"Usagi-chan löysi eilen uuden Sailor Senshin. Hän on Mizuno Ami. Ami-chan on toinen luokkatoverisi, Akemi-chan. Hän on Sailor Mercury", Luna sanoi. Luna oli lähettänyt Akemille viestin, jonka avulla pystyi neuvottelemaan tytön kanssa.
Luna paineli etu-tassuillaan komentokeskuksen tietokoneen näppäimiä ja Akemin tietokoneen näyttöruudulle ilmestyi kuva 14-vuotiaasta, laihasta tytöstä. Tytön iho oli vaalea ja hänen silmänsä olivat siniset. Hänen hiuksensa olivat lyhyet ja siniset. Hänellä oli yllään valkoinen pusero, jonka etupuolella oli punainen rusetti. Tytön hame oli sininen ja yletti hänen polviinsa asti. Hänen jaloissaan oli valkoiset sukat ja mustat kengät.
Tietokoneen näyttöruudulle ilmestyi toinenkin kuva. Siinä kuvassa Amilla oli yllään valkoinen, hihaton merimiespuku, jonka etupuolella oli vaaleansininen rusetti. Rusetin keskellä oli sininen rintaneula. Sailor Mercuryn minihame oli sininen ja hameen takapuolella oli vaaleansininen rusetti. Hänen jaloissaan oli siniset, polviin asti ylttävät saappaat. Hänen käsissään oli valkoiset hansikkaat, jotka ylettivät hänen kyynärpäihinsä asti ja olivat kyynärpäiden kohdalta siniset. Hänen kaulassaan oli sininen kaulanauha ja hänen otsallaan oli kultainen tiara, jossa oli vaaleansininen jalokivi. Hänen oikeassa korvassaan oli korvakoru, jossa oli yksi, sininen helmi. Hänen vasemmassa korvassaan oli korvakoru, jossa oli kolme sinistä helmeä.
"Ami-chan on fiksu tyttö", Akemi istui tuolillaan. Hänellä oli yllään sininen pyjama, sillä hän menisi kohta nukkumaan.
"Kyllä. Tuxedo Mask näyttäytyi jälleen", Luna sanoi. Oli ilmiselvää, että Luna epäili Tuxedo Maskin suunnitelmia.
"Ymmärrän, Luna. Sopiiko, että puhumme toiste?" tummahiuksinen tyttö kysyi.
"Selvä", Luna paineli tietokoneen näppäimiä etu-tassuillaan ja keskustelu-viesti katosi Akemin tietokoneen näyttöruudulta.
Akemi sammutti tietokoneen, nousi tuoliltaan ja suuntasi kulkunsa kohti sänkyään. Hän istuutui vuoteelleen, otti tohvelit jaloistaan ja asettui makuulleen vetäen peiton päälleen. Hän hymyili tyytyväisenä siitä, että uusi Sailor Senshi oli löytynyt. Hän sulki silmänsä ja nukahti melkein heti.
XXXXXX
Akemi käveli metsässä. Hänellä oli yllään tummansininen pusero ja ruskea, hupullinen viitta. Hänen jaloissaan oli mustat housut ja ruskeat saappaat. Hän piti oikeassa kädessään lyhtyä.
Metsässä oli pimeää ja joidenkin puiden varjot näyttivät varsin pelottavilta. Taivaalla oli useita pilviä ja kalpea täysikuu.
"En saisi lähteä palatsista ilman lupaa, mutta minun on selvitettävä, mitä on tekeillä", Akemi käveli eteenpäin. Hän oli seurannut ihmisiä, jotka olivat kävelleet metsään keskellä yötä. Hän oli nähnyt kyseisen asian ollessaan kylällä. Hän lähti välillä palatsialueelta, sillä hän kaipasi joskus pientä maisemanvaihtoa. Kävellessään kylällä hän oli nähnyt monien ihmisten kävelevän metsään. Hän oli tullut uteliaaksi ja hän oli päättänyt selvittää, mitä oli tekeillä.
Vähän ajan kuluttua hän näki edessään olevan vuoren, jonka seinämässä oli luola. Ihmiset, joita Akemi oli seurannut, menivät luolaan.
"Miksi he menevät tuonne?" Akemi seurasi muita pysyen kuitenkin hieman kaukana muista, jotta muut eivät näkisi häntä. Luolan seinille oli kiinnitetty soihtuja, joissa paloivat vihreät liekit. Kylmät väreet "juoksivat" tytön selässä ylös ja alas. Vaikka häntä pelotti, hän jatkoi muiden seuraamista. Hänen täytyi selvittää, mitä oli tekeillä.
Vähän ajan kuluttua hän pysähtyi ja piiloutui oikealla puolella olevan, ison kiven taakse, jotta muut eivät näkisi häntä. Katsoessaan luolan perälle hän hermostui, sillä hänen oli vaikea uskoa näkemäänsä todeksi. Luolan perällä oli iso, violetin energian värinen olento. Violetin värisen energian seassa oli mustaakin väriä. Siinä oli jopa jonkinlaiset kasvot. Punainen suu, siniset silmät, mutta olennon otsassa oleva punainen, timantin muotoinen kuvio kiinnitti tytön huomion.
"Mikä tuo on?" Akemi ajatteli hermostuneena. Olennon eteen oli kerääntynyt suuri joukko ihmisiä ja olennon edessä seisoi punahiuksinen nainen. Naisen kasvoja ei näkynyt kunnolla, mutta hän oli laiha. Naisen iho oli vaalea ja hän oli pukeutunut mekkoon, jonka väri oli valkoisen ja vaaleanpunaisen väliltä. Naisen kaulassa oli kaulakoru, jossa roikkui valkoinen kivi. Nainen näytti 17-vuotiaalta.
