Heipä hei! Tässä on Moon's Soldier-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Eikö Kaguya-sama todellakaan ole nyt täällä?" Tenjin kartanon etupihalla seisova mies kysyi eräältä naiselta.

Mies oli 30-vuotias. Hänellä oli ruskettunut iho, mustat silmät, ja mustat hiukset. Hänellä oli mustat viikset. Hän oli pitkä, ja urheilullinen. Hänellä oli yllään harmaa pusero. Hänellä oli jaloissaan vaaleanharmaat housut. Hänellä oli jaloissaan mustat kengät. Hänellä oli päässään vaaleanruskea päähine. Hän kantoi selässään vaaleanruskeaa bambu-koria.

"Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa tämä sinulle? Hän ei ole nyt täällä", Nainen sanoi.

Nainen oli 80-vuotias. Hänellä oli vaalea iho, ja mustat silmät. Hän oli sitonut pitkät, harmaat hiuksensa poninhännälle valkoisella hiusnauhalla. Hän oli pitkä, ja laiha. Hänellä oli yllään ruskea yukata, jonka helma yletti hänen nilkkoihinsa asti. Hänellä oli jaloissaan ruskeat sandaalit.

Hagoromo, Hamura, ja Serenity kävelivät Tenjin kartanon etupihalle. He miettivät vielä äskeistä keskusteluaan Gamamarun kanssa.

"Tervetuloa takaisin kotiin Hagoromo-sama, Hamura-sama, ja Serenity-sama", Ruskeaan yukataan pukeutunut nainen sanoi Hagoromolle ja tämän molemmille sisarille.

"Mikä on hätänä?" Hagoromo kysyi.

"Tämä mies on erittäin vaikea uskomaan puheitani", Nainen sanoi vieraasta miehestä.

"Kuka sinä olet?" Hamura kysyi mieheltä.

"Olen matkusteleva lääke-kauppias", Mies esittäytyi. "Halusin tehdä jotakin liiketoimintaa täällä, ja tulin siksi tänne saadakseni luvan Kaguya-samalta".

"Missä äiti on nyt?" Serenity kysyi ruskeaan yukataan pukeutuneelta naiselta.

"Hän sanoi olevansa poissa tänä iltana", Vanha nainen sanoi.

"Ymmärrän, joten hän on jälleen mennyt jonnekin", Hagoromo sanoi. "Hän on ollut tosi paljon poissa kotoa viime aikoina".

"Mitä minä nyt teen?" Lääke-kauppias kysyi hieroen takaraivoaan vasemmalla kädellään.

Hamura aktivoi Byakuganinsa, ja avasi sitten lääke-kauppiaan selässään kantaman bambu-korin kannen vasemmalla kädellään:

"No, mitä sinulla on korissasi? Anna minun katsoa lääkkeitäsi".

"Aaaa!" Mies huusi uskomatta silmiään samalla, kun Hamura heitti miehen korissa olevia tavaroita maahan. "Mitä teet tuotteilleni?!"

"Nämä ovat vain rikkaruohoja, ja homeisia pähkinöitä. Ja tämä yksi on myrkyllinen sieni", Hamura sanoi katsoen oikeassa kädessään pitämäänsä sientä. "Jos myyt näitä, niin joudut jopa vaikeuksiin. Olet vain ongelmallisia tuotteita myyvä myyntimies".

Lääke-kauppias näytti hieman nolostuneelta.

"Tässä kylässä olemme äitimme, isoveljeni, pikkusiskoni ja minä", Hamura sanoi. "Voimme parantaa kaikki sairaudet missä tahansa, ja milloin tahansa. Kukaan ei osta tällaisia tavaroita".

"Sinun voimasi...saitko sen Shinju-samasta?" Lääke-kauppias kysyi.

"Poistu vain täältä...tai et saa anteeksi", Hamura sanoi.

Lääke-kauppias hermostui enemmän, ja keräsi nopeasti tavaransa takaisin bambu-koriinsa, ja juoksi sitten ulos Tenjin kartanon ympärillä olevan puu-aidan avatusta pääportista.

Myöhemmin sama lääke-kauppias käveli erään kallion päällä.

"Hitto! Kuinka he uskaltavat pilkata minua!" Yllättäen Lääke-kauppias pysähtyi, ja hieroi selkäänsä vasemmalla kädellään. "He tekevät minut hulluksi, ja selkäkipuni palasi jälleen".

Lääke-kauppias katseli ympärilleen, kunnes hän käänsi katseensa oikealle nähdäkseen kaukana olevan, So no Kunin metsän suurimman puun.

"Shinju, eikö niin? Jos otan siitä vain pienen oksan, niin voisin myydä sen oksan saaden omaisuuden", Lääke-kauppias sanoi. "Kyllä! Teen sen nyt Onin ollessa poissa täältä".

"Unohda se vain", Hagoromo sanoi tullen paikalle Serenityn kanssa.

Lääke-kauppias näytti hermostuneelta.

"Älä ole tarpeeksi typerä mennäksesi lähellä Shinjua. Sinä vain kuolisit", Serenity sanoi.

"Tehän olette!" Lääke-kauppias sanoi Hagoromolle, ja Serenitylle.

"Pahoittelen sitä aikaisempaa tilannetta. Pikkuveljeni on varsin äkkipikainen", Hagoromo sanoi.

"Mitä haluatte?!" Lääke-kauppias kysyi hieroen yhä selkäänsä. "Auts!"

Hagoromo, ja Serenity kävelivät Lääke-kauppiaan eteen.

"Haluan kysyä sinulta jotain", Hagoromo sanoi Lääke-kauppiaalle.

"Vitsailetko?!" Lääke-kauppias kysyi. "Et saa minua puhumaan!"

"Jos vastaat kysymyksiini, niin minä parannan selkäsi", Hagoromo sanoi. Hän siirsi chakraa oikeaan käteensä, ja hänen oikea kätensä hohti vaaleanvihreänä. Hän kosketti oikealla kädellään lääke-kauppiaan selkää parantaen samalla lääke-kauppiaan selän.

"Ihan kuin pystyisit todella parantamaan mitä tahansa", Lääke-kauppias sanoi samalla, kun Hagoromo otti oikean kätensä kauemmas lääke-kauppiaan selästä parannettuaan lääke-kauppiaan selän. "Jos se olisi niin yksinkertaista, niin kukaan ei kävisi selkäkipua läpi. Mitä? Kipu on kadonnut?! Hei! Sinä todella paransit selkäni!"

