A/N: Olenpas hyvä tässä! Sain valmiiksi parissa päivässä, kun tämä olikin lyhyempi :) Toivottavasti tykkäätte! Seuraava varmaan sitten ensiviikon loppuun mennessä? :)
En omista tarinan hahmoja tai sarjaa! Juoni on edelleen jonkun muun, ihanan Yuu-chin :) Many thanks, dear Yuu ;)
Nauttikaa!
5. luku - Napapiirin lukio
"Mihin me oikeastaan olemme menossa?" Allen kysyi kun hän liittyi asuntolan ulkopuolella odottavien ystäviensä seuraan. Lavi virnisti leveästi ja Allen huomasi hänen poskeensa ilmestyneen ruhjeen - epäilemättä huomionosoitus raivosta kiehuvalta Kandalta.
"Ostoskeskukseen." Lenalee vastasi. "Minun täytyy ostaa jotakin."
"Jeesus Kristus, etkö koskaan ota noita käsineitäsi pois?" Lavi kyseli, napaten Allenin toisen hansikoidun käden ja tarkastellen sitä lähempää. Allen hykersi hieman ja veti kätensä takaisin Lavin otteesta ovela hymy huulillaan.
"Miten me pääsemme sinne?"
"Kävellen." Lavi vastasi, naksutellen sormiaan. "Se ei ole kaukana koulusta. Paitsi jos et pidä kävelemisestä." Lavi virnisti hänelle.
Allen pudisti päätään. "Ei. Kävely kuullostaa hyvältä." Hän myönsi, korjaten laukkunsa asentoa olkapäällään, jotta se roikkui siinä mukavammin.
Kanda mutisi hiljaa ja Allenin täytyi heristää korviaan kuullakseen hänet. Hänen onnistui poimia mutinan seasta muutamia sanoja, jotka kuulostivat Mugenilta ja muutamilta epämääräisiltä tappouhkauksilta. "Voi, piristy BaKanda." Allen tirskahti ja Kanda mulkaisi häntä.
"Selvä sitten! Mennään, että ehditään takaisin ennen ulkonaliikkumiskieltoa." Lavi harppoi kevyesti kohti koulun porttia ja Lenalee viivytteli heidän vierellään, varmistaen ettei Allenin ja Kandan säälittävä nahina kasvaisi suurempiin mittasuhteisiin.
" - Jätän jäljelle vain yhden hiuksen osoituksena julkeudestasi."
"Mutta eikö koko hiustesi leikkaaminen pois olisi parempi? Sinulla on kuitenkin aivan liiiiian paljon hiuksia."
Matala murina kaikui Kandan kurkusta. "Jos minulla olisi Mugenini -."
"Mutta sinulla ei ole, eihän? Sinulla ei ole Mugenia mukanasi." Allenin huulille nousi ensiluokkainen omahyväinen virnistys, kun hän näki Kandan raivostuneen ilmeen ja Lenalee vilkaisi huolissaan taakseen kinastelevan parivaljakkoon, joka oli niin keskittynyt kinasteluunsa, että he eivät kiinnittäneet paljonkaan huomiota ympäristöönsä.
"Jos he jatkavat tuota rataa, he voivat -."
Tömps.
"... Törmätä pylvääseen." Hän päätti pitkästyneesti, säpsähtäen kun hän katsoi taakseen nähdäkseen Kandan, joka horjahteli joka suuntaan käsi painettuna otsalle, tasaisen kiroustulvan tipahdellessa hänen suustaan kun hän mulkoili sekavana sähköpylvästä, samalla kun Allen ja Lavi nauroivat katketakseen.
"Haluatteko te kuolla?" Kanda sihahti, astuen lujaa Allenin jalalle. Allenin nauru herkesi ja hän kirosi - joka oli oikeastaan outoa, koska brittipoika oli aina kohtelias - hyppien koomisesti taaksepäin kun Kandan virnisti voitonriemuisesti.
"Pojat, älkää viitsikö. Tuhlaamme aikaa." Lenalee vetosi kun Lavin nauru kaksinkertaistui ja muuttui ulvonnaksi, hänen nähdessään kivun josta hänen ystävänsä kärsivät. Hän kun oli hyvä ystävä ja kaikkea.
Kanda mulkaisi Lavia, mutta vastusti haluaan huitaista häntä, kävellen pois ystäviensä perään.
