Heipä hei! Tässä on Darkness Return II-fanfictionin uusi luku. Hain tähän osaan jonkin verran inspiraatiota Sailor Moon Season 1 Episode 42 Minako's Tragic Love-sta. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Tap tap!
Usagi vilkaisi huoneensa ikkunaa, sillä joku taputti kyseistä ikkunaa. Usagi tarttui verhoihin molemmilla käsillään, ja veti verhot sivuun nähdäkseen valkoisen kissan, jonka silmät olivat vihreät. Kissan otsassa oli kultainen puolikuu-symboli. Usagi avasi ikkunan oikealla kädellään antaen kissan tulla huoneeseensa.
"Miksi olet täällä tähän aikaan?" Usagi kysyi valkoiselta kissalta.
Usagilla oli yllään vaaleanpunainen pyjama.
Luna istui Usagin sängyllä.
"Anteeksi, että tulin tänne näin myöhään, mutta Katsulla taitaa olla ongelmia", Valkoinen kissa sanoi kuulostaen huolestuneelta.
"Millaisia ongelmia?" Usagi kysyi.
"Hän sai pari tuntia sitten puhelun, jonka loputtua hän sanoi minulle menevänsä joksikin aikaa Haido Hotelliin", Valkoinen kissa sanoi.
"Kertoiko hän sinulle, keneltä hän sai äsken mainitsemasi puhelun?" Usagi kysyi.
Valkoinen kissa pudisti päätään.
Taivaalla oli kalpea kuunsirppi, ja useita tähtiä.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
"Katsu-kun. Ei, Taisho Gin. Olin yllättynyt, kun sain tietää, että sinä olet elossa", Sanoi 26-vuotias nainen, joka istui hotellihuoneensa ikkunalaudalla. Naisen iho oli vaalea, ja hänen silmänsä olivat siniset. Hänen hiuksensa olivat lyhyet, ja ruskeat. Hän oli pitkä, ja laiha. Hänellä oli korvissaan vaaleanpunaiset korvakorut. Hänellä oli yllään vaaleanvihreä pusero, jonka päällä oli tummanvihreä takki. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja mustat korkokengät. Hänellä oli kaulassaan kultainen medaljonki. Hän piti vasemmassa kädessään lasi-pikaria, jossa oli punaista mehua.
Hotellihuoneen vasemmalla puolella oli sänky, jonka päällä oli valkoinen peitto. Peiton alla oli valkoinen lakana. Sängyn päällä oli valkoinen tyyny. Huoneen seinät olivat vaaleanvihreät, ja huoneen lattia oli tehty ruskeasta paneelista. Lattialla oli valkoinen matto. Huoneen katossa oli valkoinen kattolamppu, jonka valokatkaisija oli huoneen ruskean oven oikealla puolella olevassa ovenkarmissa. Ruskean oven vasemmalla puolella oli kylpyhuoneeseen johtava, valkoinen ovi. Ruskean oven oikealla puolella olevassa seinässä oli vaatekaapin ovi. Huoneen seinille oli ripustettu erilaisia tauluja. sängyn vasemmalla puolella oli ruskea yöpöytä. Huoneen vasemmalla puolella oli ruskea pöytä, jonka päällä oli kirjoja, ja oranssi lukulamppu. Huoneen keskellä oli pöytä, jonka ympärillä oli kaksi, valkoista tuolia, joissa oli ruskeaakin väriä. Katsu istui pöydän vasemmalla puolella olevalla tuolilla. Pöydän päällä oli juomalasi, jossa oli vettä. Juomalasin pohjalla oli pari jää-palaa. Ikkunan oikealla, ja vasemmalla puolella oli pitkät, vaaleanpunaiset verhot.
Katsulla oli yllään valkoinen pusero, jonka päällä oli musta takki. Hänellä oli vyötäröllään ruskea vyö. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja mustat kengät.
"Miksi et halunnut minun tietävän, että selvisit siitä Lontoossa tapahtuneesta varasto-onnettomuudesta?" Nainen kysyi, ja käveli Katsun vasemmalle puolelle laittaen pikarinsa Katsun edessä olevalle pöydälle. Nainen laittoi oikean kätensä Katsun vasemmalle olkapäälle.
Katsu vältteli naisen katsetta parhaansa mukaan.
"Kun sain tietää, että olet elossa kuulin jopa sen, että muutut edelleen Taisho Giniksi tehden hyviä tekoja suojellen muita ihmisiä", Nainen sanoi.
"Kyllä", Katsu sanoi.
"Haluan auttaa sinua. Voisimme tehdä yhteistyötä samalla tavalla kuten silloin, kun teimme yhteistyötä kauan sitten. Oletko viime aikoina tehnyt yhteistyötä uutisissa mainittujen Sailor Senshien, ja Shitennounien kanssa? Jos olet viime aikoina tehnyt yhteistyötä uutisissa mainittujen Sailor Senshien, ja Shitennounien kanssa, niin etkö esittelisi heitä minulle, jotta voisin kertoa Sailor Sensheille ja Shitennouneille joitain aiempia Taisho Gin-urotekojasi?" Nainen hymyili ilkeästi.
Katsu ei huomannut naisen hymyilevän ilkeästi, sillä hän vältteli edelleen naisen katsetta.
"Entä Alan? Onko hänellä kaikki hyvin?" Katsu kysyi vältellen samalla vastaamasta naisen kysymykseen.
"Kyllä, hän on kunnossa", Nainen sanoi. Hän työnsi oikean kätensä takkinsa povitaskuun, ja otti sieltä esiin ruskean lompakon. Hän avasi lompakon, ja näytti Katsulle lompakon sisäpuolelle kiinnittämäänsä kuvaa itsestään ja pitkästä, nuoresta miehestä. Mies oli suunnilleen 27-vuotias. Hänellä oli lyhyet, mustat hiukset ja siniset silmät. Miehen iho oli vaalea. Hän oli urheilullinen. Hänellä oli yllään valkoinen, lyhythihainen pusero. Hänellä oli jaloissaan siniset housut, ja mustat kengät.
Nainen, jonka kanssa Katsu nyt puhui, seisoi kuvassa olevan miehen oikealla puolella. Naisella oli yllään punainen, hihaton pusero. Naisen puseron kaula-aukko oli valkoinen. Hänellä oli lantiollaan valkoinen hame, jonka helma yletti naisen polviin asti. Naisella oli jaloissaan valkoiset kengät. Kuvan taustalla oli meren ranta. Kyseinen kuva oli kiinnitetty lompakon oikealle puolelle, ja lompakon vasemmalla puolella olevissa taskuissa oli naisen ajokortti, ja luottokortteja.
Katsu katsoi kuvaa hieman surullisena.
"Alan halusi myös nähdä sinut, kun kerroin hänelle, että olet elossa ja olet jatkanut Taisho Gin-tehtäväsi suorittamista täällä Japanissa", Nainen sanoi. Hänen kaulassaan oleva medaljonki kiilsi hieman.
