Disclaimer: J.K. Rowling'n. Kaikki mitä et tunnista kuuluu tämän tarinan kirjoittajalle.

Title: Salaperäinen kellari

Author: Petal Sword

Paring: Remus/?

Summary: Mira Longcage vastaan ottaa yllättävän puhelun Taikaministeriöstä. Mitä? Voldemort? Ja mikä ihme on Tylypahka?

Warnings: het

Rating: PG

----------

SALAPERÄINEN KELLARI

by Petal Sword

5 Luku

           Veljen paluu

Remus nousi ensimmäisenä kelmeistä, ja päätti että hän voisi mennä lukemaan oleskeluhuoneeseen, hän sieppasi syliinsä koulukirjat ja meni alakertaan huomaten Miran siellä. Remuksen sydämmeen tuli lämmin läikähdys. 'Että hän voikin olla niin kaunis', hän huomasi ajatelevansa. Remus kulki portaat alas ja tyttö kohotti katsettaan suoraan Remuksen kullanruskeisiin silmiin, joissa oli runsaasti hellyyttä ja viisautta. Miran suunpielet kääntyivät ylöspäin muistellessaan heidän eilistä suudelmaansa.

"Huomenta, Mira", Remus ilmoitti istuen tytön viereen, katsellen tätä hilpeästi.

"Huomenta, Rem", Mira vastasi sydän kiihkeästi pamppailen. Koko oleskeluhuoneen täytti hiljaisuus, mutta se rikkoutui hilpeästi, kun loput kelmeistä ryntäsivät alas naureskellen. Remus kohotti kysyvästi toista kulmaansa, kun kelmit olivat istuneet. Sirius ja James päättivät vastata äänettömään kysymykseen.

"Oletteko kuulleet mitä Severukselle kävi eilen?" aloitti Sirius innosta puhkuen. Kun Mira ja Remus eivät vastanneet niin James jatkoi. "Joku oli taikonut hänen hiuksensa eilen puhtaiksi ja vaaleansiniseksi, ja tämän kaavun vaaleanpunaiseksi." Tämän jälkeen laskeutui hiljaisuus kunnes he kaikki purskahtivat raikuvaan nauruun. Mira oli ensimmäinen, joka rauhoittui ja päätti odottaa muidenkin tyyntymistä. Lopulta kelmitkin rauhoittuivat ja Mira sanoi asiansa.

"Se olin min", hän ilmoitti tyynesti. Kelmit loivat kysyviä katseita Miraan ja pyysivät tätä kertomaan koko jutun ja niin Mira sitten kertoikin:

"Olin kävelemässä käytävillä kunnes satuin törmäämään Severukseen 'kuvannollisesti'. Hän ärsytti minua äärirajoilleeni, mutta viimeinen pisara oli se että hän kutsui minua kuraveriseksi."

Kelmit henkäisivät kauhistuneina ja vihaisina, Sirius ponkaisi ylös ja näytti siltä että hän olisi voinut mennä kuristamaan Severuksen kuoliaaksi armotta. Mutta kelmit ottivat Siriuksesta kiinni ja vetivät tämän takaisin istumaan. Muutkin Rohkelikot alkoivat tulla oleskeluhuoneeseen, sitten monet häipyivät jo Suureen saliin.

"Eiköhän mekin jo mennä saliin?" Mira kysyi Lilyn tultua tupahuoneesta. Kelmit katsahtivat toisiinsa kunnes suostuivat lähtemään syömään aamupalaa.

Muodonmuutos luokassa kelmit, Mira ja Lily kirjoittelivat muistiinpanoja. Tai ainakin Mira yritti, mutta Remus oli hänen edessään ja hän ahmi tätä silmillään nyt kun siihen oli mahdollisuus. Hän oli tietenkin väärässä, sillä professori McKarmiva, joka oli yksi ankaremminsta opettajista Tylypahkassa, huomasi hänen tuijottavan Remusta muistiinpanojen kirjoittamisen sijasta ja otti Rohkelikolta kymmenen pistettä pois. Mira huokaisi alistuneesti ja rupesi kirjoittamaan muistiinpanoja.