"Aww... Yu-chanin täytyy hankkia huumorintaju." Lavi tirskahti kun hän suoristautui. Allen mutisi hiljaa kun hän laski varovasti painon takaisin aralle jalalleen ja nilkutti pois, jääden jälkeen Lavin kanssa.
"Mihin aikaan koulun ulkonaliikkumiskielto alkaa?" Allen kysyi.
"Hetki sitten." Lavi virnisti hänelle, väistäen jalankulkijaa. "Älä huolehdi, vaikka me olisimmekin myöhässä pääsisimme silti sisään." Lavi vakuutti hänelle.
"Ahaa?" Allen kysyi uteliaasti.
"Kyllä... kyllä, me pääsisimme..." Tumma varjo näytti tanssahtelevan Lavin kasvoilla kun hän hieroi leukaansa peukalollaan ja käkätti ilkeästi.
"Öö... Lavi?"
"Aa! Aivan niin, juu." Lavi nytkähti pystyyn.
"Mitä tuo... oli?"
"Mikä oli mitä?" Lavin silmät sinkoilivat ympäriinsä. "Mitään ei tapahtunut."
"... Aivan." Allen päätti antaa asian olla. Ei näyttänyt olevan viisasta painostaa.
Ostosalue siinti heidän edessään; monia kauppoja levittäytyneinä useille kaduille, täynnä teinejä - osa eri koulujen koulupuvuissa, osa pukeutuneena normaaleihin vaatteisiin kuten he.
Allen katseli varuillaan ohi kulkevia ihmisiä, kun hän laahusti ystäviensä perässä, ei ihan levollisena valtavan väkijoukon keskellä. Taskuvaras voisi vaania jokaisen kulman takana, ryöstäjä jokaisella oikotiellä. Se ei johtunut siitä, että hän olisi ollut vainoharhainen. Oikeasti, hän ei ollut. Se johtui vain siitä, että Cross oli pitänyt erittäin huvittavana sitä, että hän oli kertonut hänen ollessaan lapsi monista järkyttävistä uutisista, rikoksista ja niiden uhreista, hyvin yksityiskohtaisesti hänelle.
Muutaman vuoden jälkeen, sen seurauksena oli ollut epäilevä ja varovainen Allen Walker, eikä omakohtainen kokemus ihmiskunnan kanssa auttanut yhtään.
"Haluan mennä kirjakauppaan." Lenalee sanoi, "Siellä on lukemani mangan uusin osa ja lempikirjailijani uusin kirja pitäisi myös olla ilmestynyt. Me voimme sen jälkeen haukata jotain illallista ja sitten suunnata takaisin koululle."
"Kuulostaa aivan suunnitelmalta." Lavi myönsi. Kanda puuskahti ja katsoi pois. "Onko jotakin, mitä sinä haluaisit tehdä, Allen?" Lavi kysyi.
"Ei oikeastaan." Allen pudisti päätään. "Mihin vain te haluatte mennä, sopii minulle."
"Helposti manipuloitavissa." Kanda mutisi hiljaa.
"Et sinäkään näytä tekevän mitään." Allen huudahti. "Mikset hae jostain tikkua ja tunge sitä -."
"-Öhm!" Lavi keskeytti. "Kielen käyttö! Sitä paitsi. Yu-chanilla on jo tikku perseessään. Siellä ei ole tilaa toiselle."
Kanda heitti Lavin päällystettyyn polkuun ja olisi varmasti taittanut punapään niskat, jolleivat Lenalee ja Allen olisi tarttuneet häntä käsivarsista ja vetäneet taaksepäin, säästäen Lavin hengen.
"Niin sen arvoista." Lavi yski kun Allen auttoi hänet jaloilleen. "Voit olla välillä niin herkkänahkainen." Lavi heitti Kandalle ja sai vastaukseksi välinpitämättömän olankohautuksen.
"Voisimmeko nyt vain mennä sinne kirjakauppaan." Lenalee aneli ja hänen miespuoliset ystävänsä pystyivät vain myöntymään hänen pyytävän äänensä edessä.
Kirjakauppa paljastui olevan yhdellä leveällä seinustalla, siististi ja järjestelmällisesti järjestettyjen hyllyjen kanssa, mangojen viedessä yhden seinän kokonaan. Lenalee asteli tottuneesti yhden hyllyn luokse ja muutaman sekunnin päästä nappasi hyllystä sen, mitä Allen arveli olevan hänen uusi osansa.