"Joten, vastaatko nyt kysymyksiini?" Hagoromo kysyi.

"Kyllä! Kaikkiin!" Lääke-kauppias sanoi.

"Olet matkustanut monissa eri paikoissa, eikö niin?" Hagoromo kysyi.

"Voi, kyllä. Niin ansaitsen elantoni", Lääke-kauppias sanoi.

"Toisin sanoen, olet kuullut jopa kaikenlaisia huhuja matkojesi aikana?" Serenity ennemminkin totesi, kuin kysyi.

"Kyllä. Olen kuullut kaikenlaisia huhuja, ja tarinoita matkojeni aikana", Lääke-kauppias sanoi.

"Oletko koskaan nähnyt sitä, että mitä tuon kukkulan toisella puolella oikein on?" Hagoromo kysyi katsoen Shinjua.

"Ei, en ole. Mutta olen nähnyt monia, muita maita", Lääke-kauppias sanoi.

"Mitä muiden maiden asukkaat sanovat äidistäni?" Hagoromo kysyi.

"No, se on...um..." Lääke-kauppias sanoi näyttäen mietteliäältä.

"Kerro se vain minulle, vaikka se olisikin jotain negatiivista", Hagoromo sanoi.

"Okei", Lääke-kauppias sanoi. "On huhuja ihmisistä, jotka kapinoivat siellä, ja täällä Kaguya-saman perustamaa Shinjun rituaalia vastaan. Ja Kaguya-sama on tukahduttanut heidät tuhoamalla kyseiset kapinalliset. Viime aikoina levinneiden huhujen mukaan sanotaan niin, että Kaguya-sama on vain tyranni".

"Tuhonnut?" Hagoromo kysyi. "Ei ihme, että äiti on ollut niin paljon poissa kotoa viime aikoina".

"Isoveli, olemme nähneet tosi monesti monien ihmisten menevän tuolle kukkulalle osallistuakseen Shinjun rituaaliin, mutta emme kuitenkaan tiedä sitä, että mitä kyseisille ihmisille on tapahtunut Shinjun rituaalin aikana. Se johtuu todennäköisesti siitä, että Shinjun rituaaliin osallistuneet ihmiset eivät ole koskaan palanneet koteihinsa Shinjun rituaalin jälkeen. Se rituaalihan on kerran vuodessa, eikö niin?" Serenity kysyi veljeltään.

"Kyllä", Hagoromo sanoi.

"Oletko kuullut äidistämme muitakin huhuja?" Serenity kysyi Lääke-kauppiaalta.

"Kyllä. Kuulemieni huhujen perusteella Kaguya-sama oli kauan sitten tämän maan Keisarin, Tenjin jalkavaimo", Lääke-kauppias sanoi.

"Äiti kertoi meille kauan sitten sen, että So no Kunin Keisari, Tenji oli isämme", Hagoromo sanoi. "Äiti ei kuitenkaan ole koskaan kertonut meille sitä, että mitä isällemme tapahtui ennen syntymäämme".

"Eikö Kaguya-sama ole todellakaan kertonut teille sitä, että mitä isällenne tapahtui ennen syntymäänne?" Lääke-kauppias kysyi.

"Ei. Äiti ei ole kertonut meille itsestään juuri mitään. Oletko kuullut huhuja siitä, että mitä isällemme tapahtui kauan sitten?" Serenity kysyi.

"En ole koskaan kuullut mitään siitä asiasta. Äsken kertomienne asioiden parusteella Kaguya-sama vaikuttaa aika salaperäiseltä", Lääke-kauppias sanoi.

"Kieltämättä äiti on tosi salaperäinen. Kiitos, että kerroit meille niistä äskeisistä huhuista", Serenity sanoi.

"Olkaa hyvä", Lääke-kauppias sanoi.

"Lähde täältä, äläkä koskaan palaa tänne. Se on omaksi parhaaksesi", Hagoromo sanoi lääke-kauppiaalle.

"Kyllä, herra!" Lääke-kauppias sanoi, ja juoksi sitten pois paikalta.

Hagoromo, ja Serenity käänsivät katseensa Shinjuun.

"Hagoromo, minusta on jo jonkin aikaa tuntunut siltä, että äiti salaa meiltä jotain", Serenity sanoi.

"Olen itsekin epäillyt jotain sellaista jo jonkin aikaa", Hagoromo sanoi.

"Ehkä meidän pitäisi todellakin selvittää se, että mitä tuon kukkulan takana oikein on", Serenity sanoi.

"Niin. Ehkä. Puhutaan siitä ensin Hamuralle, ja päätetään kyseisestä asiasta vasta sitten", Hagoromo sanoi.

Maisema muuttui So no Kunin riisipelloiksi, joilla monet ihmiset keräsivät riisinkorsia toisissa käsissään pitämiinsä koreihinsa.

Hagoromo, ja Serenity seisoivat eräällä kukkulalla katsoen riisipelloilla työskenteleviä ihmisiä.

"Kaikki menee hyvin", Hamura sanoi molemmille sisarilleen tultuaan kyseiselle paikalle. "Isoveli? Serenity?"

"Hmm? Selvä. Hienoa, että kaikki on hyvin", Hagoromo sanoi Hamuralle.

"Isoveli, Serenity, oletteko vieläkin ajatelleet sitä, että mitä se rupikonna sanoi meille aiemmin?" Hamura kysyi kävellen molempien sisarustensa viereen.

"Ei...Ei ole kyse siitä, mutta", Hagoromo sanoi. Sitten hän käänsi katseensa eteenpäin sulkien silmänsä, mutta kun hän avasi silmänsä niin hän näki sen, että riisipeltojen välissä olevalla tiellä käveli monia ihmisiä suoraan kohti sitä kukkulaa, jonka takana Shinju oli. Kaikilla, tiellä kävelevillä ihmisillä oli yllään valkoiset vaatteet. Heidän jaloissaan ei ollut kenkiä.

"He ovat osa Shinju-saman rituaalin ryhmää", Hamura sanoi nähtyään saman, kuin Hagoromo.

"Hamura, oletko huomannut sen, että Shinjun rituaaliin osallistuneet ihmiset eivät ole koskaan palanneet koteihinsa Shinjun rituaalin jälkeen?" Serenity kysyi.

"Kyllä olen. Olen joskus miettinyt sitä, että mistä se voisi johtua", Hamura sanoi.