"Katarina-san, huomaan, että käytät yhä tuota kaulakorua", Katsu sanoi nähtyään Katarinan kaulassa olevan kaulakorun.
"Tietysti. Annoit tämän medaljongin minulle syntymäpäivänäni. Katsu-kun, onko sinulla jo tyttöystävä? Anteeksi tämä kysely, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun näen sinut pitkästä aikaa sen Lontoossa tapahtuneen varasto-onnettomuuden jälkeen, joten haluan tietää mitä olet tehnyt sen jälkeen kun palasit Lontoosta tänne Tokioon. Kun kuulin, että olet elossa sain tietää vain sen, että olet jatkanut Taisho Gin-tehtäväsi suorittamista täällä Japanissa", Katarina sanoi.
"Olen hieman kiinnostunut eräästä tytöstä, mutta en ole vielä kertonut sitä hänelle, sillä en ole löytänyt sopivaa tilaisuutta kertoa hänelle tunteistani", Katsu sanoi ajatellen Kinseitä.
"Niinkö? Millainen mainitsemasi tyttö on?" Katarina kysyi.
"Hän on kaunis", Katsu sanoi.
"Niinkö? Mutta haluan olla hyödyllinen myös sinulle Taisho Gin-tehtäväsi suorittamisessa, sillä sinä autoit minua kauan sitten eräiden rikosten selvittämisessä. Ole hyvä, ja esittele minut Sailor Sensheille ja Shitennouneille", Katarina pitää pitäen medaljonkiaan vasemmassa kädessään.
"Anteeksi, että en kertonut sinulle totuutta siitä Lontoossa tapahtuneesta varasto-onnettomuudestä", Katsu alkoi taas vältellä Katarinan katsetta. "Katarina-san, olet suuremmoinen Interpolin poliisi, mutta tämä on minun ongelmani. En halua altistaa sinua vaaralle! Näit minun taistelevan youmia vastaan silloin, kun olin Lontoossa. Silloin näit, että youmilla voi olla ties millaisia voimia. Youmat yrittävät varastaa ihmisiltä energiaa vahvistaakseen johtajansa, Queen Metalian voimia. Kerroin äsken mainitsemani asian sinulle silloin, kun olin Lontoossa. Kerroin sinulle jopa, että Queen Metalia syntyi 1000 vuotta sitten sen seurauksena, että Auringossa tapahtui poikkeuksellinen toiminta, ja että Queen Metalia saapui Maahan meteoriparvessa. Kerroin sinulle jopa sen, että pitkän taistelun jälkeen Queen Metalia onnistuttiin lopulta sinetöimään pois, ja että joku on selvästi vapauttanut Queen Metalian. Sanoin sinulle jopa, että Queen Metalia on valmis tekemään ties mitä saadakseen lisää valtaa. Yritän vain suojella sinua youmilta, jotta ne eivät varastaisi sinun tai muiden ihmisten energiaa vahvistaakseen Queen Metalian voimia. Koskaan ei voi olla liian varovainen, kun yrittää suojella niitä joista välittää. Lisäksi en halua aiheuttaa sinulle ongelmia. Olen iloinen että, sain mahdollisuuden nähdä sinut uudestaan. Kiitos. Hyvästi!" Katsu nousi seisomaan. Hän ei pystynyt enää puhumaan Katarinan kanssa, sillä Lontoossa tapahtuneen varasto-onnettomuuden jälkeiset tapahtumat olivat liian ikäviä muistoja, jotta Katsu olisi voinut jatkaa keskusteluaan Katarinan kanssa. Katsu ei voinut kertoa Katarinalle salaisuuttaan, jonka takia hän oli salannut Katarinalta selvinneensä Lontoossa tapahtuneesta varasto-onnettomuudesta.
Katsu juoksi kohti hotellihuoneen ovea, ja tarttui oikealla kädellään huoneen oveen avaten, ja sulkien sen perässään.
"Katsu-kun! Odota!" Katarina laittoi lompakon takaisin takkinsa povitaskuun, ja oli lähdössä seuraamaan Katsua.
Yllättäen huoneeseen ilmestyi keltaista energiaa, joka muuttui Kinseiksi.
"Kinsei-sama", Katarina sanoi.
"Ei näytä siltä, että useammat kysymykset auttaisivat meitä. Muutu youmaksi, Papilloniksi, ja hyökkää tuon miehen kimppuun!" Kinsei huusi. Hän nosti oikeaa kättään kohti Katarinaa. Kinsein oikeaan käteen ilmestyi vaaleanviolettia energiaa, joka ympäröi Ktarinan.
"Uaaaa!" Katarina huusi. Hän muuttui pitkäksi ja laihaksi youmaksi, jonka iho oli vaaleankeltainen. Youmalla oli yllään vaaleanvihreä, olkaimeton uimapuku, jossa oli violettiakin väriä. Youmalla oli jaloissaan vaaleanvihreät saappaat, jotka ylettivät youman reisiin asti. Youman hiukset olivat purppurat, ja sillä oli kaulassaan kultainen medaljonki. Sillä oli käsissään vaaleanvihreät hansikkaat. Youmalla oli päässään, ohimoiden kohdalla isot sinapinkeltaiset siivet. Youman siivissä oli punaisia, ja mustia kuvioita. Youmalla oli päässään tuntosarvet, ja mustat perhosen silmät. Youman silmät olivat mustat.
Kinsei katosi huoneesta keltaisen energian ympäröidessä hänet.
Youma lensi hotellihuoneen ikkunan läpi rikkoen ikkunan samalla, kun youma lensi ulos hotellihuoneesta lähtien etseimään Katsua. Kriks!
"Papillon!" Youma huusi.
(Satama)
Katsu seisoi sataman lähellä olevalla laiturilla. Laiturin lähelle oli pysäköity monia, valkoisia moottoriveneitä.
Katsu katsoi oikeassa kädessään pitämäänsä kuvaa itsestään, ja Katarinasta. Katarina ja Katsu seisoivat kuvassa Big Ben-kellotornin edessä. Kuvassa Katarinalla oli yllään sininen takki, ja hänellä oli lantiollaan sininen hame. Hänellä oli jaloissaan mustat korkokengät. Katsulla oli yllään harmaa takki, jonka alla oli valkoinen pusero. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja mustat kengät. Kuvassa Katsu seisoi Katarinan vasemmalla puolella.
"Katarina-san", Katsu ajatteli ääneen.
Yllättäen vasemmalta lensi esiin vaaleanvihreä perhonen, joka lensi Katsun edestä sataman oikealle puolella.
"Perhonen tähän aikaan vuodesta?" Katsu ajatteli ääneen, ja katsoi vasemmalle, josta perhonen oli lentänyt esiin nähdääkseen jonkin vaaleanvihreän, ja terävän lähestyvän häntä nopeasti.