Tunnin jälkeen kelmit, Lily ja Mira saivat huokaista helpotuksesta, sillä tuskin kukaan saattoi kestää McKarmivaa kokopäivää, ja jos kesti niin silloin täytyisi olla hyvin epätoivoinen.

"Huh huh, päästiinpäs sielt", Sirius sanoi.

"Niinpä, Anturajalka. Hei niin muuten, mitä meillä on seuraavaksi, Kuutamo?" kysyi James vuorostaan.

"Hmm... näyttäisi olevan pimeyden voimilta suojautumista", Remus vastasi hajamielisesti.

"Hyvä!" Mira huudahti innostuneesti.

"Mutta siihenkin on vielä viisitoista minuuttia aikaa, joten miten ois, pojat, tehdäänkö jotain hauskaa?" Mira jatkoi virnistellen, kelmit virnistivät myös ja suostuivat. Heidän onnekseen käytävältä saapui pari Luihuis poikaa, he katsahtivat toisiinsa virnuillen ja lausuivat pari taikasanaa, ennen kun he huomasivatkaan Luihuis pojat olivat muutuneet hopean vihreiksi kaneiksi.

"Hmm... olen ihan vihreä kateudesta", Sirius lausahti saaden heidät kaikki nauramaan riehakkaasti. Mutta he eivät olleet huomanneet että rehtori ja joku tuntematon henkilö olivat seisseet heidän takanaan. Käännyttyään ympäri kelmit, Lily ja Mira hiljenivät laskien päänsä alas.

Hetken kuluttua Albus Dumbledore esitteli vieraansa, saaden nuoret kohottamaan katseensa lattiasta. "Tämä on Jordan", rehtori kertoi. Mira katseli hetken miestä silmiin, tämän vastatessa katseeseen.

"Jordan, tässä ovat Sirius, James, Peter, Remus, Lily ja Mira." Jordan vilkaisi heitä kaikkia, mutta hänen katseensa jäi Miran silmien syvyyksiin, josta tämä vaistosi ahdistuksen, pelon, surun ja rakkauden Remukseen. Jordanin vakava ilme suli lempeään hymyyn tämän sanoessa:

"Hei, pikkusisko", kelmit ja Lily jäivät tuijottamaan suuauki kaksikkoa ihmeissään. Miran sydän teki voltin, samassa hän kuitenkin tunsi tuskaa hänen ajatellesaan veljeään. Tämä oli ollut poissa niin kauan, niin kamalan kauan, Mira ajatteli kyyneleiden poltaessa hänen silmiään.

Veli katseli häntä vähän aikaa surullisena kunnes sanoi: "Etkö halaa veljeäsi?" Tyttö päästi pienen nyyhkäisyn hypäten veljensä syliin itkien ilosta, surusta ja rakkaudesta, kunnes maailma pimeni.

Mila istui hiljaa matikan tunnilla ajatellen, mitenköhän Mira suhtautuisi tämän veljen paluuseen. Toivottavasti hyvin, sillä Miralla ei ollut ketään muuta kuin tämän rakas veli. Mutta eipähän Mila sitä voinut tietää, että Remus ja Mira olivat rakastuneet toisiinsa, vai saattoiko? Tylypahkassa oli omat salaisuutensa ja yllätyksensä mutta ei sieltä onnea puuttunut, ei, ei, kaikkea muuta, kaikkea muuta.

----------

Toivottavasti nautitte tarinasta.

Kommentteja, kiitos! Ne saavat uuden hienon kodin ja lämmittävät mukavasti... ;)

Ideat ja sen sellaiset ovat tervetulleita.

              Teitä viihdytti: Petal Sword