Hagoromon katse kohdistui yhteen naiseen, jolla oli pitkät, mustat hiukset. Naisen iho oli vaalea, ja hänen silmänsä olivat mustat. Kyseinen nainen oli 18-vuotias. Kyseisellä naisella oli yllään valkoiset vaatteet. Hänen jaloissaan ei ollut kenkiä. Hän oli pitkä, ja laiha. Hän kulki Shinjun rituaaliin osallistuvien ihmisten perässä.

"Voi ei!" Hagoromo sanoi tunnistettuaan tummahiuksisen naisen.

Serenity, ja Hamurakin tunnistivat veljensä äsken näkemän, tummahiuksisen naisen, ja hermostuivat ymmärrettyään nykyisen tilanteen.

Hagoromo lähti juoksemaan kohti tummahiuksista naista.

"Isoveli!" Hamura, ja Serenity huusivat seuraten veljeään.

"Haori!" Hagoromo huusi tummahiuksiselle naiselle.

Haori pysähtyi yllättyneenä, ja katsoi sitten taaksepäin nähdäkseen Hagoromon, Hamuran, ja Serenityn.

"Hagoromo, Hamura, ja Serenity?" Haori kysyi.

"Mitä tapahtuu?" Hagoromo kysyi pysähtyen molempien sisarustensa kanssa Haorin eteen.

"Olen saanut ilmoituksen palvella Shinju-samaa", Haori sanoi.

"Mutta...!" Hagoromo sanoi kuulostaen huolestuneelta.

"Eikö sinua pelota lainkaan kun ottaa huomioon sen asian, että Shinjun rituaaliin osallistuneet ihmiset eivät ole koskaan palanneet koteihinsa Shinjun rituaalin loputtua?" Serenity kysyi Haorilta.

"Minulla ei ole vaihtoehtoja. Tämä on seremonia, joka Kaguya-sama perusti ikuisuuksia sitten", Haori sanoi, ja puristi oikealla kädellään kaulassaan olevan kaulakorunsa punaista tomoe-korua. Kyseisessä kaulakorussa oli jopa vihreitä puu-helmiä. Kaulakorun naru oli valkoinen.

"Hagoromo, Hamura, ja Serenity. Se oli vain lyhyen aikaa, mutta olen iloinen siitä, että sain tavata teidät kolme. Muistakaa minut", Haori sanoi. Hän otti kaulakorunsa pois kaulastaan, ja laittoi sitten kaulakorunsa Hagoromon kaulaan. Sitten Haori lähti taas seuraamaan Shinjun rituaaliin osallistuvia ihmisiä.

"Haori!" Hagoromo huusi.

Haori jatkoi kuitenkin Shinjun rituaaliin osallistuvien ihmisten seuraamista.

Hagoromo näytti hieman surulliselta.

"Miksihän äiti edes perusti Shinjun rituaalin joskus kauan sitten?" Serenity kysyi laittaen samalla oikean kätensä Hagoromon vasemmalle olkapäälle.

Maisema muuttui Tenjin kartanon etupihaksi.

"Äiti. Ole hyvä, ja lopeta Shinjun rituaali", Hagoromo sanoi. Hän, ja hänen molemmat sisarensa olivat Tenjin kartanon etupihalla, ja he kumarsivat kartanon terssilla seisovalle Kaguyalle.

"Se ei ole mahdollista", Kaguya sanoi.

"Mutta...!" Hagoromo sanoi.

"En suvaitse mitään uhmaa, vaikka olette minun lapsiani", Kaguya sanoi.

Hagoromo, ja hänen molemmat sisarensa katsoivat toisiaan.

"Kerro minulle sitten eräs asia. Mitä tapahtuu niille ihmisille, jotka menevät Shinjuun osana tätä rituaalia?" Hagoromo kysyi. "Miksi kukaan, Shinjun rituaaliin osallistunut ihminen ei koskaan palaa Shinjun kukkulalta Shinjun rituaalin loputtua?"

"Äiti, miksi sinä edes perustit Shinjun rituaalin joskus kauan sitten?" Serenity kysyi.

"Tämä rituaali on välttämätön...kunnes toiset saapuvat tänne", Kaguya sanoi.

"Toiset?" Hagoromo kysyi.

"Teidän ei tarvitse vielä tietää heistä", Kaguya sanoi katsoen lapsiaan.

Hagoromo katsoi äitiään vihaisena.

"Hagoromo, Hamura, Serenity, lähden vielä kerran. Pitäkää huolta asioista poissaoloni aikana", Kaguya sanoi, ja käveli sitten terassin oikealle puolelle.

"Kyllä", Hagoromo, Hamura, ja Serenity sanoivat.

Hagoromo näytti yhä vihaiselta.

Maisema muuttui Tenjin kartanon terassiksi.

Hagoromo seisoi terassin pylvään edessä nojaten samalla selällään kyseiseen pylvääseen. Hän piti molempia käsiään puuskassa. Hän katsoi Shinjua.

Serenity käveli Hagoromon oikealle puolelle, ja sitten Serenity katsoi Hagoromon tavoin Shinjua.

"Isoveli, Serenity...Ette kai te ajatelle", Hamura sanoi kävellen molempien sisartensa oikealle puolelle.

"Kyllä, aion kiivetä tuolle kukkulalle", Hagoromo sanoi kävellen vähän eteenpäin.

"Minäkin aion kiivetä tuolle kukkulalle", Serenity sanoi. "Haluan tietää totuuden Shinjun rituaalista".

"Jos äiti saa sen selville, niin te joudutte silloin suuriin vaikeuksiin", Hamura sanoi molemmille sisarilleen.

"Olen valmis seurauksiin", Hagoromo sanoi.

"Olen itsekin valmis seurauksiin. Äiti on kieltänyt meitä menemästä tuolle kukkulalle, eikä hän edes kerro meille sitä, että mitä Shinjun rituaaliin osallistuneille ihmisille oikein tapahtuu. Sen takia minusta on tuntunut jo tosi pitkään siltä, että äiti salaa meiltä jotain. Hän ei ole kertonut meille sitäkään, että mitä isällemme tapahtui kauan sitten, tai edes sitä, että mistä voimamme ovat oikein peräisin. Vastaukset niihin kysymyksiin, jotka haluamme nyt tietää, saattavat hyvinkin olla tuon kukkulan takana", Serenity sanoi.

