Heipä hei! Tässä on Himitsu no yūwaku-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Hain tähän lukuun hieman inspiraatiota Harry Potter ja salaisuuksien kammio-elokuvasta. En omista kyseisen elokuvan oikeuksia. Olen vain Harry Potter-fani. Nähdään seuraavassa luvussa.


(Fukushū no heya)

"Kangistumis-tapaukset alkoivat tästä kissasta. Seuraavaksi oli tämän pojan vuoro, eikä hän saanut otettua edes valokuvaa siitä, joka hyökkäsi hänen kimppuunsa, vaikka hän pitikin kameraa molemmissa käsissään silloin, kun hänen kimppuunsa hyökättiin. Hyökkäykset ovat tapahtuneet aina illalla", Kakashi ajatteli katsoen läheisellä sängyllä makaavaa poikaa.

Kyseinen poika oli 10-vuotias, ja hänellä oli ruskeat hiukset, ja mustat silmät. Hänen ihonsa oli vaalea, ja hän oli laiha. Hänellä oli yllään ruskea pusero. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja harmaat sandaalit. Sängyn edessä oli pieni, ja ruskea kori, jossa oli valkoinen kissa. Sillä oli vihreät viirusilmät.

"Kakashi-sensei, puhuin äskettäin eräille kyläläisille saadakseni jotain selville", Natsuki sanoi tultuaan huoneeseen.

"Saitko jotain selville?" Kakashi kysyi.

"Kyllä. 5 vuotta siten jostain kylpyhuoneesta löytyi kuollut mies, mutta vähän ennen sitä tapausta kylän johtajan talon seinään oli kirjoitettu verellä "Fukushū no heya on avattu". Mutta äsken mainitsemani kylpyhuone-tapauksen jälkeen silloin ei tapahtunut mitään muuta vastaavaa", Natsuki sanoi.

"Kuka se mainitsemasi mies oli?" Kakashi kysyi.

"Nykyisen kylän johtajan isä. Kysyin kyläläisiltä sitäkin, että oliko äsken mainitsemallani miehellä kenties joitain vihamiehiä. Kyläläiset sanoivat niin, että kylän nykyisen johtajan isällä oli todellakin vihamieniä, mutta kukaan ei uskonut kyseisten vihamiesten menneen liian pitkälle. Menen myöhemmin tutkimaan tämän kylän kirjastoa siltä varalta, jos löydän jotain äsken mainitsemaani Fukushū no heyata koskevia kirjoja", Natsuki sanoi.

"Hyvä. Palaa kuitenkin tähän majataloon ennen iltaa", Kakashi sanoi.

"Selvä. Jos löydän äsken mainitsemaani Fukushū no heyata koskevia kirjoja, niin tuon ne tänne, ja sitten jatkan tutkimuksiani täällä", Natsuki sanoi.

Kun Natsuki suuntasi kulkunsa majatalon ulko-ovelle, niin Kakashi mietti nykyisen tehtävän tapahtumia:

"Jostain syystä minusta tuntuu siltä, että tähän tehtävään sisältyy kostoa. Mutta kuka haluaa kostaa kenelle, ja miksi?"


"Tsunade, Natsuki näki minun piilottavan tämän paperin taskuuni harjoittelu-matkamme aikana ennen, kuin annoin hänen tutkia Kakuzua koskevia muistiinpanojani. Tässä paperissa on tarkat tiedot Kakuzun Konohaa koskevan tehtävän sisällöstä, jonka suorittamisessa Kakuzu epäonnistui yrittäessään suorittaa kyseistä tehtävää", Jiraiya antoi kyseisen paperin Tsunadelle.

"Mitä epäilet?" Tsunade kysyi istuen työpöytänsä takana olevalla tuolilla.

"Epäilen Natsukin arvelevan sitä, että salaan häneltä jotain, kun en antanut hänen lukea tämän paperin tekstiä", Jiraiya sanoi.

"Hän ei ole vielä valmis kuulemaan totuutta siitä, että hän on äitinsä kautta samasta klaanista kuin isoäitinikin oli, vaikka Natsukin syntymäpäivä onkin jo kahden kuukauden kuluttua. Annan kuitenkin tämän Natsukille hänen syntymäpäivänään", Tsunade otti pöytälaatikostaan esiin Tontonin kokoisen paketin. Paketin ympärillä oli vaaleansininen lahjapaperi, ja kullan värinen lahjanauha. Kyseiseen lahjanauhaan oli kiinnitetty kortti. "Tämän kortin tekstin perusteella Sarutobi-sensei halusi antaa tämän lahjan Natsukille Natsukin 16 ayntymäpäivänä".

"Tsunade, tuossa paketissa on Natsukin äidin Natsukille neuloma villapaita", Jiraiya sanoi. Hiruzen oli näyttänyt kyseisen paketin sisällön Jiraiyalle pian 2 vuotta sitten Shi no Morin tapahtumien jälkeen.

"Kyllä. Kerromme Natsukille hänen vanhemmistaan vähän kerrallaan", Tsunade sanoi.