Katsu hyppäsi nopeasti oikealle väistäen häntä lähestyvän terän, minkä jälkeen hän katsoi vasemmalle nähdäkseen perhosen näköisen youman seisovan neljän metrin päässä siitä kohdasta, jossa Katsu oli seisonut vähän aikaa sitten.
Youman oikea käsi oli muuttunut jonkinlaiseksi terä-aseeksi, jolla youma oli äsken yrittänyt hyökätä Katsun kimppuun.
Katsu oli kuitenkin onnistunut väistämään youman hyökkäyksen, joten youman oikea käsi oli juuttunut maahan.
Katsu laittoi oikeassa kädessään pitämänsä kuvan takkinsa taskuun, ja otti sieltä esiin hopean värisen muodonmuuto-kynänsä.
"Jos kerran lavastit kuolemasi joskus aiemmin, niin sinun pitäisi antaa minun tappaa sinut!" Youma sanoi. Youma muutti oikean kätensä normaalin käden näköiseksi.
"Olet youma, eikö niin?!" Katsu sanoi.
Katsun muodonmuutos-kynä alkoi hohtaa, ja hän muuttui Kunziteksi.
"Mitä?! Katsu oli Kunzite?!" Youma huusi uteliaana.
"Energy Damage!" Kunziten oikeasta kädestä ilmestyi hopean väristä energiaa, joka lähestyi youmaa tosi nopeasti.
"Sinä tuhlaat vain aikaasi", Youma nousi nopeasti ilmaan ja sen eteen ilmestyi monia, vaaleanvihreitä perhosia, jotka torjuivat Kunziten hyökkäyksen pimeän energiansa avulla.
"Mitä?!" Kunzite mietti hermostuen jonkin verran.
"Tiedän taistelutapasi. Miten aiot taistella minua vastaan?!" Youma nosti molemmat kätensä kohti Kunzitea, ja youman ympärillä lentävät perhoset lensivät nopeasti kohti Kunzitea.
"Aaaa!" Kunzite huusi, kun perhoset lensivät hänen ympärillään, ja nostivat hänet ilmaan estäen häntä liikkumasta pimeän energiansa avulla.
"Tunnen sekä sisäiset, että ulkoiset heikkoutesi!" Youma huusi laskeutuen maahan.
Kun Katsu katseli youmaa tarkemmin, hän näki youman kaulassa olevan medaljongin, minkä seurauksena hänen selässään alkoi juosta kylmiä väreitä, sillä hän uskoi ymmärtäneensä edessään olevan youman olevan oikeasti Katarina.
"Olet Katarina-san? Miksi hyökkäät kimppuuni?" Kunzite kysyi.
"Kerro nyt minulle muiden Shitennounien ja Sailor Senshien salaiset henkilöllisyydet! Kerro minulle jopa Kuun prinsessan oikea henkilöllisyys!" Youma huusi.
"Ymmärsikö joku Dark Kingdomin sotureista sen, että ennen kuin aloin taistella Kunzitena Dark Kingdomin youmia vastaan, taistelin joskus Taisho Gininä Dark Kingdomin youmia vastaan, ja että autoin joskus Katarina-sania selvittämään joitain rikoksia? Jos joku Dark Kingdomin soturi ymmärsi, että taistelin joskus Taisho Gininä Dark Kingdomin youmia vastaan ja että autoin joskus Katarinaa selvittämään joitain rikoksia, niin Taisho Gin-henkilöllisyyteni ymmärtäneen Dark Kingdomin soturin olisi ollut tosi helppoa järjestää minulle tapaaminen Katarina-sanin kanssa siinä toivossa, että kertoisin Katarina-sanille muiden Sailor Senshien ja Shitennounien salaiset identiteetit!" Kunzite ajatteli. Nyt Katsu ymmärsi todellisen syyn sille, jonka takia Katarina oli tullut Tokioon tapaamaan Katsua.
"Katarina-san, lopeta", Kunzite sanoi siinä toivossa, että Katarina lakkaisi taistelemasta Kunzitea vastaan.
"Kunzite!" Artemis juoksi satamaan Usagin ja Lunan kanssa.
Usagilla oli yllään violetti takki, jonka alla oli vaaleanvihreä pusero. Hänellä oli lantiollaan punainen minihame, ja hänellä oli jaloissaan valkoiset sukat, ja violetit kengät.
"Katsu-kun on pulassa!" Usagi sanoi huolissaan.
"Usagi-chan, paetaan tuolla moottoriveneellä!" Luna huusi katsoen laiturin oikealle puolelle pysäköityä moottorivenettä.
"Selvä, mutta pitäkään youma kiireisenä jonkin aikaa!" Usagi huusi kissoille. Usagi työnsi oikean kätensä takkinsa taskuun, ja otti sieltä esiin muodonmuutos-kynänsä. "Moon Power! Muuta minut söpöksi merimieheksi! Change!" Vaaleanpunainen energia ympäröi Usagin, ja pian hänellä oli yllään valkoinen, pitkähihainen merimiespuku, jonka hihojen resorit olivat tummansiniset. Merimiespuvun helmakin oli tummansininen. Hänellä oli päässään valkoinen merimieshattu, jossa oli myös tummansinistä väriä. Hänellä oli jaloissaan valkoiset merimieshousut, jotka olivat tummansiniset lahkeiden resorien kohdalta. Hänellä oli jaloissaan valkoiset kengät.
Kissat hyökkäsivät youman kimppuun, minkä seurauksena youma putosi mereen, ja vapautti vahingossa Katsun perhostensa otteesta perhosten kadotessa.
Kissat hyppäsivät laiturille samalla, kun Katsukin hyppäsi laiturille.
"Lähdetään pois täältä nyt, kun meillä on tilaisuus paeta!" Luna huusi.
"Selvä!" Usagi sanoi. Hän ja Kunzite menivät kissojen kanssa moottoriveneeseen, ja Usagi istui kuljettajan istuimelle. Katsu istui kuljettajan takana olevalle istuimelle kissojen istuessa veneen lattialle.
Usagi näki veneen virtalukossa olevat avaimet, ja käynnisti veneen tarttumalla avaimiin oikealla kädellään, ja vääntäen avainta eteenpäin. Hän tarttui vasemmalla kädellään veneen ratin oikealla puolella olevaan kahvaan, jossa oli ankkurin kuva. Veneen ankkuri nousi ylös vedestä, ja usagi tarttui oikealla kädellään veneen rattiin tarttuen samalla vasemmalla kädellään veneen ratin vasemmalla puolella olevaan peruutus-vipuun, ja vene perääntyi jonkin verran, ennen kuin Usagi työnsi paruutus-vivun eteenpäin. Hän käänsi rattia oikealle, ja alkoi ajaa venettä meren suuntaan.
"Kuinka löysitte minut täältä?" Kunzite kysyi lopulta.