"Okei, isoveli, ja Serenity. Minä tulen mukaanne", Hamura sanoi molemmille sisaruksilleen.

Maisema muuttui So no Kunin metsäksi, ja sitten Shinjun ympärillä olevan asteroidi-kraaterin kallioiseksi maastoksi, jossa Hagoromo, Hamura ja Serenity kävelivät kohti Shinjua.

Serenity, ja hänen molemmat veljensä pysähtyivät, ja katselivat edessään olevaa Shinjua. Se näytti jopa paljon suuremmalta, kuin jo kaukaa katsottuna.

"En uskonut mahdolliseksi sitä, että tuo puu näyttäisi noin isolta näin läheltä katsottuna", Serenity sanoi. "Tuon puun juurien lähellä ei ole lainkaan nurmikkoa, ja tunnen tuossa puussa valtavan määrän chakraa".

"Mikä tämä puu oikein on?!" Hagoromo kysyi kuulostaen hermostuneelta.

Hamura aktivoi Byakuganinsa tutkiakseen Shinjua tarkemmin dojutsunsa voimien avulla:

"Isoveli! Serenity!"

Hamura näki maiseman nyt mustavalkoisena dojutsunsa voimien ansiosta, ja hän näki jopa Shinjun juurien lähellä olevan maan alle. Hamura näki Byakuganinsa avulla jopa sen, että Shinjun juuriin oli sidottu useita koteloita. Tarkemmin sanoen kyseiset kotelot olivat maan alla, ja ne oli sidottu kiinni shinjun juuriin.

"Näitkö jotain?!" Serenity kysyi kuultuaan äsken Hamuran äänestä hermostusta, ja hieman pelkoakin.

Hamura lähti juoksemaan kohti Shinjun juuria. Hän juoksi niin nopeasti, kuin pystyi.

"Hamura!" Hagoromo huusi uteliaana. Hagoromo, ja Serenity seurasivat Hamuraa juosten niin nopeasti, kuin he pystyivät.

Hamura juoksi kohti Shinjun juurien alapuolella olevan luolan suuaukkoa, ja kyseisen luolan suuaukosta sisälle nähdäkseen maassa olevia useita, isoja, ja ruskeita koteloita. Ne kotelot olivat ihmisten muotoisia. Ja ne kotelot oli todellakin sidottu Shunjun juuriin.

Vaikka luolassa olikin pimeää, niin Hamura näki maassa olevat kotelot hyvin selvästi.

Hamura näytti siltä, että hänen oli nyt tosi vaikeaa uskoa näkemäänsä todeksi.

Hamuran katse kohdistui yhteen koteloon. Hän juoksi kyseisen kotelon eteen. Hamura kumartui alemmas, ja siirsi oikeaa kättään kohti vyötärönsä ympärille sitomaansa vyötään. Hän oli kiinnittänyt kyseiseen vyöhön ruskean tanton kotelon, ja otti tanton esiin kyseisestä kotelosta. Hän leikkasi tantonsa avulla edessään olevan kotelon kuoreen halkeamia samalla, kun hän piti kyseisestä kotelosta kiinni vasemmalla kädellään. Zhak!

"Mikä hätänä?" Hagoromo kysyi hypäten Serenityn tavoin Hamuran oikealle puolelle.

"Isoveli! Voitko käsitellä tätä koteloa?" Hamura kysyi irrottaen tantonsa äsken käsittelemästään kotelosta.

Hagoromo nosti vasenta kämmentään hieman ylemmäs, ja hänen vasemmasta kämmenestään ilmestyi nopeasti tuulta, joka osui Hamuran aiemmin käsittelemaan koteloon repien kyseistä koteloa kaikkialta. Zhah! Kotelon kuoret avautuivat hajoten palasiksi paljastaen sisällään aiemmin olevan Haorin samalla, kun Hagoromon äsken tuhoaman kotelon äsken hajonneet kuoret putosivat maahan.

"Haori!" Hagoromo huusi huolissaan. Hän kumartui polvilleen, ja otti Haorin syliinsä.

Serenity näytti järkyttyneeltä.

Hamura näytti hermostuneemmalta samalla, kun hän lakkasi käyttämästä Byakuganiaan.

"Haori! Herää, Haori!" Hagoromo huusi sylissään pitämälleen naiselle.

"Isoveli. Tuosta ei ole mitään hyötyä. Hän on kuollut", Hamura sanoi nousten seisomaan.

"Aaaa! Aaaaa!" Hagoromo huusi sulkien silmänsä pitäen samalla Haoria sylissään. Hagoromon huuto oli täynnä surua, kipua, ja vihaa.

Maisema muuttui Shinjun ulkopuolella olevaksi maastoksi, jonne asti Hagoromon huuto kuului.

Sitten maisema muuttui takaisin Shinjun juurien alapuolella olevaksi luolaksi.

"Joten tämä on...totuus Shinjun rituaalista", Hamura sanoi ymmärrettyään nyt sen, että miksi Shinjun rituaaliin osallistuneet ihmiset eivät koskaan palanneet koteihinsa Shinjun rituaalin loputtua.

"Mitä täällä on oikein tapahtunut?! Miten äitimme on voinut tehdä jotain näin kamalaa?! Tämänkö takia jotkut ihmiset ovat kapinoineet äitimme kauan sitten perustamaa Shinjun rituaalia vastaan, kuten se aiemmin tapaamamme lääke-kauppias kertoi meille kuulemiensa huhujen perusteella?! Ja äitimme on hävittänyt kyseiset kapinalliset?! Tiesiköhän Gamamarukin tästä?!" Serenity kysyi. Hänen silmiinsä nousi kyyneliä, ja hän sulki silmänsä. Hänen äänestään kuuli vihaa, kipua ja surua, sillä hän, ja hänen molemmat veljensä olivat nyt menettäneet läheisen ystävänsä äitinsä perustaman Shinjun rituaalin takia.

Kun Serenity avasi silmänsä, niin hänen valkoiset silmänsä olivat muuttuneet hopean värisiksi. Serenityn hopean väristen silmien keskellä oli nyt jopa musta mustuainen.

Kun Hagoromo avasi silmänsä, niin hänen valkoiset silmänsä olivat muuttuneet punaisiksi, ja hänen molemmissa silmissään oli nyt kolme, mustaa tomoeta. Hagoromo näytti todella vihaiselta.

"Isoveli! Serenity! Teidän silmänne!" Hamura sanoi nähtyään molempien sisariensa silmien muuttuneen erilaisiksi, kuin ennen.