"Minä annan hänelle tämän sitten, kun hänen syntymäpäivänsä koittaa", Haruka sanoi, ja näytti oikeassa kädessään pitämäänsä rannerengasta. Kyseinen rannerengas oli tehty pyöreistä, vaaleansinisistä kristalleista. "Hain nämä kristallit Natsuki-chanin pari vuotta sitten löytämästä kristalli-luolasta. Hän näytti kyseisen luolan minulle pari vuotta sitten".

"Haruka, muutitko nuo kristallit pyöreiksi kehittämälläsi Chakura Dezain no Jutsulla?" Tsunade kysyi ymmärrettyään sen, että millä Ninja-tekniikalla Haruka oli muuttanut tekemänsä rannerenkaan kristallit pyöreiksi, ja mahdollisimman sileiksi.

Haruka nyökkäsi.


"Täällä on pakko olla jotain", Natsuki ajatteli tutkiessaan kirjaston kirjahyllyjen päällä olevia kirjoja. Hän oli tullut kirjastoon vähän aikaa sitten, ja etsinyt joitain kirjoja, jotka kertoisivat Fukushū no heyasta edes jotain.

Lopulta Natsuki löysi mustan, ja nahkakantisen kirjan, jonka sivuun oli kirjoitettu paksuilla, kullan värisillä kanji-merkeillä Fukushū no heyao.

"Taisin vihdoinkin löytää etsimäni. Tämän kirjan sivut ovat kellastuneet, joten tämän kirjan täytyy olla jo aika vanha teos", Natsuki mietti, ja istui läheisen pöydän takana olevalle tuolille ryhtyen lukemaan kirjaa.

"Mūnsutōn no Saton perusti kauan sitten Hirushi, ja Tendo samurai-klaanit. Kun kylä oli rakenettu valmiiksi, molempien klaanien johtajat alkoivat kouluttaa samurai-oppilaita. Vuodet vierivät rauhallisesti, kunnes Tendo-klaanin silloinen johtaja, Tendo Hideki löysi vuorilta hopeakaivoksen. Tendo Hideki, ja Hirushi Subaru, joka johti Hirushi-klaania alkoivat kiistellä silloin löydetyn hopeakaivoksen omistamisesta. Siitä seurasi lopulta taistelu, jossa hopeakaivos tuhoutui, ja Tendo-klaanin silloisen johtajan ensimmäinen poika, Katsuhiko kuoli. Tendo Hideki syytti jonkin aikaa Hirushi Subarua poikansa kuolemasta. Vähän ajan kuluttua klaanien johtajat solmivat kuitenkin rauhan, mutta Hirushi Subarun vanhin tytär Mayumi ei jostain syystä ollut tyytyväinen silloin solmittuun rauhaan. Eräänä yönä Hirushi Mayumi jätti Mūnsutōn no Saton, mutta jotkut Hirushi-klaanin jäsenet väittivät hänen rakentaneen kylän lähelle salaperäisen kammion, jonka hän sulki siihen asti, kunnes hänen oma jälkeläisensä palaisi kylään, ja vapauttaisi kyseisen kammion kauhut Kuukivien kylään. On huhuttu, että Fukushū no heyassa asuisi hirviö, jota vain Hirushin perillinen voi hallita", Natsuki luki.

"Jos sellainen kammio tosiaan on olemassa, niin se on varmaan kätketty tosi hyvin tähän kylään. Tutkin asiaa hieman enemmän", Natsuki päätti, ja meni lainaamaan äsken löytämänsä kirjan.

"Olet Konohasta? Tulit varmaan tutkimaan niitä kangistumis-tapauksia. Miksi haluat lainata tämän kirjan? Anteeksi uteliaisuuteni", Kirjastonhoitaja sanoi.

"Ei se mitään. Satuin vain kuulemaan vuosia sitten tapahtuneesta murhatapauksesta, ja silloisen rikoksen uhrin kodin seinältä sitä rikosta ennen löydetystä seinäkirjoituksesta, jossa Fukushū no heya mainittiin ensimmäisen kerran. Päätin tutkia kyseistä tapausta tarkemmin. Voisitteko näyttää minulle kartalta sen paikan, jossa tässä kirjassa mainittu taistelu-onnettomuus tapahtui?" Natsuki kysyi.

"Voisin näyttää sinulle tien kyseiseen paikkaan vaikka huomenna aamulla, jos haluat. Katsos, olen käynyt kyseisellä paikalla joskus aiemminkin. Isäni oli nimittäin paikalla silloin, kun tuossa kirjassa mainittu taistelu-onnettomuus tapahtui", Kirjastonhoitaja sanoi.

"Kiitos. Pyydän tiiminikin mukaan. Voimmeko tavata täällä?" Natsuki kysyi, kun nainen anoi kirjan Natsukille.

"Tietysti", Kirjastonhoitaja sanoi.

"Huomiseen", Natsuki sanoi, ja suuntasi kulkunsa kohti majataloa. Hänellä oli paljon kerrottavaa tiimilleen.

"Mitenköhän tässä kirjassa mainittu taistelu-onnettomuus tapahtui, ja miksiköhän Hirushin tytär oli tyytymätön silloiseen rauhansopimukseen?" Natsuki mietti palattuaan majataloon.