"Me löysimme sinut käyttämällä kometokeskuksen tietokoneen jäljityslaitetta, joka on yhteydessä kommunikaattori-rannekkeeseesi. Olen ollut partnerisi tosi kauan, joten uskon huomaavani helposti, jos salaat minulta jotain. Kun sait pari tuntia sitten puhelun, jonka jälkeen sanoit minulle meneväsi joksikin aikaa Haido Hotelliin, et kertonut minulle keneltä sait kyseisen puhelun, joten aloin epäillä että salaat minulta jotain. Siksi menin tapaamaan Usagia ja Lunaa ja kerroin heille saamastasi puhelusta", Artemis sanoi.
"Sitten menimme komentokeskukseen, ja käytimme kometokeskuksen tietokoneen jäljityslaitetta löytääksemme sinut ja selvittääksemme, kenen kanssa sinulla oli tapaaminen Haido Hotellissa. Sitten huomasimme komentokeskuksen tietokoneen jäljityslaitteen avulla, että lähdit yllättäen Haido Hotellista tuohon äskeiseen satamaan", Luna sanoi. "Käytimme komentokeskuksen tietokoneen jäljityslaitetta selvittääksemme, kenen hotellihuoneesta olit lähtenyt ja huomasimme, että kyseisen huoneen oli varannut joku Katarina. Sitten lähdimme satamaan etsimään sinua".
Youma lensi ylös vedestä, ja katseli ympärilleen nähdäkseen, missä Kunzite ja tämän ystävät olivat:
"Minne he menivät?! En anna heidän paeta!" Lopulta youma näki veneen, jonka kyydissä Katsu istui, ja lähti seuraamaan sitä.
"Joka tapauksessa meidän on...Se youma seuraa meitä!" Usagi huusi nähtyään, että youmaa seurasi heitä.
"On aika mennä täydellä vauhdilla eteenpäin!" Usagi huusi ja kuljetti venettä eteenpäin entistä nopeammin.
"Näyttää siltä, että olemme nyt nopeampia, kuin tuo youma!" Luna sanoi katsoen youmaa.
"Usagi-san, kiitos", Kunzite sanoi.
"Toivottavasti kukaan Dark Kingdomin soturi ei ollut äsken tuolla satamassa! Jos tuolla satamassa oli äsken joku Dark Kingdomin soturi, niin kyseinen Dark Kingdomin soturi saattoi nähdä minun muuttuvan Kunziteksi, ja saada selville salaisen henkilöllisyyteni ja mahdollisesti jopa sen, että Usagi-san tuntee minut!" Katsu mietti varautuneena.
"Ei ongelmaa!" Usagi sanoi. Hän kuitenkin vaikeni nähtyään Kunziten näyttävän hieman varautuneelta ja surulliselta.
"Usagi-chan, piiloudutaan tuonne ankkuroituun loistoristeilijään!" Luna huusi nähtyään meren oikealla puolelle ankkuroidun, ison risteilyaluksen.
"Selvä!" Usagi katsoi oikealle nähdäkseen saman risteilijäaluksen kuin Luna. Risteilijäaluksessa oli yksi, iso savupiippu. Laivan runko oli valkoinen, mutta siinä oli mustaakin väriä. Usagi ohjasi veneen laivan viereen, ja sammutti veneen moottorin vääntämällä virtalukossa olevaa avainta taaksepäin. Hän veti ankkuri-vipua laskien veneen ankkurin mereen.
Usagi ja Kunzite katsoivat oikealla puolellaan olevia, laivan runkoon kiinnitettyjä tikapuita.
Kissat hyppäsivät Kunziten ja Usagin olkapäille, ja he lähtivät kiipeämään laivan tikapuita pitkin ylöspäin.
"Miksi sinulla oli tapaaminen Katarinan kanssa?" Usagi kysyi, kun hän ja Kunzite olivat kiivenneet laivan ensimmäiselle kannelle.
"Kerron myöhemmin. Joka tapauksessa, piiloudutaan nyt jonnekin!" Kunzite sanoi ja lähti kävelemään eteenpäin Usagin ja kissojen kanssa.
"Minne he piiloutuivat?" Youma ajatteli ääneen laskeutuessaan laivan ylimmälle kannelle.
Sitten youma lähti lentämään eteenpäin.
XXXXXXXXXXXXXXXX
"Näyttää siltä, ettei täällä ole ketään," Usagi totesi, kun hän ja muut saapuivat laivan pubiin.
Pubin lattialla oli monia pöytiä ja tuoleja, ja baaritiskin edessä oli monia jakkaroita. Baaritiskin takana oli iso hylly, jossa oli viinipulloja ja juomalaseja. Huoneessa oli pimeää, sillä huoneen katossa olevat kattolamput eivät olleet päällä.
"Mutta ollaan silti varovaisia", Artemis sanoi. "Youma on tietoinen siitä, että pääsimme tälle risteilijäalukselle".
"Muuten, Kunzite, sinä sanoit sitä äskeistä youmaa Katarinaksi. Kuka hän on?" Luna kysyi.
"Luna, joskus on asioita, joista ihmiset eivät halua puhua", Usagi sanoi. Hän oli huomannut, että Kunzite näytti vaivaantuneelta, kun häneltä oli kysytty Katarinaa koskevia kysymyksiä.
Usagi ei ollut koskaan nähtyt Kunzitea vaivaantuneena, joten hän päätti, ettei Kunziten tarvitsisi puhua Katarinasta, ellei Kunzite itse halunnut puhua Katarinasta.
"Ei se mitään", Kunzite sanoi. "Ei se mitään. Katarina-san on vanha ystäväni. Tapasin hänet ensimmäisen kerran noin kuusi kuukautta sitten. Kuusi kuukautta sitten sain tietää, että yksi Dark Kingdomin youmista oli Englannissa, joten menin Lontooseen etsimään kyseistä youmaa ja sain selville, että siellä oli muitakin Dark Kingdomin youmia, jotka varastivat energiaa Lontoossa asuvilta ihmisiltä erilaisten suunnitelmien avulla vahvistaakseen Queen Metaliaa antamalla Queen Metalialle Lontoon asukkailta varastamaansa energiaa. Taistelin siis youmia vastaan ollessani Lontoossa käyttäen Taisho Gin-identiteettiäni silloin kun taistelin Lontoossa olevia youmia vastaan. Kun olin Englannissa, tapasin siellä erään miehen. Hänen nimensä oli Brown Alan. Ystävystyin hänen kanssaan".
Kunzite istui oikealla puolellaan olevalle jakkaralle, ja alkoi muistella Lontoon tapahtumia.
Usagi istui toiselle jakkaralle, ja Luna ja Artemis istuivat baaritiskille.
(Flashback)
Katsu istui monien ihmisten tavoin blanetario-huoneen katsomossa olevalla, ruskealla tuolilla, ja katsoi blanetario-esitystä, joka kertoi Venus planeetasta. Kyseinen esitys esitettiin heijastamalla huoneen etupuolella olevasta laitteesta Venus planeetan kuvia huoneen seinille. Huone oli valaistu hämärästi, ja esityksen aikana jonkun nauhoittama miehen ääni kertoi katsojille Venus planeetasta.