("Selvitettyään Shinjun rituaalin salaisuuden Hagoromo, Hamura, ja Serenity menivät metsään etsimään Gamamarua. Se johtui siitä, että Hagoromo, ja hänen molemmat sisarensa halusivat kysyä Gamamarulta jotain tosi tärkeää", Queen Serenity sanoi.)

Maisema muuttui metsäksi, jossa Hagoromo käveli molempien sisarustensa kanssa eteenpäin, kunnes he pysähtyivät erään joen rannalle. Kyseisen joen keskellä oli iso, harmaa kivi, ja joen pinnalla kellui vihreitä lumpeen lehtiä.

"Tule esiin, Gamamaru!" Hagoromo sanoi.

Loisk! Gamamaru hyppäsi ylös vedestä, ja laskeutui joen keskellä olevan kiven päälle katsoen samalla Hagoromon, ja Serenityn erilaisiksi muuttuneita silmiä.

"Näyttää siltä, että saitte selville totuuden Shinjun rituaalista", Gamamaru sanoi Hagoromolle, ja tämän molemmille sisarille.

Hagoromo, ja hänen molemmat sisarensa nyökkäsivät.

"Tulkaa mukaani", Gamamaru hyppäsi veteen, ja Hagoromo teki molempien sisarustensa tavoin samoin, kuin Gamamaru. Loisk!

Maisema muuttui paikaksi, jossa oli vuoria, ja isoja lehtiä

"Missä olemme?" Hagoromo kysyi nousten molempien sisariensa, ja Gamamarun kanssa veden pintaan huomattuaan sen, että he olivat nyt vieraassa paikassa.

"Tämä on Gama no Kuni", Gamamaru sanoi.

Gamamaru, Hagoromo, Hamura ja Serenity nousivat ylös vedestä, ja kävelivät eteenpäin katsellen samalla ympärilleen.

Gamamaru pysähtyi isojen, harmaiden sammakko-patsaiden eteen.

"Mikä on tämä...outo voima, jonka tunnen?" Hagoromo kysyi.

"Tällaista voimaa ei ole So no Kunissa", Serenity sanoi. "Tunnen ympärillämme vahvaa energiaa".

"Voi...Olen vaikuttunut siitä, että ihminen voi tuntea voimaa täällä", Gamamaru sanoi. "Senjutsu-voimana tunnettu, luonnon voima virtaa täällä vapaasti. Ja niin, jos käytätte tätä voimaa, voitte pystyä tekemään kaikenlaisia asioita. Jopa minä osaan tehdä jotain tällaista Senjutsu-voiman ansiosta".

Gamamaru tarttui etu-jaloillaan yhteen sammakko-patsaaseen, ja nosti sitä ylemmäs tosi helpon näköisesti.

"Vau", Hagoromo sanoi.

"Seuratkaa minua!" Gamamaru sanoi laskettuaan sammakko-patsaan takaisin maahan, ja hyppien vasemmalle.

Gamamaru johdatti Hagoromon, Hamuran, ja Serenityn isoon temppeliin.

Temppelin sisäseinät, katto, ja lattia olivat harmaat. Temppelin seinissä ei ollut ikkunoita. Temppelin takaseinän edessä oli iso punaharmaa tuoli, jonka edessä olevalla pöydällä oli iso, sininen tyyyny. Kyseisen tyynyn päällä oli violetti kristallipallo. Kristallipallo oli tosi iso. Pöydän etupuolella oli samanlainen, valkoinen öljyä tarkoittava -kanjimerkki, kuin Gamamarun kaulassa olevan kaulakorun violetissa helmessäkin. Pöydän etupuolella oli hamaat portaat. Pöydän kummallakin puolella oli kaksi, pienempää tuolia. Kyseiset tuolit olivat ruskeat.

Gamamaru hyppäsi yhdelle portaalle, ja katsoi Hagoromoa, ja tämän molempia sisaria

"Tätä kutsutaan Kioku Kessekiksi", Gamamaru sanoi pöydällä olevasta kristallipallosta.

"Kioku Kesseki?" Hamura kysyi.

"Kaikki, mikä tapahtuu tällä planeetalla, on kirjattu tähän kiveen. Katsokaa, että mitä menneisyydessä tapahtui", Gamamaru sanoi.

Kristallipalloon ilmestyi kuva violetista meteoriitistä, joka laskeutui Maahan öiseltä taivaalta aiheuttaen valtavan paine-aallon, joka pyyhkäisi läheisen metsän yli, ja linnut lensivät sen seurauksena nopeasti kauemmas paikasta johon äskeinen meteoriitti oli laskeutunut.

"Kauan sitten se Shinju-niminen puu ilmestyi taivaalta tänne Maahan", Gamamaru sanoi.

Kristallipalloon ilmestyi kuva asteroidi-kraaterin keskellä olevasta puusta.

"Ja ikään kuin etsien jotain, äitinne Kaguya ilmestyi tänne", Gamamaru sanoi.

Kristallipalloon ilmestyi kuva bambumetsästä, johon laskeutui vaaleansinisenä hohtava valo. Kyseisen bambumetsän lähelle juoksi sotilaita, jotka olivat aiemmin seuranneet bambumetsään äsken laskeutunutta, vaaleansinistä valoa. Sotilailla oli yllään valkoiset vaatteet, ja ruskeat haarniskat. He pitivät käsissään keihäitä.

Vaaleansinisenä hohtava valo muuttui Kaguyaksi, joka käveli esiin bambumetsästä, ja pysähtyi sotilaiden eteen lakaten hohtamasta vaaleansinisenä. Hänellä oli yllään valkokeltainen kimono. Hänellä ei ollut päässään sarvia, eikä hänellä ollut otsassaan Rinne Sharingan-silmää.

Kristallipalloon ilmestyi kuva, jossa Kaguya katsoi yötaivaalle. Kaguyalla oli yllään valkoinen kimono, jonka kaulus oli punainen. Sitten joku laittoi vaaleanruskean viitan Kaguyan harteille. Ja Kaguyan vasemmalla puolella seisoi Tenji.

"Ja kun äitinne Kaguya saapui tänne Maahan, niin hän rakastui So no Kunin Keisariin, Tenjiin. Ja Kaguya tuli myöhemmin raskaaksi Tenjille odottaen silloin teitä kolmea", Gamamaru sanoi.

Kristallipalloon ilmestyi kuva Kaguyasta.

