samassa juoksemaan kohti laivan radiohuonetta. Sinne päästyään kyseinen sotilas asettui istumaan pöydän ääreen, nostaen seuraavaksi luurin hyvin erikoisen laitteen päältä, joka muistutti osaltaan etanaa. Sotilas odotti hetken aikaa luuri kädessään, kunnes toisesta päästä kuului puhetta;
"Tässä Merivoimien Päämaja. Esittäkää asianne."
"Tässä Luutanantti Fullbodyn laiva! Koodi 00595! Olemme saaneet mahdollisesti selville jotain todella tärkeää, joka koskee edesmenneitä Punakallo-Piraatteja!" Sotilas huusi hikipisara ohimollaan. Tämä sai myös muut paikalla olevat sotilaat katsomaan toveriaan kummissaan.
"Punakallo-Piraatteja? Mikä asia voisi koskea heitä?!" Ääni vastasi.
"Meillä on piirros naispuolisesta merirosvosta, sekä lisäksi etsintäkuulutus joka.. No, teidän olisi parasta nähdä tämä itse!" Sotilas vastasi.
"No hyvä on.. Lähettäkää ne tulemaan." Kuului vastaus, jonka jälkeen sotilas pisti molemmat paperit skannerimaiseen koneeseen, joka siinä samassa alkoi naksuttamaan tasaiseen tahtiin. Muutkin radiohuoneessa olevat sotilaat olivat tällä välin kerääntyneet hieman lähemmäksi kuuntelemaan, mikä oli saanut heidän toverinsa sillä lailla pois tolaltaan.
Laitteen lopetettua naksuttamisensa, luurin toisessa päässä oli hetken aikaa aivan hiljaista, kunnes ääni huudahti vihaisena, saaden sotilaat säikähtämään; "Mitä pilaa tämä on?! Ei meillä ole aikaa tämmöisiin lapsellisuuksiin!"
"Tämä ei ole pilaa! Mekään emme meinanneet uskoa sitä todeksi, mutta kaikesta huolimatta yhdennäköisyys on ilmeinen! Luonnos on myös piirretty luotettavan todistajan kuvauksen pohjalta, johon lisäksi myös Luutnantti Fullbody itse on yhtynyt, joten senkään aitoutta ei ole mitään syytä epäillä!" Sotilas vastasi ääni väristen.
"Mutta..! Sittenhän..!" Ääni aloitti.
"Meillä on syytä olettaa.. Että merirosvo Felizia D. Rose.. Lempinimeltään Paholaisen Kukka, joka kuului edesmenneisiin Punakallo-Piraatteihin.. On yhä elossa!" Sotilas huusi, saaden muut paikalla olleet toverinsa katsomaan tätä suut järkytyksestä auki.
Tilanne alkaa saada uhkaavia piirteitä... Eikä sekään auta asiaa, että Krieg haluaa Olkihattujen strategistin itselleen! Mitenköhän ystävämme aikovat asian hoitaa? Ja kaiken tämän päälle myös Merivoimat ovat päässeet punahiuksisen sankarittamme jäljille! Jatkoa tälle kaikelle joudutte kuitenkin odottelemaan jälleen jonkin aikaa ;).
Siihen asti, jälleen kerran; Pitäkää huolta itsestänne!
-WillofJ-