Katsulla oli yllään musta takki, jonka alla oli harmaa pusero. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja mustat kengät.
"En ole ennen nähnyt sinua täällä", Joku sanoi Katsulle Katsun oikealta puolelta.
Katsu katsoi oikealla puolellaan olevaa tuolia nähdäkseen miehen, jolla oli lyhyet, mustat hiukset. Miehen silmät olivat siniset, ja hänen ihonsa oli vaalea. Hän oli 27-vuotias. Hän oli pitkä ja urheilullinen. Hänellä oli päällään musta takki. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja ruskeat kengät.
"Saavuin tänne Englantiin parantamaan Englannin kielen taitojani. Tulin tänne pari päivää sitten. Olen Shiratori Katsu", Katsu sanoi.
"Olen Brown Alan", Alan sanoi.
("Minä ja Alan tulimme niin hyvin toimeen, että kerroin hänelle myöhemmin Taisho Gin-henkilöllisyyteni. Jossain mielessä aloin pitää Alania isoveljenäni".)
(End of the flashback)
"Hieman myöhemmin, kun tarkkailin Englannin tilannetta youmien varalta, näin yhden poliisia pakenevan miehen ottavan pienen tytön panttivangiksi", Kunzite sanoi.
(Flashbak)
Taivaalla oli muutama pilvi, ja Aurinko.
Lontoon jalkakäytävällä juoksi pitkä, ja urheilullinen 30-vuotias mies. Hänellä oli päässään vaaleansininen hattu. Hänellä oli ruskeat hiukset. Hänellä oli yllään ruskea takki, jonka alla oli valkoinen pusero. Hänellä oli jaloissaan ruskeat housut, ja ruskeat kengät.
Mies juoksi pakoon pitkää, ja laihaa naista. Naisella oli vaalea iho ja siniset silmät. Hänellä oli lyhyet, ruskeat hiukset. Hänellä oli korvissaan punaiset korvakorut. Hänellä oli yllään tummansinisen takki, jonka alla oli valkoinen pusero. Naisen takin etupuolella oli keltaiset napit. Naisella oli kaulassaan musta solmio. Hänellä oli lantiollaan tummansininen hame, jonka helma yletti hänen polviinsa asti. Hänellä oli käsissään valkoiset hansikkaat. Hänellä oli jaloissaan mustat korkokengät. Hänellä oli päässään tummansininen poliisihattu. Hän oli 26-vuotias.
Monet ihmiset katsoivat uteliaina poliisia pakenevaa miestä.
Mies vilkaisi häntä jahtaavaa poliisia, ennen kuin mies käänsi katseensa eteenpäin nähdäkseen jalkakäytävällä seisovan pienen tytön.
Tyttö oli suunnilleen 7-vuotias. Hänellä oli lyhyet, siniset hiukset ja vaalea iho. Hänellä oli mustat silmät. Hän oli laiha. Hänellä oli yllään keltainen pusero, jossa oli valkoiset hihat, ja valkoinen kaulus. Hänellä oli lantiollaan lyhyt, punainen hame. Hänellä oli jaloissaan valkoiset sukat, ja siniset kengät. Hän piti käsissään valkoista lelu-kania.
"Heh heh!" Mies nauroi ilkeästi kesksittyään suunnitelman, jonka avulla hän voisi estää poliisia pidättämästä häntä. Mies nappasi tytön nopeasti syliinsä vasemmalla kädellään, minkä seurauksena tytön lelu putosi jalkakäytävälle. Sitten mies työnsi oikean kätensä housujensa taskuun, ja otti sieltä esiin puukon.
Kun poliisi näki kyseisen tilanteen, ja miehen kädessä olevan puukon, hän säikähti ja pysähtyi, jottei mies käyttäisi puukkoaan vahingoittaakseen panttivankiaan.
"Yyyyyy!" Tyttö itki peloissaan samalla, kun miehen keho hohti vaaleanviolettina. Sitten mies muuttui youmaksi. Youman iho oli vaaleanvihreä, ja sen silmä olivat punaiset, ja sillä oli päässään sarvet. Puukko, jota youma oli aiemmin käyttänyt aseenaan, muuttui youman oikeaksi kädeksi, joka oli ison terä-aseen näköinen. Youmalla oli lantiollaan ruskea lannevaate. Youman olkapäissä oli harmaat terät, jotka olivat suunnilleen metrin pituiset.
Kaikki katsoivat youmaa hermostuneina.
Yllättäen joku heitti vasemmalta esiin hopean värisen bumerangin, joka osui youman vasempaan olkapäähän.
Poliisi katsoi vasemmalle, josta bumerangi oli heitetty nähdäkseen punertavanruskean kerrostalon katolla seisovat Taisho Ginin.
Taisho Gin hyppäsi nopeasti kohti youmaa, ja potkaisi youmaa kasvoihin ottaen samalla pikkutytön syliinsä. Taisho Gin hyppäsi nopeasti kauemmas youmasta samalla, kun youma muuttui pölyksi ja tuhoutui.
Kaikki katsoivat Taisho Giniä vaikuttuneina, ja hän laski pikkutytön jalkakäytävälle.
"Kiitos!" Tyttö sanoi Taisho Ginille samalla, kun poliisi käveli Taisho Ginin taaksen ja hymyili.
("Poliisi, joka oli aiemmin jahdannut tuhoamaani youmaa alkoi puhua minulle. Hän oli Katarina-san. Hän kertoi minulle nimensä ja olevansa Interpolille työskentelevä poliisi".)
(End of the flashback)
Kunzite katsoi ystäviään, ennen kuin hän jatkoi puhumista.
(Flashback)
("Tutkin Katarina-sanin avulla erilaisia rikoksia, ja hän auttoi minua Englannin kielen opiskelemisessa. Minulla oli ollut joskus aiemmin koulussa pieniä hankaluuksia Englannin kielen opiskelemisessa, sillä jotkut Englannin-kieliset sanat olivat hieman vaikeita. Joten Englannin kielen opiskeleminen oli osasyy sille, minkä takia menin Englanintiin. Suurempi syy, minkä takia menin Englanintiin oli se, että menin Englantiin saatuani youma-jäljityslaitteeni avulla selville sen, että Englannissa oli youma. Ennen kuin menin Englantiin sanoin vanhemmilleni meneväni Englantiin opiskelemaan Englannin kieltä vähän paremmin. Vanhempani suostuivat kyseiseen ehdotukseeni, sillä he odottavat minun ryhtyvän joskus Shiratori Enterprise-yrityksen johtajaksi, minkä takia saattaisin joutua tapaamaan monia, ulkomaalaisia yritysjohtajia erilaisissa liikeneuvotteluissa. Isälläni on joskus työstressiä liikesopimusten, ja liikeneuttelujen takia. Eräs äitini juristi-ystävä asuu Englannissa, joten äitini sopi kyseisen ystävänsä kanssa, että saisin asua kyseisen ystävän kotona sinä aikana, jona olisin Englannissa. Palatakseni Katarinaa koskevaan keskusteluun voisi sanoa, että olin hieman ihastunut Katarinaan".)