Sitten kristallipalloon ilmestyi kuva öisestä taivaasta, ja nuolista, joiden kärjet oli sytytetty tuleen. Sitten kristallipalloon ilmestyi kuva Kaguyasta, ja eräästä toisesta naisesta, joita kohti ammuttiin aiemmin näkyneitä nuolia. Kaguya yritti käyttää voimia suojellakseen itseään, ja seurassaan olevaa naista, mutta Kaguya laittoi yllättäen molemmat kätensä vatsansa eteen. Kaguyan seurassa oleva nainen katsoi Kaguyaa huolissaan.

"Kuitenkin, Kaguyan kohtalo ihmisten kanssa oli vähäpätöinen, ja lopulta hänestä tuli heidän vihollisensa", Gamamaru sanoi. "Äsken Kaguyan seurassa näkemänne nainen oli Aino, joka oli kaun sitten isänne kartanossa työskentelevä nainen. Kun Kaguyasta oli tehty Tenjin jalkavaimo, niin Aino nimitettiin silloin Kaguyan henkilökohtaiseksi avustajaksi, ja he ystävystyivät. Kaguya oli jopa kertonut Ainolle jotain Shinjusta. Kotimaanne So no Kuni oli kuitenkin silloin vihamielisissä väleissä naapurimaansa, eli Ka no Kunin kanssa. Toinen Ka no Kunin Ministeri yritti siepata Kaguyan, ja valloittaa So no Kunin. Silloin Kaguya tappoi voimiensa avulla monia Ka no Kunin sotilaita itsepuolustukseksi, ja Aino vei Kaguyan pian sen jälkeen turvaan Tenjin piilopaikasta. Seuraavana päivänä Kaguyan sieppausta yrittänyt Ka no Kunin Ministeri meni puhumaan Tenjin kanssa kertoen Tenjille samalla Kaguyan voimista, ja kyseinen Ministeri vaati Tenjiä teloittamaan Kaguyan. Kyseinen Ministeri oli nimittäin kuullut isänne päättäneen niin, että jokainen, joka nosti aseensa Ka no Kunia vastaan, teloitetaan isänne toimesta. Isänne, joka pyrki saavuttamaan rauhan joutui tekemään tosi vaikean päätöksen teloittaa Kaguya, sillä Tenji rakasti Kaguyaa, ja Tenji oli aiemmin antanut määräyksen teloittaa jokainen joka nostaisi aseensa Ka no Kunia vastaan. Tenji oli aiemmin antanut kyseisen määräyksen estääkseen sodan alkamisen. Kun Kaguya, ja Aino olivat menossa kohti Shinjua, niin So no Kunin sotilaat yrittivät silloin hyökätä Kaguyan ja Ainon kimppuun, mutta Kaguya suojeli silloin Ainoa pysäyttämällä silloin Kaguyaa ja Ainoa kohti So no Kunin sotilaiden silloin ampumat nuolet voimiensa avulla. Kun Kaguya yritti toisenkin kerran käyttää voimiaan suojellakseen Ainoa So no Kunin sotilaiden silloin ampumilta nuolilta, niin Kaguya ei pystynyt silloin käyttämään voimiaan kunnolla, sillä hän oli tuolloin raskauden alkuvaiheessa odottaessaan silloin teitä kolmea. Aino sai kyseisen asian selville, ja Aino yritti silloin suojella Kaguyaa, ja teitä kolmea kertomalla Tenjille Kaguyan raskaudesta. Aino kuitenkin kuoli silloin So no Kunin sotilaiden ampumien nuolien osuessa Ainoon, mutta Aino toivoi Kaguyan synnyttävän terveen lapsen. Ainon kuolemalla oli syvä vaikutus Kaguyaan. Isänne taas ei tiennyt sitä, että Ka no Kunin väki yritti valloittaa So no Kunin sillä välin, kun isänne, ja So no Kunin sotilaat olivat seuranneet Ainoa ja äitiänne Shinjun lähelle. Ka no Kunin Ministeri, joka oli aiemmin yrittänyt siepata Kaguyan, oli nimittäin aiemmin sinä päivänä kehitellyt suunnitelman valloittaa So no Kuni sillä välin, kun Tenji ja So no Kunin sotilaat jahtasivat Kaguyaa ja Ainoa".

Kristallipalloon ilmestyi kuva ison puun juurista, jotka nousivat nopeasti esiin maasta. Sitten kristallipalloon ilmestyi kuva valtavasta puusta, ja taivaalle ilmestyneestä, kirkkaana hohtavasta täysikuusta. Kyseinen täysikuu hohti yhtä kirkkaasti, kuin aurinko olisi hohtanut päivällä, vaikka kristallipallossa näkyneet tapahtumat olivatkin tapahtuneet yöllä.

Kristallipalloon ilmestyi kuva Kaguyasta, joka oli muuttunut nykyiseen olomuotoonsa, ja joka seisoi maassa katsoen edessään olevaa Tenjiä, jonka kehon ympärille kietoutui sideharsoja muistuttavia köynnöksiä.

Tenjin silmät olivat muuttuneet violeteiksi, ja aaltokuvioisiksi. Köynnökset kietoutuivat kokonaan Tenjin kehon ympärille, ja hän näytti nyt ihmisen muotoiselta kotilolta, joka ripustettiin lopulta roikkumaan Shinjun juuriin. Kyseisen puun juurissa roikkui monia muitakin, ihmisten muotoisia kotiloita.

Kristallipalloon ilmestyi kuva Kaguyasta, joka piti vasenta kättään vatsansa edessä.

"Ainon kuolemasta järkyttynyt Kaguya söi Shinjun hedelmän, ja sai uusia voimia. Kaguya hankki silloin Shinjun voiman aktivoiden Muggen Tsukuyomi-nimisen Genjutsun, ja isänne yhdessä kansansa kanssa, uhrattiin silloin Shinjulle. Mutta varmistaakseen sen, ettei ihmiskunta katoaisi kokonaan, Kaguya vapautti jotkut ihmiset Shinjun juurista, ja pyyhki samalla heidän muistinsa ja laittoi heidät jatkamaan elämäänsä normaalilla tavalla. Vain Kaguya tietää totuuden", Gamamaru sanoi.

"Mistä äitimme on kotoisin?" Hagoromo kysyi. "Miksi hän suojelee Shinjua?"