"Valloitamme Silver Millenniumin ja otamme Maboroshi no Ginzuishoun!" nainen huusi.
"Kyllä!" luolaan saapuneet ihmiset huusivat.
"Tästä on kerrottava isoveljelle ja kenraaleille. Prinsessa Serentyä ja Senshejä on varoitettava. Queen Serenitynkin on hyvä tietää tästä", Akemi lähti luolasta mahdollisimman hiljaa, jotta luolassa olevat ihmiset eivät huomaisi häntä. Hänen olisi varoitettava ystäviään.
XXXXXX
"Iiiiiiik!" Akemi nousi istumaan. Hänen vaatteensa olivat hiestä määrät ja hän tärisi ihan kuin häntä olisi palellut.
"Näitkö taas painajaisia?" Artemis ryntäsi huoneeseen katsoen tyttöä huolissaan.
"Kyllä. Näin painajaista siitä, miten Beryl kokosi joukkoja ja puhui aikeistaan valloittaa Silver Millennium ja ottaa Maboroshi no Ginzuishou. Käyn suihkussa. Puhutaan myöhemmin", Akemi laittoi jalkansa sängyn edessä oleviin tohveleihin ja käveli vaatekaapilleen. Hän avasi kaapin oven oikealla kädellään ja otti sieltä valkoisen pyyhkeen vasemmalla kädellään.
"Hyvä on", kissa sanoi.
Akemi sulki kaapin oven ja käveli huoneensa ovelle työntäen sen auki oikealla kädellään suunnaten kulkunsa kylpyhuoneeseen.
"Taasko painajainen?" Mamoru kysyi nojaten seinään. Mamorulla oli yllään valkoinen pusero. Hänen jaloissaan oli mustat housut ja mustat sukat
"Kyllä. Käyn suihkussa", Akemi avasi ja sulki kylpyhuoneen oven perässään.
XXXXXX
"Queen Beryl-sama, voitteko kertoa, mikä Maboroshi no Ginzuishou on?" Akumu kysyi.
"Se on kaikenlaisen energian lähde. Sanotaan, että sillä on valtava voima. Henkilö, joka saa sen käsiinsä, tulee koko maailmankaikkeuden hallitsijaksi", Queen Beryl sanoi pitäen oikeassa kädessään pitkää valtikkaa. Valtikan yläpuolella oli punainen jalokivi. "Joka tapauksessa, älä mieti sitä nyt. Tehtäväsi on kerätä energiaa meidän Suurelle halltisijallemme".
"Ymmärrän", Akumu sanoi.
"Olet epäonnistunut jo kahdesti, Akumu", valtaistuinsaliin käveli 18-vuotias nainen. Nainen oli laiha ja hänen hiuksensa olivat violetit ja ylettivät hänen alaselkäänsä asti. Hän oli pukeutunut violettiin takkiin. Hänen jaloissaan oli mustat housut ja violetit korkokengät. Hänen käsissään oli mustat hansikkaat. Hänen ihonsa oli vaalea ja hänen silmänsä olivat violetit.
"Rehentelet vain, Giman!" Akumu huusi vihaisena.
"Jos minä saisin taistella, tilanne olisi erilainen, sillä olisin saanut energiaa meidän Suurelle hallitsijallemme", Giman sanoi.
Dhak! Kaksikko lopetti riitelyn nädäkseen, että Queen Beryl oli iskenyt valtikkansa alapään lattiaan:
"Nyt ei ole aikaa riidellä", Beryl sanoi. "Akumu kerää energiaa meidän Suurelle hallitsijallemme".
"Kiitos, Queen Beryl-sama", Akumu kumarsi ja lähti valtaistuinsalista.
XXXXXX
"Puhuisimmeko nyt siitä painajaisestasi?" valkoinen kissa katsoi omistajaansa, joka makasi peiton alla.
"Näin unta siitä, että olin metsässä. Oli yö. Olin nähnyt joidenkin ihmisten menevän metsään. Seurasin heitä, vaikka minua pelotti. He menivät luolaan. Luolan seinille oli kiinnitetty soihtuja, joissa paloivat vihreät liekit. Queen Metalia oli luolassa ja hänen edessään seisoi punahiuksinen nainen. Todennäköisesti Beryl. Hän sanoi, paikalla oleville ihmisille, että he valloittavat Silver Millenniumin ja ottavat Maboroshi no Ginzuishoun. Paikalla olevat ihmiset tottelivat Beryliä. Livahdin ulos luolasta palatakseni palatsiin, sillä minun oli kerrottava prinssille ja kenraaleille, mitä olin nähnyt. Aioin varoittaa prinsessaa, Senshejä ja Queen Serenityä. Sitten heräsin. Se unessani näkemäni kokous oli todennäköisesti Berylin järjestämä tilanne, jossa hän keräsi kannattajia itselleen ja Queen Metalialle, eikö?" Akemi kysyi.
"Varmaan", kissa sanoi. "Yritä nyt nukkua".
"Totta. Hyvää yötä", Akemi sanoi kissalle, joka suuntasi kulkunsa tytön huoneessa olevalle tuolille. Kissa otti hyvän asennon ja nukahti tuolille.
"Missähän Prinsessa Serenity ja Maboroshi no Ginzuishou ovat?" Akemi ajatteli, ennen kuin nukahti.