Kanda ajautui enemmän väkivaltaisten mangojen luokse hyllyn päähän ja kun hänellä ei ollut muutakaan tekemistä, Allen nappasi hylystä kirkkaan värisen kirjan ja alkoi selata sitä.
"Mitä katselet, Moyashi." Lavi kysyi, ilmestyen Allenin olkapään viereen kun nuorempi poika selasi läpi sivujen, näyttäen oudon häiriintyneeltä.
"Minulla... ei ole hajuakaan..." Hän sanoi tukahtuneesti, sulkien kirjan katsoakseen sen takakansitekstiä.
"Lavi?"
"Niin?"
"Mitä helvettiä ovat 'seme' ja 'uke'?"
Lavi meinasi tukehtua omaan sylkeensä ja Lenalee, joka oli kuullut kysymyksen, tiputti mangansa.
"Varmasti on olemassa jokin raja siihen, kuinka naiivi voit olla, Pavunverso." Kanda sanoi venytellen kun hän lähestyi heitä, toinen kulmakarvoista huvittuneisuudesta nostettuna ja ivallinen virne naamallaan.
"Hei." Allen sanoi paheksuvasti. "Vain koska en puhu japania -." Hänet keskeytti Lavi - joka tähän mennessä oli huomannut tilanteen niin huvittavaksi, että hänen äänettömyytensä oli muuttunut hiljaiseksi nauruksi ja hänen silmänsä olivat kyynelistä märät. Allen loi häneen ärsyyntyneen katseen ja katsoi Lenaleehin hakien vastausta.
"Öh... Miten minä tämän sanoisin...?" Hän vilkuili ympärilleen etsien esimerkkejä.
"Anna minun selittää." Lavi sanoi hengästyneenä naurun keskeltä. "Sinun ja Kandan välillä, Kanda olisi seme ja sinä olisit uke."
Lenalee - joka oli juuri poiminut kirjansa lattialta - melkein tiputti sen uudestaan, holtittomien kikatusten karatessa hänen huuliltaan ja Kanda melkein tukehtui ja änkytti hetken - tehden tilanteen Lenaleen ja Lavin silmissä entistä hauskemmaksi - ennen kuin päätyi normaaliin väkivaltaiseen vastaukseensa.
Lavi odotti tämänkaltaista vastausta ja tanssahteli Kandan ulottumattomiin, kiusoitteleva virne leikitellessä kasvoillaan kun hän sukelsi Kandan käsien ulottumattomiin.
Allen katseli heitä hetken - edelleen täysin ymmällään mangan takia - ennen kuin hän päästi raskaan huokaisun ja teki mielessään päätöksen katsoa termit itse jostakin muualta.
Lavi oli vihdoin jäänyt kiinni ja Lenalee yritti nyt kangeta murhanhimoista Kandaa irti hänestä, anoen häntä lopettamaan ennen kuin kauppa-apulainen näkisi heidät ja heittäisi heidät ulos.
Lavi haukkoi arvokasta ilmaa keuhkoihinsa kun Kanda vihdoin rauhoittui. Pyöräyttäen silmiään, Lenalee nappasi mangansa sieltä mihin oli sen asettanut, siepaten myös romaanin näyttelyhyllystä mukaansa kulkiessaan sen ohi.
"Vain nämä kaksi, kiitos." Hän hymyili, kaivellen laukkuaan etsiessään käteistä.
"Tunnistan teidät. Olette oppilaina Black Orderin lukiossa."
Lenaleen pää nytkähti ylös ja hänen hymynsä hiipui kun hän havaitsi tiskin takana työskentelevän pojan. Kanda kirosi hiljaa ja otti varovaisen askeleen eteenpäin Lavin rinnallaan. Allen vain tuijotti häkeltyneenä vaalea hiuksiseen nuoreen, joka näytti aivan tavalliselta - paitsi, että hän tuijotti Allenia selvästi halveksuen.
"Napapiirin lukion oppilas?" Lenalee kysyi, pudottaen kolmekymmentä dollaria tiskille. Poika, jonka nimikyltissä luki Julian, virnisti vastaukseksi.