Katsu oli Katarinan kanssa kirjastossa lukemassa Englannin-kielistä kirjaa.
Myöhemmin Katsu ja Katarina tutkivat yhtä riskopaikkaa, joka oli yökerho, jonka juhlatiloissa oli tapeltu edellisenä päivänä, ja tappelun aloittanut henkilö oli paennut tappelun loputtua satutettuaan joitain ihmisiä vakavasti. Tappelussa loukkaantuneet ihmiset oli viety tappelun jälkeen sairaalaan, ja Katarina oli käynyt tapaamassa heitä kysyäkseen, miltä tappelun aloittanut ihminen oli näyttänyt. Hän oli myöhemmin pyytänyt Katsua auttamaan häntä yökerho-tappelun aloittaneen ihmisen etsimisessä, minkä takia Katarina ja Katsu olivat saapuneet tutkimaan rikospaikkaa ja muitakin yökerhon tiloja löytääkseen tappelun aloittaneen ihmisen.
("Myöhemmin minä esittelin Katarinan ja Alainin toisilleen, ja vietimme kolmisin aikaa yhdessä. En kuitenkaan huomannut erästä asiaa, ennen kuin vasta myöhemmin".)
Katsu oli Alanin ja Katarinan kanssa London Eye-maailmanpyörän vaunussa, ja katsoi auringon laskua. Hän istui Alanin ja Katarinan tavoin maailmanpyörän vaunun sisällä olevilla istuimilla.
Katsulla oli yllään musta takki, jonka alla oli valkoinen pusero. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja mustat kengät.
Alanilla oli yllään ruskea takki, jonka alla oli tummanvihreä pusero, jonka kaulus oli vaaleanvihreä. Hänellä oli jaloissaan tummansiniset housut, ja ruskeat kengät.
Katarinalla oli yllään vaaleanvihreä pusero, jonka päällä oli harmaa takki. Hänellä oli vyötäröllään ruskea vyö. Hänen vasemmalla olkapäällään roikkui ruskea olkalaukku. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja ruskeat korkokengät.
Katsu ei nähnyt Alanin, ja Katarinan katsovan toisiaan.
Pari päivää myöhemmin Taisho Gin, ja Katarina seisoivat erään varaston ulko-ovien lähellä. Varaston seinät olivat tummanruskeat ulko-ovien tavoin, ja varaston katto oli musta. Varaston ulko-ovet olivat hieman raollaan.
("Sitten yhtenä päivänä, minä ja Katarina-san olimme menneet eräälle varastolle, sillä arvelimme, että eräs rikollinen piileskeli siinä varastossa. Katarina jäi varaston ulkopuolelle, ja minä menin varastoon".)
Taisho Gin nosti varovasti vasenta kättään ylemmäs, ja Katarina nyökkäsi, kun Taisho Gin meni varastoon. Varaston lattia oli tehty harmaasta kivestä, ja kaikkialla oli monia tavaroita. Varaston seinissä oli ikkunoita. Varastossa oli pimeää, mutta Taisho Gin näki jonkun miehen siluetin seisovan varaston toisella puolella olevien takaovien edessä.
Yllättäen tuntematon mies heitti oikealla kädellään jotain varaston lattialle.
Klik klik! Kun miehen heittämä esine lähestyi Taisho Giniä, Taisho Gin huomasi, että lattialle heitetty esine oli ruskea käsikranaatti.
"Huh!" Taisho Gin hengitti hermostuneena, ja hänen selässään juoksi kylmiä väreitä. Taisho Gin juoksi nopeasti kohti varaston oikealla puolella olevassa seinässä olevaa ikkunaa rikkoen kyseisen ikkunan hypätessään sen läpi ulos varastosta. Kriks! Taisho Gin juoksi nopeasti kauemmas varastosta.
Kabam! Varasto räjähti ja syttyi tuleen pian sen jälkeen, kun Taisho Gin oli paennut sieltä. Räjähdyksen aiheuttama paine-aalto osui Taisho Ginin selkään, jalkoihini ja käsivarsiin joidenkin, palavian laudan palojen tavoin, minkä takia Taisho Gin sai selkäänsä ja käsivarsiini ja jalkoihini palovammoja kaatuen maahan. Kun Taisho Gin nousi seisomaan hän näki, että varasto romahti.
XXXXXXXXXXXX
Kabam! Varaston etuovien lähellä seisova Katarina lensi kauemmas räjähdyksen voimasta ja kaatui maahan. Hänen vaatteensa olivat palaneet joistain kohdista, ja hänellä oli kasvoissaan naarmuja. Hänen hattunsa oli pudonnut maahan hänen paiskautuessaan räjähdyksen voimasta kauemmas varastosta.
Katarina nousi käsiensä avulla istumaan polvilleen, ja katsoi varastoa nähdäkseen varaston syttyneen tuleen.
"Huh! Katsu-kun!" Katarina huusi huolissaan samalla, kun varasto romahti.
XXXXXXXXXXXXX
Lievästi loukkaantunut Taisho Gin käveli eräällä sivukujalla, kunnes hän pysähtyi nojaten takanaan olevaan seinään. Hänen palovammojaan kirveli inhottavasti. Hän yritti rauhoittua, sillä hän oli säikähtänyt tosi pahasti nähtyään häntä kohti heitetyn käsikranaatin. Kun hän oli lopulta rauhoittunut, hän katsoi oikealle puolelleen, ja näki Alanin juoksevan huolestuneen näköisenä sivukujan lähelle, ja katselevan ympärilleen etsien katseellaan Taisho Giniä ja Katarinaa.
Alanilla oli yllään ruskea takki, jonka alla oli tummanvihreä pusero, jonka kaulus oli vaaleanvihreä. Hänellä oli jaloissaan tummansiniset housut, ja ruskeat kengät.
"Alan", Taisho Gin ajatteli. Hän aikoi mennä kertomaan Alanille olevansa kunnossa, mutta silloin Katarina juoksi itkien kohti Alania.
Katarinallakin oli palovammoja, ja hänen vaatteensa olivat palaneet joistain kohdista, mikä johtui siitä että Katarina oli paiskautunut kauemmas varastosta varastossa tapahtuneen räjähdyksen voimasta.
"Alan, Katsu-kun oli...Katsu-kun oli", Katarina yritti sanoa Alanille jotain.
"Mitä Katsulle tapahtui?!" Alan kysyi pitäen molempia käsiään Katarinan olkapäillä.