"En tiedä", Gamamaru sanoi. "Ehkä se liittyy siihen, että hän ilmestyi tänne kaukaa taivaalta. Yksi asia on kuitenkin selvä. Shinjun juurtuessa So no Kuniin, tämän Maan luonnon energia on ehtynyt".

"Kuinka se voisi tapahtua?" Hagoromo kysyi.

"Ei vain Maalta, mutta myös ihmisiltä. Niin kauan kuin Shinju on olemassa, niin tämä suuri Maa kuihtuu, ja me kaikki koemme saman kohtalon. Se johtuu siitä, että tämän planeetan voimaa siirtyy koko ajan So no Kunissa olevaan Shinjuun", Gamamaru sanoi.

Hagoromo katsoi vasemmassa kädessään pitämäänsä Haorin kaulakorua.

"Meidän on puhuttava äidin kanssa", Hagoromo sanoi.

"Kuunteleeko hän edes meitä?" Hamura kysyi.

"Hän ei ottanut kuuleviin korviinsa sitä, kun puhuimme hänelle aiemmin tänään, ja pyysimme häntä lopettamaan Shinjun rituaalin. Hän sanoi meille aiemmin tänään jopa sen, ettei hän suvaitse mitään uhmaa edes meiltä, vaikka olemme hänen lapsiaan. Voi olla niin, että joudumme ehkä taistelemaan häntä vastaan. Emme kuitenkaan voi antaa hänen aiheuttaa lisää ongelmia tämän maailman asukkaille", Serenity sanoi.

"Hagoromo, äitisi voima on valtava. Epäilen sitä, että voitko kohdata hänet suoraan. Vaikka olisitkin hänen lapsensa. Isänne Tenji oli nimittäin tavallinen mies, vaikka hän olikin So no Kunin Keisari. Hagoromo, koska isänne oli tavallinen ihminen, niin sinä ja molemmat sisaresi Hamura, ja Serenity olette vanhempienne takia rodultanne puoliverisiä ihmisiä. Voimanne eivät välttämättä yletä samalle tasolle, kuin äitinne Kaguyan voimat", Gamamaru sanoi.

"Gamamaru, opettaisitko minulle, kuinka käyttää Senjutsun voimia?" Hagoromo kysyi.

"Älä yritä liikaa ratkaista kaikkea yksin, isoveli. Minäkin haluaisin oppia käyttämään Senjutsua tukeakseni sinua, ja Hamuraa", Serenity sanoi Hagoromolle.

"Isoveli! Serenity! Ette kai te aio taistella äitiämme vastaan? Miettikää nyt esimerkiksi sitä, että mitä hän teki isällemme kauan sitten!" Hamura sanoi kuulostaen huolestuneelta.

"Meidän on jotenkin sovitettava äitimme tekemät teot. Hän on aiheuttanut monia ongelmia viattomille ihmisille, ja tälle maailmalle", Serenity sanoi. "Ehkä hänen pysäyttämisensä on ainoa tapa estää häntä jatkamasta näiden, kamalien tekojen tekemistä".

"Serenity on oikeassa", Hagoromo sanoi. "Se on ainoa keino varmistaa muiden turvallisuus".

"Ymmärrän", Gamamaru sanoi. "Jos te, jotka peritte Kaguyan voimat, hankitte Senjutsu-voiman, niin voitte ehdottomasti voittaa hänet. Kuitenkin".

"Mitä?" Hagoromo kysyi.

"Senjutsu-voiman opetteleminen on erittäin riskialtista", Gamamaru sanoi.

"Miksi?" Hagoromo kysyi.

"Onko mitään takeita siitä, että kun te hankitte Senjutsu-voiman, niin teistä ei tule samanlaisia, kuin äidistänne?" Gamamaru kysyi.

"Gamamaru...Olemmeko tulleet niin pitkälle, että peloissasi?" Hagoromo kysyi kumartuen Gamamarun tasolle.

Gamamaru näytti vähän hermostuneelta:

"Mitä sinä sanoit?"

"Olet ristiriidassa itsesi kanssa", Hagoromo sanoi. "Miksi sitten valehtelit meille? Aioit saada meidät estämään äitiämme tekemästä julmia tekoja, ja saada meidät taistelemaan äitiämme vastaan alusta alkaen".

"Olet melko taitava ihmiseksi, vai mitä?" Gamamaru kysyi. "Kyllä, minulla oli ilmoitus teille".

"Ilmoitus?" Hagoromo kysyi.

"Kyllä, mutta se oli pikemminkin uni. Konnat näkevät harvoin unia, jos koskaan. Mutta tämä uni oli enemminkin ennustus. Näin unen, jossa te kolme taistelitte Kaguyan kanssa", Gamamaru sanoi.

Hagoromo, ja hänen molemmat sisarensa katsoivat toisiaan hieman huolissaan.

"Kuinka se uni päättyi?" Hamura kysyi.

"En usko, että hänen unensa meni niin pitkälle", Hagoromo sanoi. "Jos näin tapahtuisi, niin hän ei olisi niin hermostunut".

"Mit...?! Kuinka voit nähdä niin kauaksi rupikonnan sydämeen asti, ja vielä niin selvästi. Kuka sinä olet?" Gamamaru kysyi yllättyneenä.

"Gamamaru, onko äitimme aina ollut sellainen, kuin hän on nyt?" Serenity kysyi.

"Ei. Äitinne halusi alunperin rauhaa. En tiedä sitä, että mikä muutti hänet sellaiseksi, että häntä on nyt alettu kammoksua Onina. Mutta uskoakseni äitinne muutos sai alkunsa sillä hetkellä, kun hän söi Shinjun hedelmän. Kun voimaa keskittyy liikaa yhdelle ihmiselle, niin voimasta tulee hänelle ennen pitkää pakkomielle. Liika lahjakkuuskin on joskus huono asia. Voima nimittäin eristää joskus kantajansa, ja tekee hänestä ylimielisen. Kun vahvistuu liikaa, niin alkaa jossain vaiheessa pelätä epäonnistumista. Järjestyksen ylläpitäjätkin saavat helposti vihat niskoilleen. Lisäksi vallalla on tapana nousta päähän", Gamamaru sanoi.

"Sitä siis tarkoitit kysyessäsi aiemmin sitä, että tulisiko meistä äitimme kaltaisia hankittuamme Senjutsu-voiman. En aio tulla samanlaiseksi, kuin äiti", Hagoromo sanoi.

"En minäkään", Serenity sanoi.

"En minäkään", Hamura sanoi.