"Iiiiiiik!" Vertahyytävä huuto kuului majatalon oikealla puolella olevalta käytävältä, ja aiheutti Natsukille kylmiä väreitä, sillä hän tunnisti huutajan äänen.

"Tuo kuulosti Sakuralta!" Natsuki ajatteli, ja juoksi siihen suuntaan, josta huuto oli kuulunut.

"Mitä tapahtui, Sakura?!" Natsuki kysyi nähtyään seinää vasten nojaavan tytön, joka oli ihan kalpea, ja tärisi.

"E-eräs lapsi löydettiin äsken tältä majatalon käytävältä. Hän oli kangistunut. Kakashi-sensei pyysi minua tutkiman tätä käytävää mahdollisten johtolankojen varalta, ja löysin tuon kirjoituksen ihan äsken", Sakura sanoi osoittaen käytävän vastakkaisella puolella olevaa seinää.

Natsuki käänsi katseensa vasemmalle, ja näki seinään kirjoitetun tekstin, minkä takia hänen selässään alkoi taas juosta kylmiä väreitä:

"Olkaa varovaisia, perillisen viholliset. Fukushū no heya on jälleen avattu". Käytävän lattialla oli pieni pensseli, jossa oli punaista nestettä, joka tuoksui erilaiselta, kuin maali. Lattialla lojui jopa kärppä, jonka turkki oli yltä päältä veressä.

"Tuon pensselin punainen neste tuoksuu ihan vereltä. Tosi dramaattista", Natsuki totesi tunnistettuaan pensselissä olevan nesteen hajun olevan veren hajua. "Tuon tekstin neste valuu hieman, joten tuo teksti on todennäköisesti kirjoitettu tuohon seinään vasta ihan vähän aikaa sitten, koska tuon tekstin neste on vieläkin märkää".

"Fukushū no heya taitaa tosiaan olla olemassa", Natsuki ajatteli hermostuneena samalla, kun hän vilkaisi Sakuraa:

"Koska tuon tekstin neste on vielä märkää, niin jonkun on täytynyt kirjoittaa tuo viesti vasta ihan vähän aikaa sitten. Näitkö ketään tällä käytävällä silloin, kun tulit tänne?"

"En", Sakura sanoi. "Kuulin kuitenkin juoksun kaltaisia askelia tältä käytävältä".

"Ehkä tuon tekstin kirjoittanut henkilö kuuli sinun kävelevän kohti tätä käytävää, ja sen seurauksena hän pakeni paikalta juosten", Natsuki ehdotti.

"Mistä te puhutte?" Kakashi kysyi tullen käytävälle Sain, ja Yamaton kanssa.

"Sakura oli vähällä nähdä etsimämme vihollisen, mutta kyseinen vihollinen pakeni, ja taisi sen seurauksena unohtaa nuo tälle käytävälle", Natsuki sanoi osoittaen seinää, ja lattiaa.

"Johan nyt. Mitä tapahtui?" Kakashi kysyi nähtyään saman, kuin tytöt.

"Vihollinen on näemmä varovainen", Natsuki totesi.

"Et siis nähnyt vihollista?" Kakashi kysyi Sakuralta.

Sakura pudisti päätään.

"Vihollinen pääsi karkuun minun takiani", Sakura ajatteli hieman nolostuneena.

"On jotain, mitä haluan näyttää teille", Natsuki sanoi rauhoituttuaan lopulta. Natsuki antoi aiemmin löytämänsä kirjan Kakashille.

"Uskotko sinä kenties niin, että Fukushū no heya on olemassa?" Kakashi kysyi. Hän alkoi lukea Natsukin äsken tuomaa kirjaa.

"Tässä kylässä tapahtuneet kangistumis-tapaukset taitavat tarkoittaa sitä, että tuossa tekstissä mainittu "perillinen" on palannut tähän kylään kostaakseen todennäköisesti jotain tälle kylälle. Kirjastonhoitaja lupasi näyttää minulle paikan, jossa tässä kirjassa mainittu taistelu-onnettomuus tapahtui. Hän suostui siihen, että tekin tulisitte kyseiselle tutkimus-retkelle. Tapaamme hänet huomenna aamulla kirjaston lähellä", Natsuki sanoi.

"Käymme siis huomenna vuorilla", Kakashi sanoi lopetettuaan Natsukin äsken tuoman kirjan lukemisen.

"Jos Fukushū no heyassa kerran on jokin hirviö, niin mikä se mahtaa olla?" Sai kysyi.

"Menen huomenna tutkimusretken jälkeen takaisin kirjastoon, ja jos sieltä ei löydy mitään ratkaisevaa, niin käyn vaikka tutkimassa tuossa kirjassa mainitun Hirushi Subarun taloa, joka on tuon kirjan mukaan yhä pystyssä. Kyseisestä talosta voisi hyvinkin löytyä jotain johtolankoja. Se voi johtua siitä, että juuri Hirushi Subarun tytär rakensi tuossa kirjassa mainitun Fukushū no heyan", Natsuki sanoi.

"Totta. Aloitamme valmistelut heti", Kakashi sanoi.