"Yyyyyh!" Katarina alkoi itkeä nojaten Alanin ylävartaloon, ja Alan kietoi molemmat käsivartensa Katarinan ympärille lohduttaakseen Katarinaa.
"Ole vahva. Sinulla on minut", Alan sanoi Katarinalle.
Katsu hermostui ymmärrettyään Alanin ja Katarinan rakastuneen toisiinsa, ja sitten Katsu valui seinää pitkin maahan istuen siihen. Hänen vasemmasta silmästään valui kyyneliä.
("Silloin tajusin ensimmäisen kerran, että Alan ja Katarina-san olivat rakastuneet toisiinsa minun tietämättäni siitä mitään. Katosin heidän molemmipien elämästään. Ajattelin, että he olisivat onnellisempia, jos vain lavastaisin oman kuolemani".)
(End of the flashback)
"Silloin ajattelin, että olin tehnyt virheen, kun olin esittellyt Alanin ja Katarina-sanin toisilleen", Kunzite sanoi. "Sen varasto-onnettomuuden jälkeen en enää pystynyt olemaan Alanin ja Katarina-sanin seurassa, sillä tunsin itseni ulkopuoliseksi ymmärrettyäni Alanin ja Katarina-sanin olevan rakastavaisia, joten palasin Japaniin kertomatta Alanille tai Katarina-sanille olevani elossa. Kun olin palannut Japaniin, aloin taas työskennellä Japanissa Taisho Gininä, ennen kuin aloin tehdä yhteistyötä sinun ja muiden Sailor Senshien ja Shitennounien kanssa, Usagi-san".
"Siksi siis tulit takaisin Japaniin, ja olet ilmeisesti yrittänyt unohtaa Lontoossa tapahtuneen onnettomuuden. Sen äsken kertomasi onnettomuuden jälkeisten tapahtumien takia et ole puhunut meille kovin paljon ajasta, jonka vietit Englannissa, vai mitä?" Luna kysyi Kunzitelta.
Kunzite nyökkäsi.
"Kunzite, omistauduit taistelulle vihollista vastaan yrittääksesi unohtaa nuo surulliset muistot", Artemis sanoi.
"Kyllä. Tein parhaani unohtaakseni Lontoon tapahtumat. En tiedä, miten Katarina-san sai selville sen, että olen elossa ja palasin Tokioon Lontoossa tapahtuneen varasto-onnettomuuden jälkeen. Arvelen vain, että ehkä joku Dark Kingdomin soturi sai selville sen, että olin joskus Taisho Gin ja kyseinen Dark Kingdomin soturi tutki Taisho Gin-taustaani saaden selville sen, että olin joskus auttanut Katarina-sania joidenkin rikosten tutkimisessa. Taisho Gin-identiteettini selvittänyt Dark Kingdomin soturi otti todennäköisesti jollain tavalla yhteyttä Katarina-saniin, ja kertoi Katarina-sanille sen, että olen elossa ja että olen jatkanut Taisho Gin-tehtäväni suorittamista täällä Japanissa", Kunzite sanoi.
Usagi katsoi Kunzitea huolissaan.
"Taisho Gin-identiteettiäni tutkinut Dark Kingdomin soturi taisi järjestää minulle ja Katarina-sanille tapaamisen siinä toivossa, että kertoisin Katarina-sanille muiden Sailor Senshien ja Shitennounien identiteetit. Koska en kertonut Katarina-sanille vihollisen haluamia tietoja silloin, kun puhuin Katarina-sanin kanssa hänen hotellihuoneessaan, Taisho Gin-identiteettiäni tutkinut Dark Kingdomin soturi todennäköisesti muutti Katarina-sanin youmaksi usuttaen Katarina-sanin hyökkäämään kimppuuni saadakseen minut kertomaan Katarina-sanille muiden Sailor Senshien ja Shitennounien identiteetit, jotta Queen Beryl ja Queen Metaliakin saisivat selville muiden Sailor Senshien ja Shitennounien identiteetit. Eli Dark Kingdomin väki käyttää nyt Katarina-sania hyväkseen saadakseen selville muiden Sailor Senshien ja Shitennounien identiteetit", Kunzite sanoi.
"Kun Katsu palasi Englannista Tokioon huomasin Katsun olevan hieman närkästynyt jostain, mutta Katsu ei kertonut minulle mitään Englannissa tapahtuneesta varasto-onnettomuudesta, vaikka huomasin kyllä hänen kehossaan olevat palovammat sinä päivänä, kun hän palasi kotiin. Hän kertoi minulle Englannin tapahtumista vähän kerrallaan, ja tein parhaani ollakseni hänen tukenaan", Artemis sanoi, ja päätti vaihtaa puheenaihetta, jotta Kunzite saisi jotain muuta ajateltavaa. "Usagi, vähän ennen kuin minä ja Katsu aloimme tehdä yhteistyötä teidän muiden Sailor Senshien ja Shitennounien kanssa, jouduimme erääseen taisteluun youmaa vastaan. Katsu muuttui ensimmäisen kerran Kunziteksi kyseisen taistelun aikana. Kyseisen taistelun jälkeen keskustelin Katsun kanssa hieman Silver Millenniumin tapahtumista, ennen kuin hän ja minä aloimme tehdä yhteistyötä teidän muiden Sailor Senshien ja Shitennounien kanssa".
"Ei! En pidä siitä, mitä sinulle tapahtui Lontoossa Kunzite. Se oli niin kauheaa", Usagi itki.
"Usagi-san", Kunzite ajatteli. Hänestä tuntui hyvältä avautua uudelle ystävälleen.
"Kunzite, oliko Katarina se henkilö, joka soitti sinulle tänään, ja pyysi sinua saapumaan Haido Hotelliin?" Luna kysyi.
Kunzite nyökkäsi.
Yllättäen pubin valot syttyivät, ja Usagi ja Kunzite nousivat seisomaan nähdäkseen heitä jahdanneen youman kävelevän huoneeseen.
"Oletko niin onnellinen ennen kuin tapat minut, että itket?" Youma kysyi Kunzitelta.
"Olen tällä hetkellä huonolla tuulella! Sinun on parempi olla varovainen, tai saatat loukkaantua!" Usagi huusi youmalle vihaisena. "Moon Prism Power Make-Up!" Usagi muuttui Sailor Mooniksi.
"Mitä?! Olet Sailor Moon?!" Youma kysyi Sailor Moonilta.
"Tässä vaiheessa minua ei kiinnosta, selvititkö oikean henkilöllisyyteni vai et! Olen merimiespukuinen rakkauden ja oikeuden valvoja, Sailor Moon. Kuun nimissä minä kostan sinulle!" Sailor Moon sanoi youmalle.
"Olen kuunnellut tarpeeksi hölynpölyäsi!" Youma muutti oikean kätensä teräväksi aseeksi, minkä avulla se yrittä hyökätä Sailor Moonin ja Kunziten kimppuun.