"Hyvä. Onko teillä vielä jotain kysyttävää?" Gamamaru kysyi.

"Äiti sanoi meille aiemmin tänään Shinjun rituaalin olevan välttämätön siihen asti, kunnes toiset tulevat So no Kuniin. Tiedätkö sinä sen, että keistä toisista äitimme oikein puhui meille aiemmin?" Hamura kysyi.

"En tiedä vastausta siihen kysymykseen. Mutta äitinne katseli päivittäin taivaalle jo ennen, kuin hän söi Shinjun hedelmän. Sen takia vaikutti ihan siltä, kuin hän olisi odottanut jonkun tulevan So no Kuniin. Ehkä kyse on juuri niistä äsken mainitsemistasi toisista, joista kuulitte tänään äidiltänne, keitä he sitten ovatkaan", Gamamaru sanoi.

"Selvä. Mitä nyt, Serenity?" Hamura kysyi siskoltaan.

"Näytit äsken meille tuolla kristallipallolla sen, että kun äiti sitoi isämme, ja muutkin ihmiset Shinjun juuriin että taivaalla oli jotain hohtavaa, Gamamaru. Mikä se taivaalla hohtava asia oikein oli?" Serenity kysyi.

"Se oli Kuu. Sen jälkeen, kun äitinne Kaguya oli syönyt Shinjun hedelmän ja saanut sen seurauksena uusia voimia, niin äitinne Kaguya käytti silloin Muggen Tsukuyomia niin, että hän käytti silloin Yomotsu Hirasakaa luomaan portaalin Kuun sisältävälle ulottuvuudelle. Niin Kaguya kutsui silloin tähän maailmaan toisen ulottuvuuden Kuun langettaakseen aiemmin mainitsemani Muggen Tsukuyomi-Genjutsun koko Maapallon päälle toisesta ulottuvuudesta silloin kutsumansa Kuun avulla", Gamamaru sanoi.

"Kamalaa. Entä Shinjun hedelmä, jonka äitimme söi kauan sitten? Mikä se on?" Hagoromo kysyi.

"Kun tämän planeetan elinvoimaa oli jonkin aikaa siirtynyt Shinjuun, niin Shinjuun silloin siirtynyt, tämän planeetan energia alkoi yhdistyä Shinjussa muuttuen lopulta Shinjun hedelmäksi jonka äitinne söi kauan sitten", Gamamaru sanoi. "Toisin sanoen, äitinne kauan sitten syömä Shinjun hedelmä on oikeasti tämän planeetan, ja tämän planeetan asukkaiden energiasta muodostunut hedelmä".

"Ymmärrän. Äiti on silti mennyt liian pitkälle tehdessään niin julmia tekoja tämän maailman asukkaille", Hagoromo sanoi.

("Pian tuon keskustelun jälkeen Hagoromo, ja Serenity alkoivat harjoitella Senjutsu-taitoja Gamamarun opissa", Queen Serenity sanoi.)

Maisema muuttui isoksi sammakko-patsaaksi, jonka suusta valui keltaista vettä patsaan jalkojen edessä olevaan lampeen, jonka ympärillä oli kivistä tehnyt portaat.

Hagoromo, ja Serenity istuivat kyseisillä portailla meditointi-asennoissa.

Sammakko-patsaan takana oli iso vesiputous, josta valui alaspäin keltaista vettä.

Gamamaru katsoi Hagoromon, ja Serenityn harjoittelua:

"Tyhjentäkää mielenne...Tuntekaa vain luonnon energia, ja ottakaa se itseenne".

Maisema muuttui isoiksi, piikin muotoisiksi kallioiksi, joiden päällä olevilla ruskeilla laudan paloilla Hagoromo ja Serenity istuivat samanlaisessa meditointi-asennoissa, joissa he olivat istuneet aiemminkin kuin harjoitellessaan luonnon energian tuntemista ison sammakko-patsaan lammen edessä olevilla kivi-portailla.

Nyt Hagoromon, ja Serenityn kehoihin siirtyi luonnon energiaa vaaleansinisen chakran muodossa.

"He ovat yllätys-tapauksia", Maassa istuva Gamamaru ajatteli. "Hagoromo, ja Serenity hankkivat Sennin-voiman hetkessä".

Maisema muuttui So no Kunin riisipelloiksi, joissa monet maanviljelijät keräsivät riisinkorsia toisissa käsissään pitämiinsä koreihinsa.

Hamura käveli lähellä olevalle mäelle valvoakseen maanviljelijöiden tällä hetkellä tekemän työn turvallisuutta. Hänellä oli selässään miekan huotra, jota hän kuljetti vasemman olkapäänsä, ja ylävartalonsa ympärille ripustamassaan narussa, jonka hän oli kiinnittänyt miekan ruskeaan huotraan. Kyseisen miekan huotraan kiinnitetty naru-vyö oli valkoinen. Miekan kahva oli harmaasininen. Hamuran hiukset olivat kasvaneet pidemmiksi, ja ylettivät nyt hänen vyötärölleen asti.

Yllättäen Hamurasta alkoi tuntua siltä, että joku seisoi hänen takanaan. Hän kääntyi ympäri nähdäkseen Kaguyan seisovan vähän matkan päässä hänestä.

"Äiti! Olet palannut kotiin hyvin pian", Hamura sanoi.

"Missä Hagoromo, ja Serenity ovat nyt?" Kaguya kysyi.

"Isoveli, ja Serenity ovat edelleen muualla partioimassa kylää", Hamura sanoi, ja kumarsi Kaguyalle.

"Hamura!" Kaguya sanoi kuulostaen tyytymättömältä äsken saamaansa vastaukseen.

Hamura hermostui hieman.

"Asioiden piilottaminen minulta on hyödytöntä", Kaguya sanoi aktivoiden Byakuganinsa. Hänen katseensa oli hyvin vihainen. Voimakas paine-aalto ilmestyi nopeasti Kaguyan kehosta, ja kulki Hamuran, ja läheisen alueen yli.

Hamura yritti suojautua Kaguyan voimilta aktivoimalla oman Byakuganinsa. Hamura sulki silmänsä, ja piti oikeaa kättään silmiensä edessä.

"Se on hyödytöntä. Vaikka yritätkin torjua minua Byakuganillasi, niin oma Byakuganini on silti paljon parempi, kuin sinun Byakuganisi", Kaguya sanoi.

Taivaalla oli hieman pilviä.