"Maksa vain ne hiton kirjat niin voimme lähteä." Kanda mutisi hiljaa ja Lenalee loi häneen raivostuneen katseen ja viittoi kohti rahoja aivan kuin sanoakseen, niin teenkin.
"Oleskelet heidän kanssaan." Julian puhutteli nyt Allenia kun hän kilisytti kassakonetta. Allen ei räpäyttänyt silmäänsäkään.
"Ilmiselvästi."
Julian jätti tämän huomiotta, nojautuen tiskin yli ja luoden häneen arvioivan katseen. "Oletko sinäkin oppilaana Black Orderissa?"
"Juuri aloittanut."
"Che."
Muutoin kuin Kandan, Allen ei ollut koskaan kuullut kenenkään käyttävän 'chetä' tuolla tavalla ja vaikka hän ei olut oikeastaan selvillä tilanteen tapahtumista, hän tuijotti Juliania viileästi.
"Voisitko antaa Lenaleelle hänen ostoksensa? Haluaisimme lähteä."
Julian tuhahti ja työnsi kirjat paperipussiin, melkein heittäen sen tiskin yli Lenaleelle.
"Miksi valkoiset hiukset ja tatuointi?" Julian tiedusteli, lepuuttaen päätään avoimella kämmenellään kun hän tuijotti Allenia.
"Se on arpi, eikä se kuulu sinulle." Allen ei antanut Julianille mahdollisuutta vastata, kääntyi nopeasti kannoillaan ja käveli kipin kapin ulos kirjakaupasta.
"Mitä helvettiä tuo oli?" Hän kysyi uteliaasti heti kun koko ryhmä oli Julianin kuuloetäisyyden ulkopuolella. Kanda tuhahti ja Lavi näytti happamalta.
"Napapiirin ja Black Orderin lukiot eivät ole koskaan olleet kovin hyvissä väleissä ja se on vaikuttanut myös oppilaisiin. Se johtuu vain pikkuriidoista, oikeasti."
"Pikkuriidoista, niin varmaan." Lavi keskeytti. "Viime vuonna oli kauhea tappelu. Monia oppilaita päätyi sairaalaan." Hän nyrpisti nenäänsä. "Minä mukaan lukien."
"Et voi oikeastaan kutsua 'murtunutta rannetta' sairaalaan joutumiseksi." Kanda mutisi. Lavi loi häneen ärtyneen katseen.
"No anteeeksi. Vain koska jotkut meistä eivät parannu yliluonnollisen nopeasti, ei anna heille jotka parantuvat syytä esittää ylhäisempää."
"Teillä oli tappelu?" Allen keskeytti. Lavi kääntyi pois Kandasta ja takaisin kohti häntä.
"Niin." Hän myönsi. "Joukko Napapiiriläisiä - tai black orderilaisia, kukaan ei ole enää varma - hyppäsi muutaman oppilaan kimppuun ja homma riistäytyi käsistä."
Allen näytti hieman sairaalloiselta. "Tuo ei kuulosta oikein pikkujutulta. Tuo kuulostaa vakavalta."
"Ei väliä mitä Lenalee haluaa uskoa; se oikeasti on. Ja sinä olet uusi toisen vuoden oppilas, he eivät suhtaudu siihen kovin hyvin. Ja ei pahalla Allen, mutta sinä et ole kovin huomaamaton. Ole varovainen."
Tunnelma oli laskenut ja kaikki pystyivät tuntemaan sen. Allen rypisti otsaansa. Viimeinen asia mitä hän halusi, oli joutua keskelle jotain tyhmää koulujen välistä riitaa, vain koska hän oli uusi ja huomiota herättävällä puolella.
"Selvä sitten!" Lenalee huikkasi, yrittäen taistella synkkää tunnelmaa vastaan. "Mennään hakemaan jotain syötävää!"
"Kuulostaa suunnitelmalta minun korviini." Lavi myöntyi nopeasti.
Kanda puuskahti ja Allen hymyili, antaen toisten johdattaa hänet kadun päähän pikaruoka paikkaan.
A/N: Antakaa anteeksi radikaali suomennos 'Beansproutille' (Pavunverso, no parempaa en keksinyt kuin suoran suomennoksen..). Ja tykkään älyttömästi tosta 'uke' ja 'seme' kohdasta :D Saa nauramaan! Lavi sinä senkin :D
Mutta, minä kiitän!
Love, KyynelPuro