Sailor Moon ja Kunzite väistivät siirtymällä nopeasti sivuun.
Youma kääntyi ympäri, ja yritti taas hyökätä Sailor Moonin ja Kunziten kimppuun.
"En pakene tänään! En koskaan anteeksi sille, joka särkee viattoman pojan sydämen!" Sailor Moon huusi youmalle.
Youma yritti taas hyökätä, mutta Sailor Moon kosketti tiaransa jalokiveä oikealla etusormellaan muuttaen tiaransa kultaiseksi bumerangiksi, jonka hän heitti kohti youmaa. "Moon Tiara Boomerang!"
"Aaaa!" Youma huusi lentäen päin joitain pöytiä bumerangin osuttua sen ylävartaloon. Kabam! Pöydät ja tuolit kaatuivat pubin lattialle.
Samalla kun bumerangi katosi, youman kaulassa ollut medaljonkin putosi lattialle Kunziten eteen ja aukesi.
Kunzite poimi medaljongin oikealla kädellään nähdäkseen medaljongin sisällä kuvan itsestään, Katarinasta ja Alanista. Alanilla oli kuvassa yllään sininen pusero, jonka kaulus oli valkoinen. Hänellä oli jalosisaan ruskeat housut. Katarinalla oli yllään harmaa takki, jonka alla oli punainen mekko, jonka helma yletti hänen reisiinsä asti. Katsulla oli yllään harmaa pusero, jonka päällä oli musta takki. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut.
Kun Kunzite katsoi medaljongin sisäpuolelle kiinnitettyä kuvaa itsestään, Alanista ja Katarinasta, Kunziten selässä alkoi juosta kylmiä väreitä.
"Pyydän, pelasta Katarina-san", Kunzite sanoi Sailor Moonille.
"Mitä?" Sailor Moon kysyi uteliaana.
"Minähän sanoin sinulle aiemmin, Katarina-san muuttettiin youmaksi minun takiani. Hän tiesi, että olen Shitennou. Siksi Dark Kingdomin väki käytti Katarina-sania hyväkseen yrittääkseen selvittää muiden Sailor Senshien ja Shitennounien identiteetit. Mikään tästä tilanteesta ei ole Katarina-sanin syytä!" Kunzite sanoi.
"Rakastit Katarina-sania, ja hän särki sydämesi! Sailor Moon huusi Kunzitelle.
"Pyydän auta häntä", Kunzite sanoi.
"Mutta rakastit Katarinaa, ja Katarina särki sydämesi valitsemalla Alanin eikä sinua! Ja Alan varasti Katarinan sinulta!" Sailor Moon huusi.
"Ei. Alan on mies, johon Katarina-san rakastui", Kunzite sanoi. "En ollut missään vaiheessa ehtinyt kertoa Katarina-sanille ihastuneeni häneen, joten ehkä Alan ja Katarina-san eivät tienneet minun ihastuneen Katarina-saniin".
Usagi katsoi Kunzitea järkyttyneenä.
"Sitä paitsi, muutkin Shitennounit ja Sailor Senshit ovat jo selvittäneet välinsä, ja ryhtyneet seurustelemaan melkein samalla tavalla kuin silloin, kun he seurustelivat ennen kuin Queen Metalia aivopesi Inner Sailor Senshit pahoiksi. Ehkä minunkin pitäisi yrittää tutustua Kinsehinin uudelleen sitten, kun onnistumme vapauttamaan Kinsein Queen Metalian hallinnasta. Satun nimittäin pitämään Kinseistä", Kunzite sanoi.
"Pyydän, palauta Katarina-san ennalleen", Kunzite sanoi Sailor Moonille.
"Okei, sitten!" Sailor Moon sanoi ja puolikuusauva ilmestyi hänen oikeaan käteensä. "Moon Healing Escalation!"
"Refresh!" Youma huusi, kun puolikuusauvan kultainen säde osui siihen, ja se muuttui Katarinaksi.
"Oletko kunnossa?" Kunzite käveli kohti Katarinaa.
"Kyllä, Katsu-kun", Katarina sanoi, ja nousi Kunziten avulla seisomaan. "Olen pahoillani".
"Kaikki on hyvin", Katsu sanoi. "Minun olisi pitänyt kertoa sinulle ja Alanille se, että olen elossa sen sijaan, että palasin Tokioon sanomatta teille sanaakaan".
"Ei, Katsu-kun. En tiennyt sinun ihastuneen minuun. Koska olet minua nuorempi, ajattelin että olet vielä lapsi, ja pidin sinua pikkuveljenäni. Olen pahoillani", Katarina sanoi. Kun hän oli äsken ollut youma-hahmossaan, hän oli kuullut Sailor Moonin ja Katsun välisen keskustelun pienintä yksityiskohtaa myöten, ennen kuin hän oli laittanut pubin valot päälle, ja kävellyt pubiin.
"Ei se mitään", Katsu sanoi.
(Aamulla)
Katsu seisoi satamassa ja katsoi merellä olevaa, kaukana näkyvää laivaa, jonka kyydissä Katarina nyt oli. Katarina oli nyt palaamassa kotiinsa.
Katsun ystävät seisoivat parin metrin päässä Katsusta. Heillä oli yllään koulupuvut.
"Mitä ihmettä Katsu-sanille tapahtui?" Rei kysyi.
"Hän näyttää niin surulliselta", Ami sanoi.
"Eikö meidän pitäisi mennä lohduttamaan häntä?" Makoto sanoi.
"Meidän pitäisi vain antaa hänen olla rauhassa", Usagi sanoi.
"Mitä tarkoitat?" Naru kysyi Usagilta.
"Katsu-kun on paljon aikuisempi, kuin me olemme", Usagi sanoi ystävilleen.
"Huomaan sen", Michiru sanoi.
Haruka ja pojat vain katsoivat Katsua.
Usagia, Lunaa ja Artemista lukuun ottamatta muut Sailor Senshit, Shitennounit ja Naru eivät tienneet mitään viime yön tapahtumista, tai Katsun Englantia koskevasta menneisyydestä.
"Kerron teille kaiken hieman myöhemmin", Katsu sanoi ystävilleen. Hän työnsi oikean kätensä takkinsa taskuun, ja otti sieltä esiin kuvan itsestään ja Katarinasta ja katsoi sitä. "Näin sen pitäisi olla. Koska henkilö, jonka Katarina-san valitsi, on Alan. Niin kauan kuin Alan ja Katarina-san ovat onnellisia, kaikki on hyvin. Nyt voin itsekin jatkaa huoletta Shitennou-tehtäväni suorittamista".
Lopulta alkoi tuulla, ja tuuli nappasi Katsun oikeassa kädessään pitämän kuvan, ja kuljetti sen kauas Katsusta.
"Minulla riittää se, että Alan ja Katarina-san ovat onnellisia", Katsu ajatteli. Myöhemmin hän ajatteli Kinseitä.