AVAIN:
"Puhumista tai kuiskaamista"
"Huutamista"
"Ajattelemista"
*** edellisestä luvusta***
"Ainakin me olemme menossa naimisiin ja se on valo pimeydessä," Candy kuiskasi ennen kuin hän vajosi uneen Terryn käsivarsille.
"Niin, se on valo pimeydessä," Terry vastasi suudellen hänen kasvojaan hellästi. "Minä rakastan sinua niin paljon Candy…"
Luku 4 Susannan tilanne
"Äiti, miksi minun Terrenceni ei ole jo tullut tänne pelastamaan minua noilta rumilta, valkotakkisilta mielipuolilta? Hän tietää täydellisen hyvin, että minä haluan hänet enemmän kuin mitään muuta koko tässä maailmassa," Susanna itki äidilleen ihan niin kuin 5-vuotias täysin piloille hemmoteltu kakara. Hän kärsi valtavista raivokohtauksista St. Joannan psykiatrisella klinikalla. Se aiheutti monia ongelmia hänen äidilleen ja kaikille niille mukaville ja ystävällisille lääkäreille ja sairaanhoitajille, jotka vain yrittivät todella tehdä parhaansa pitääkseen hänestä huolta sairaalassa. Ja Susanna uskoi yhä omaan typerään fantasiaansa missä Terrence oli hänen puolisonsa ja paha noita nimeltään Candy oli varastanut Terrencen häneltä.
"Minä en tiedä miksi, kultaseni. Mutta minä lupaan, että teen kaikki mahdolliset asiat tuodakseni hänet tänne luoksesi Susanna, rakas tyttäreni," rouva Marlowe vastasi voihkaisten. Hän oli enemmän kuin väsynyt katsomaan tyttärensä raivokohtauksia niin pitkän ajan jälkeen.
"Minä haluan minun Terrenceni tulevan minun luokseni!" Susanna kiljui. "Ja minä haluan hänet tänne heti paikalla!" Hän oli muuttunut yhtä kirkkaan punaiseksi kuin tomaatti valtavan raivokohtauksensa vuoksi.
"Voi Luojan tähden! Mitä helvettiä minä oikein teen hänen kanssaan? Hänestä on tullut enemmän kuin mahdoton! Minä olen jo menettänyt rakkaan aviomieheni ja nyt minä olen menettämässä myös ainoan lapseni! Ja se on kaikki tuon tyhmän, hemmotellun ja sokean Terrencen syytä!" rouva Marlowe ajatteli lähtien pois tyttärensä huoneesta saadakseen hetken rauhaa.
"Rouva Marlowe, onko teillä tai tyttärellänne jokin hätänä?" mukava, nuori sairaanhoitaja nimeltään Emma kysyi häneltä.
"Totta kai jokin on hätänä. Minun ainoa tyttäreni on mennyt sekaisin, ja minä en enää tiedä mitä oikein sanoisin tai tekisin hänen kanssaan!" rouva Marlowe huusi itkien vihaisesti ja sitten hän juoksi pois sairaalasta yrittäen ajatella jotakin muuta kuin Susannaa ja hänen tilannettaan.
"Jos hän vain näkisi että Susannalla on hirvittävän sairas pakkomielle sellaista henkilöä kohtaan, jota hän ei voi ikinä, milloinkaan saada itselleen," Emma ajatteli puistellen päätään. Emma tiesi tämän melkein liiankin hyvin, koska hän oli ystävystynyt Candyn kanssa ja hän oli kuullut melkein kaiken siitä mitä oikein tapahtui Candyn ja Terryn välillä.
Mutta totta kai Susanna ja hänen äitinsä olivat aivan liian sokeita nähdäkseen tai ymmärtääkseen tätä tosiasiaa. Ja se oli todella paha tilanne jokaiselle ihmiselle heidän ympärillään. Erityisesti Candylle ja Terrylle.
Luku 4 päättyy tähän.
Jatkuu…
Kirjoittajan kommentti: Tämänkin tarinan käännöstyö on nyt toistaiseksi "jäissä", sillä alkuperäistä tarinaa on kirjoitettu vasta neljä lukua, ja tämä luku oli tosissaan luvun 4 käännös. Toivottavasti te harvat käännöstä lukeneet jaksatte odottaa siihen asti että saan ensin alkuperäistä englanninkielistä tarinaa jatkettua. :-)
Hauskaa kevään ja kesän odotusta kaikille!
Enkelisisar